Uutiset Kuuban kehitys

Kuuban taloudessa eletään epävarmoja aikoja – Rahauudistus nosti palkkoja mutta myös moninkertaisti hinnat

Kuuba poistaa alkuvuoden aikana peson rinnalla toimineen vaihdettavan peson. Uudistukset eivät kuitenkaan mullista keskitettyä talousjärjestelmää kertaheitolla, ja lisäksi maan taloutta uhkaavat koronakriisi ja valuuttapula.
Ihmisiä kerääntyneinä jonottamaan elektroniikkaliikkeen ulkopuolelle.
Kuubalaiset jonottavat Havannan keskustassa sijaitsevaan liikkeeseen, joka myy kodin elektroniikkaa. Tammikuun rahauudistus ei ratkaissut pitkään jatkunutta pulaa kulutustavaroista. (Kuva: Jorge Luis Baños / IPS)

(IPS) -- Kuuban alkuvuosi on täynnä kysymysmerkkejä: miten rahauudistus näkyy asukkaiden kukkarossa, elpyykö talous ja kuinka pahaksi koronatilanne äityy.

Kymmenen vuotta suunnitteilla ollut rahauudistus toteutettiin tämän vuoden alussa – monen mielestä aivan liian myöhään. Kuuban peson rinnalla ollut vaihdettava peso poistuu alkuvuoden aikana käytöstä, ja peson devalvoituminen näkyy hinnankorotuksina.

”Ongelmat ovat kasaantuneet, koska niihin ei tartuttu ajoissa. Hallituksen pitää nyt kuunnella kansaa ja estää tilanteen paheneminen”, sosiologi Ana Rosa Laffita sanoo.

Valtion palkat ja eläkkeet nousivat, mutta samalla poistui hintasäännöstely, joka on turvannut kaikille tietyn määrän perustarvikkeita kuukausittain.

Hinnat ovat nousseet kolmin- tai viisinkertaisiksi, jotkut vieläkin enemmän. Asukkaiden valitukset ovat saaneet viranomaiset lupaamaan tarkistuksia ja vakuuttamaan, että ketään ei jätetä heitteille.

Korona villiintyi

Uudistukset eivät mullista keskitettyä talousjärjestelmää kertaheitolla. Yksityinen yritteliäisyys on yhä rajoitettua pienistä helpotuksista huolimatta.

IPS:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan menossa on äärimmäisen mutkikas prosessi ja kansalaisten on vaikea niellä sitä viime kuukausien pitkittyneiden pulakausien ja epävarmuuksien jälkeen.

Aiemmin hyvin hallinnassa pysynyt koronatilanne vaikeutui, kun rajat avattiin turisteille ennen vuodenvaihdetta. Tartuntoja oli 28. tammikuuta mennessä havaittu 23 439 ja kuolleita 204, kun vastaavat luvut olivat viime vuoden lopussa 11 687 ja 145.

Kuubassa on kehitteillä neljä eri koronarokotetta, mutta tutkijoiden mukaan joukkorokotuksiin ei päästä vielä moneen kuukauteen.

Nyt on tyydyttävä kiristämään varotoimia, joihin kuuluu myös kansainvälisten lentojen rajoittaminen, vaikka se käy kukkarolle. Viime vuonna Kuuban bruttokansantuote kutistui 11 prosenttia, pääasiassa koronan vuoksi.

Raha on tiukassa

Kuuba potee pahaa valuuttapulaa, eikä kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta heru apua. Syynä on Yhdysvaltain vuonna 1962 julistama kauppa- ja taloussaarto.

Kuuba on anonut velkojamaiden muodostamalta Pariisin klubilta vuodeksi vapautusta lyhennyksistä, koska korona on ehdyttänyt pahoin sen tärkeimmät tulonlähteet. Ne ovat matkailu, rahalähetykset ulkomailta ja terveydenhuollon ammattilaisten vuokraus ulkomaille.

Viime kuukausien kovat sateet ja lannoitepula heikentävät maatalouden satoja saarella, joka muutenkin tuo ulkomailta 80 prosenttia elintarvikkeistaan.

Nyt on korkea aika sallia ulkomaisten ohella yksityiset kotimaiset investoinnit, jotta pienet ja keskisuuret yritykset saavat tuotannon pyörimään, asiantuntijat hoputtavat.

”Jos valtio ei pysty luomaan tarvittavia työpaikkoja, pitää antaa yritysten tehdä se”, nimettömänä pysyttelevä Havannan yliopiston taloustieteen opettaja sanoo.

Ekonomisti Pedro Monreal on laskenut, että yksityiselle sektorille syntyisi vuodessa 100 000 työpaikkaa, jos pk-yritykset sallittaisiin. Hänen mukaansa huomattava määrä valtion firmoja kaatuu joka tapauksessa rahauudistuksen seurauksena.

Tilastojen mukaan yli 600 0000 kuubalaista – 13 prosenttia työvoimasta – työskentelee jo omaan laskuunsa.

Kuuban kehitys kehityspolitiikkatalous Kuuba Suomen IPS

Lue myös

Mies puolilähikuvassa, taustalla maalattu seinä.

Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen

Donald Trumpin pakotepolitiikka on vahvistanut Kuuban kommunistisen puolueen tiukan linjan kannattajia. Barack Obaman aloittama pehmeämpi linja olisi voinut pikkuhiljaa kaataa koko järjestelmän, sanoo pitkään Kuubaa seurannut Antti Halinen.
Maskilla suojautunut nainen hedelmätiskin takana.

Tuontiriippuvainen Kuuba pyrkii ruokaomavaraisuuteen – Koronapandemia uhkaa kasvattaa ruokalaskua

Kuuba maksaa tuontiruuasta noin 1,7 miljardia euroa vuodessa, mikä koettelee maan horjuvaa taloutta. Ruokaomavaraisuuden saavuttaminen on kuitenkin vaikeaa, sillä maatalous tuottaa heikosti ja kärsii pääomapulasta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.
Nainen puolilähikuvassa.

Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa

Afganistanin siviiliuhrien määrä on kokonaisuudessaan laskenut, mutta viime vuoden lopulla väkivalta kasvoi rajusti. Rauhanneuvottelut Talebanin ja maan hallituksen välillä ovat jumissa.

Tuoreimmat

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Koronavuosi lisäsi vihapuhetta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan Euroopassa – Oikeuksien edistymistä on pidetty itsestään selvyytenä, varoittaa ihmisoikeusjärjestö
Naisten sukuelinten silpominen on intialaisyhteisöissä tarkoin varjeltu salaisuus, josta on alettu puhua vasta viime aikoina

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi