Uutiset Kuuban kehitys

Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen

Donald Trumpin pakotepolitiikka on vahvistanut Kuuban kommunistisen puolueen tiukan linjan kannattajia. Barack Obaman aloittama pehmeämpi linja olisi voinut pikkuhiljaa kaataa koko järjestelmän, sanoo pitkään Kuubaa seurannut Antti Halinen.
Mies puolilähikuvassa, taustalla maalattu seinä.
”Kuuba tuskin tulee olemaan Bidenin kiireellisyyslistalla kovin korkealla. Trumpin asettamat rajoitteet on kuitenkin helppo purkaa, koska ne ovat lähtöisin presidentin hallinnosta eivätkä kongressista”, arvioi Antti Halinen Yhdysvaltain ja Kuuban tulevia suhteita. (Kuva: Essi Rajamäki / Suomen Rauhanpuolustajat)

Vesikuski, veitsenteroittaja, sahaaja, äänilevyjen ostaja ja myyjä, yleisten uima-altaiden ja puistojen vartija, polttopuiden myyjä, hiilenvalmistaja ja -myyjä, kiinteistövälittäjä, musiikki-instrumenttien virittäjä ja korjaaja.

Muun muassa nämä ammatit olivat Kuubassa vielä vuoteen 2018 asti valtion virkoja. Sen jälkeen ne on sallittu yksityisyrittäjille eli niin sanotuille cuentapropistoille, omaan laskuunsa työskenteleville, kuten moni muukin toimi 2000-luvulla. Tammikuussa 2020 Kuubassa oli yli 620 000 yksityisyrittäjää, yli nelinkertainen määrä vuoteen 2009 verrattuna.

Tämä käy ilmi toimittaja Antti Halisen viime syksynä ilmestyneestä kirjasta Kuuba 2020, joka pohjautuu haastatteluihin, tilastoihin, kirjallisiin lähteisiin ja Halisen omiin kokemuksiin.

Halinen matkusti Kuubaan ensimmäisen kerran toimittajana vuonna 1979 seuraamaan Kuuban isännöimää sitoutumattomien maiden huippukokousta ja on sen jälkeen käynyt maassa parisenkymmentä kertaa.

”Vuonna 2019 Kuuban vallankumous täytti kuusikymmentä vuotta ja minun ensimmäisestä käynnistäni tuli kuluneeksi neljäkymmentä vuotta. Se oli hyvä syy tehdä kirja”, Halinen kertoo.

Hitaita uudistuksia

Kuuba 2020 kuvaa kiinnostavasti ja maanläheisellä tavalla Kuuban taloudellista ja poliittista tilannetta, sen taustoja ja tavallisten ihmisten arkea juuri ennen koronapandemiaa ja sen aikana. Yksityisyrittäjyyden lisäksi se käsittelee niin suhteita Yhdysvaltoihin, kansalaisyhteiskunnan tilaa, naisten ja seksuaalisten vähemmistöjen asemaa, matkailua, maataloutta, digiloikkaa, menneisyyttä kuin tulevaisuudennäkymiäkin.

Neljässäkymmenessä vuodessa moni asia on muuttunut. Taloudellisesti parasta aikaa Kuuballe oli 1980-luku, Halinen sanoo. Neuvostoliitosta virtasi apua eikä ruuasta ollut pulaa.

”Pari vuotta ennen Neuvostoliiton hajoamista Castro kehui, että Kuuba käy 90 prosenttia kaupastaan sosialististen maiden kanssa eikä kohta tarvitse kapitalistista maailmaa enää mihinkään.”

”Kun Neuvostoliitto romahti, Kuuban maatalous oli aivan kuralla. Kävin siellä pari kertaa 90-luvun alussa, se oli aika ankeaa aikaa. Ihmiset näkivät nälkää”, Halinen sanoo.

Tehoton maatalous on edelleen yksi Kuuban isoista ongelmista. Vaikka maatilat ovat nykyään pitkälti yksityisten tai osuuskuntien käsissä, valtio sääntelee hintoja, polttoaineesta ja lannoitteesta on pulaa ja kuljetukset eivät toimi.

”Se ei ole omiaan innostamaan maatalousyrittäjiä, kun aina on joku jarru jossain.”

Talousuudistukset vauhdittuivat 2000-luvun viimeisinä vuosina, kun presidentti Fidel Castro sairastui ja pikkuveli Raúl Castrosta tuli presidentti. Senkin jälkeen talouden avautuminen on ollut hidasta, ja pienimuotoistakin yrittäjyyttä hankaloittavat raskas byrokratia ja monenlaiset rajoitukset.

