Uutiset Demokratia

Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen

Donald Trumpin pakotepolitiikka on vahvistanut Kuuban kommunistisen puolueen tiukan linjan kannattajia. Barack Obaman aloittama pehmeämpi linja olisi voinut pikkuhiljaa kaataa koko järjestelmän, sanoo pitkään Kuubaa seurannut Antti Halinen.
Mies puolilähikuvassa, taustalla maalattu seinä.
”Kuuba tuskin tulee olemaan Bidenin kiireellisyyslistalla kovin korkealla. Trumpin asettamat rajoitteet on kuitenkin helppo purkaa, koska ne ovat lähtöisin presidentin hallinnosta eivätkä kongressista”, arvioi Antti Halinen Yhdysvaltain ja Kuuban tulevia suhteita. (Kuva: Essi Rajamäki / Suomen Rauhanpuolustajat)

Vesikuski, veitsenteroittaja, sahaaja, äänilevyjen ostaja ja myyjä, yleisten uima-altaiden ja puistojen vartija, polttopuiden myyjä, hiilenvalmistaja ja -myyjä, kiinteistövälittäjä, musiikki-instrumenttien virittäjä ja korjaaja.

Muun muassa nämä ammatit olivat Kuubassa vielä vuoteen 2018 asti valtion virkoja. Sen jälkeen ne on sallittu yksityisyrittäjille eli niin sanotuille cuentapropistoille, omaan laskuunsa työskenteleville, kuten moni muukin toimi 2000-luvulla. Tammikuussa 2020 Kuubassa oli yli 620 000 yksityisyrittäjää, yli nelinkertainen määrä vuoteen 2009 verrattuna.

Tämä käy ilmi toimittaja Antti Halisen viime syksynä ilmestyneestä kirjasta Kuuba 2020, joka pohjautuu haastatteluihin, tilastoihin, kirjallisiin lähteisiin ja Halisen omiin kokemuksiin.

Halinen matkusti Kuubaan ensimmäisen kerran toimittajana vuonna 1979 seuraamaan Kuuban isännöimää sitoutumattomien maiden huippukokousta ja on sen jälkeen käynyt maassa parisenkymmentä kertaa.

”Vuonna 2019 Kuuban vallankumous täytti kuusikymmentä vuotta ja minun ensimmäisestä käynnistäni tuli kuluneeksi neljäkymmentä vuotta. Se oli hyvä syy tehdä kirja”, Halinen kertoo.

Hitaita uudistuksia

Kuuba 2020 kuvaa kiinnostavasti ja maanläheisellä tavalla Kuuban taloudellista ja poliittista tilannetta, sen taustoja ja tavallisten ihmisten arkea juuri ennen koronapandemiaa ja sen aikana. Yksityisyrittäjyyden lisäksi se käsittelee niin suhteita Yhdysvaltoihin, kansalaisyhteiskunnan tilaa, naisten ja seksuaalisten vähemmistöjen asemaa, matkailua, maataloutta, digiloikkaa, menneisyyttä kuin tulevaisuudennäkymiäkin.

Neljässäkymmenessä vuodessa moni asia on muuttunut. Taloudellisesti parasta aikaa Kuuballe oli 1980-luku, Halinen sanoo. Neuvostoliitosta virtasi apua eikä ruuasta ollut pulaa.

”Pari vuotta ennen Neuvostoliiton hajoamista Castro kehui, että Kuuba käy 90 prosenttia kaupastaan sosialististen maiden kanssa eikä kohta tarvitse kapitalistista maailmaa enää mihinkään.”

”Kun Neuvostoliitto romahti, Kuuban maatalous oli aivan kuralla. Kävin siellä pari kertaa 90-luvun alussa, se oli aika ankeaa aikaa. Ihmiset näkivät nälkää”, Halinen sanoo.

Tehoton maatalous on edelleen yksi Kuuban isoista ongelmista. Vaikka maatilat ovat nykyään pitkälti yksityisten tai osuuskuntien käsissä, valtio sääntelee hintoja, polttoaineesta ja lannoitteesta on pulaa ja kuljetukset eivät toimi.

”Se ei ole omiaan innostamaan maatalousyrittäjiä, kun aina on joku jarru jossain.”

Talousuudistukset vauhdittuivat 2000-luvun viimeisinä vuosina, kun presidentti Fidel Castro sairastui ja pikkuveli Raúl Castrosta tuli presidentti. Senkin jälkeen talouden avautuminen on ollut hidasta, ja pienimuotoistakin yrittäjyyttä hankaloittavat raskas byrokratia ja monenlaiset rajoitukset.

Raúl Castron kymmenvuotisen kauden jälkeen Kuuban presidenttinä on vuodesta 2018 lähtien toiminut Miguel Díaz-Canel.

Pakotepolitiikka ei toimi

Kuuban vallankumous – kuten kommunistisen puolueen johtaman Kuuban taloudellista ja poliittista järjestelmää maassa kutsutaan – on vastoin kaikkia odotuksia selvinnyt Yhdysvaltojen lähes kuusikymmentä vuotta kestäneestä kauppasaarrosta ja monista yrityksistä kaataa maan hallinto, Neuvostoliiton ja sosialistiblokin hajoamisesta ja Fidel Castron sairastumisesta ja kuolemasta.

Suuria mullistuksia tuskin on tiedossa silloinkaan, kun kesällä yhdeksänkymmentä vuotta täyttävä ja edelleen kommunistista puoluetta johtava Raúl Castro siirtyy syrjään.

”Koneisto on niin hyvin rasvattu, ettei siellä mitään pääse tapahtumaan”, Halinen sanoo. Vallanvaihdot suunnitellaan tarkasti etukäteen.

Yhteen asiaan vallankumous olisi Halisen mukaan kuitenkin voinut kaatua, nimittäin Yhdysvaltojen edellisen presidentin Barack Obaman aloittamaan liennytykseen maiden välisissä suhteissa.

”Havannan yliopiston historian professori Sergio Guerra arvioi, että jos sitä olisi jatkunut vielä kymmenen vuotta, vallankumouksesta ei olisi ollut enää juuri mitään jäljellä. Se olisi muuttunut hiljakseen ja kadonnut lopulta”, Halinen sanoo.

Kuuban kommunistisen puolueen sisällä kiistelevät uudistuksia haluava liberaali siipi ja tiukan linjan kannattajat. Mitä kovempia pakotteita Yhdysvallat Kuubaan kohdistaa, sitä tiukemmin kovan linjan kannattajat uudistuksia vastustavat Yhdysvaltojen uhkaan vedoten.

”Kuuban änkyrät ja Yhdysvaltojen änkyrät tukevat toisiaan. Kuuban demokratialla menee silloin huonosti.”

Donald Trumpin politiikka on jäädyttänyt Yhdysvaltojen Kuuban suhteet huonoimpaan tilaan sitten 1960–70-lukujen, jolloin ne olivat lähes olemattomat, Halinen toteaa kirjassaan. Pakotteiden kiristykset ovat vaikeuttaneet erityisesti Kuuban yksityisen sektorin toimintaa ja hidastaneet talousuudistuksia.

Korona kurissa

Vaikka etenkin talouden ongelmat ovat suuria, on myös asioita, joissa Kuuba on onnistunut, Halinen muistuttaa. Hyvä esimerkki on koronapandemian hoito, jossa Kuuba on pärjännyt