Raúl Castron kymmenvuotisen kauden jälkeen Kuuban presidenttinä on vuodesta 2018 lähtien toiminut Miguel Díaz-Canel.

Pakotepolitiikka ei toimi

Kuuban vallankumous – kuten kommunistisen puolueen johtaman Kuuban taloudellista ja poliittista järjestelmää maassa kutsutaan – on vastoin kaikkia odotuksia selvinnyt Yhdysvaltojen lähes kuusikymmentä vuotta kestäneestä kauppasaarrosta ja monista yrityksistä kaataa maan hallinto, Neuvostoliiton ja sosialistiblokin hajoamisesta ja Fidel Castron sairastumisesta ja kuolemasta.

Suuria mullistuksia tuskin on tiedossa silloinkaan, kun kesällä yhdeksänkymmentä vuotta täyttävä ja edelleen kommunistista puoluetta johtava Raúl Castro siirtyy syrjään.

”Koneisto on niin hyvin rasvattu, ettei siellä mitään pääse tapahtumaan”, Halinen sanoo. Vallanvaihdot suunnitellaan tarkasti etukäteen.

Yhteen asiaan vallankumous olisi Halisen mukaan kuitenkin voinut kaatua, nimittäin Yhdysvaltojen edellisen presidentin Barack Obaman aloittamaan liennytykseen maiden välisissä suhteissa.

”Havannan yliopiston historian professori Sergio Guerra arvioi, että jos sitä olisi jatkunut vielä kymmenen vuotta, vallankumouksesta ei olisi ollut enää juuri mitään jäljellä. Se olisi muuttunut hiljakseen ja kadonnut lopulta”, Halinen sanoo.

Kuuban kommunistisen puolueen sisällä kiistelevät uudistuksia haluava liberaali siipi ja tiukan linjan kannattajat. Mitä kovempia pakotteita Yhdysvallat Kuubaan kohdistaa, sitä tiukemmin kovan linjan kannattajat uudistuksia vastustavat Yhdysvaltojen uhkaan vedoten.

”Kuuban änkyrät ja Yhdysvaltojen änkyrät tukevat toisiaan. Kuuban demokratialla menee silloin huonosti.”

Donald Trumpin politiikka on jäädyttänyt Yhdysvaltojen Kuuban suhteet huonoimpaan tilaan sitten 1960–70-lukujen, jolloin ne olivat lähes olemattomat, Halinen toteaa kirjassaan. Pakotteiden kiristykset ovat vaikeuttaneet erityisesti Kuuban yksityisen sektorin toimintaa ja hidastaneet talousuudistuksia.

Korona kurissa

Vaikka etenkin talouden ongelmat ovat suuria, on myös asioita, joissa Kuuba on onnistunut, Halinen muistuttaa. Hyvä esimerkki on koronapandemian hoito, jossa Kuuba on pärjännyt paremmin kuin valtaosa Latinalaisen Amerikan ja esimerkiksi Euroopan maista.

Siihen on tarvittu sekä toimivaa terveydenhuoltoa että tiukkoja liikkumis- ja kokoontumisrajoituksia. Rajoituksia on tosin myös kritisoitu, koska niitä on käytetty myös toisinajattelijoita vastaan. Yli 11 miljoonan asukkaan maassa oli todettu silti vasta runsaat 14 000 tartuntaa ja 148 kuolemaa, huomattavasti vähemmän kuin vaikkapa Suomessa.

”Tästä ei länsimaisessa mediassa paljon puhuta. Kuubasta kerrotaan lähinnä huonoja uutisia, ja niitähän siellä riittää. Mutta on myös hyvää kehitystä ja pyrkimystä ratkoa ongelmia. Siitäkin voisi kansainvälinen media joskus kertoa”, Halinen sanoo.

Trumpin sijaan Valkoisessa talossa hallitsee pian Joe Biden, joka vaalikampanjansa aikana lupasi palauttaa Kuuba-suhteet Obaman aikaan. Epävarmaa on, milloin ja missä laajuudessa.

”Kuuba tuskin tulee olemaan Bidenin kiireellisyyslistalla kovin korkealla. Trumpin asettamat rajoitteet on kuitenkin helppo purkaa, koska ne ovat lähtöisin presidentin hallinnosta eivätkä kongressista”, Halinen sanoo.

Varsinaiselle kauppa-, talous- ja rahoitussaarrolle Biden ei sen sijaan yksinään voi mitään. Saarron purkamista hankaloittaa, että kyseessä ei ole yksi laki vaan nippu useita erilaisia ja eri aikaan säädettyjä lakeja.

Kuubalaiset itse toivovat muutosta, mutta eivät Yhdysvaltojen vaatimalla tavalla kertarysäyksenä, vaan askel kerrallaan ja järjestelmän hyvät puolet säilyttäen, Halinen arvelee.

”Kuubalaiset tietävät varsin hyvin, mitä heillä on menetettävää, ilmaisesta koulutuksesta ja terveydenhuollosta alkaen. Mutta eivät kuubalaiset vihaa yhdysvaltalaisia, valtaosa haluaisi heihin hyvät suhteet. Jos Yhdysvallat muuttaisi politiikkaansa, se parantaisi asioita Kuubassa.”

DemokratiaKuuban kehitys kehityspolitiikkademokratia Kuuba

Kommentit

Lähettänyt Satu Kaarlela (ei varmistettu) 21.1.2021 - 20:59

Kuulostaa hyvältä, mitenköhän täällä Havannassa pääsisi tuohon kirjaan tutustumaan...

Lue myös

Ihmisiä kerääntyneinä jonottamaan elektroniikkaliikkeen ulkopuolelle.

Kuuban taloudessa eletään epävarmoja aikoja – Rahauudistus nosti palkkoja mutta myös moninkertaisti hinnat

Kuuba poistaa alkuvuoden aikana peson rinnalla toimineen vaihdettavan peson. Uudistukset eivät kuitenkaan mullista keskitettyä talousjärjestelmää kertaheitolla, ja lisäksi maan taloutta uhkaavat koronakriisi ja valuuttapula.
Maskilla suojautunut nainen hedelmätiskin takana.

Tuontiriippuvainen Kuuba pyrkii ruokaomavaraisuuteen – Koronapandemia uhkaa kasvattaa ruokalaskua

Kuuba maksaa tuontiruuasta noin 1,7 miljardia euroa vuodessa, mikä koettelee maan horjuvaa taloutta. Ruokaomavaraisuuden saavuttaminen on kuitenkin vaikeaa, sillä maatalous tuottaa heikosti ja kärsii pääomapulasta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Veneitä joen rannassa.

Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”

Mosambikin Cabo Delgadon väkivaltaisuuksissa ei ole kyse vain uskonnosta vaan muun muassa etnisten ryhmien välisestä kyräilystä, luonnonvarojen epätasa-arvoisesta jakautumisesta ja ylipäätään syvästä eriarvoisuuden kokemuksesta, sanovat tutkijat.
Mielenosoittajia ja kyltti, jossa lukee "Climate crisis = death".

Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen

Valtioiden ilmastotoimia seuraava Climate Action Tracker on laskenut ennustettaan maapallon lämpenemisestä. Valtioiden kunnianhimoa on lisännyt muun muassa Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin huhtikuussa järjestämä ilmastokokous.
Puna-valko-vihreä lippu ja muita lippuja liehuu pilvenpiirtäjän edessä.

Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja

Vaikea kuivuus on ajanut Madagaskarin eteläosat ruokakriisiin. Sekä ruokavarastot että siemenvilja on syöty, ja nyt ihmiset turvautuvat epätoivoisiin keinoihin.
Lapsia rivissä teltan edustalla.

Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan

Etiopialaiselle Nguenyyielin pakolaisleirille on paennut tuhansia ihmisiä konfliktista kärsivästä Etelä-Sudanista. 18-vuotias pakolainen Chuol Nyakoach uskoo, että koulutuksesta on hyötyä myös rankkojen kokemusten käsittelyssä.
Nainen työpöydän ääressä kirjoittamassa.

Maailmassa on 900 000 kätilön vaje – Sen paikkaaminen pelastaisi miljoonia ihmishenkiä, tuore raportti laskee

Naisvaltainen ala ja naispotilaiden tarpeet jäävät usein huomiotta. Se on yksi syy siihen, että maailmassa on liian vähän kätilöitä, selviää Unfpan raportista.

Tuoreimmat

Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen
Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja
Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan
Maailmassa on 900 000 kätilön vaje – Sen paikkaaminen pelastaisi miljoonia ihmishenkiä, tuore raportti laskee
Uganda kiristää seksuaalirikoslainsäädäntöään – Seksuaalivähemmistöt ja seksityöläiset voivat joutua rekisteriin
Kääntyvätkö rikkaat maat rokotepatenteista luopumisen kannalle? – Yhdysvallat ilmoitti kannattavansa patenttivapautusta, nyt EU:lta vaaditaan samaa
Tuore raportti vaatii Etelä-Aasian maita parantamaan seksuaalirikoslainsäädäntöään – Uhreille tehdään neitsyystestejä, poliisit vähättelevät rikoksia
Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”
Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”
Intian korona-aalto uhkaa lisätä äitiys- ja lapsikuolleisuutta – ”On klinikoita, joilla ei ole antaa sairaille mitään muuta kuin parasetamolia”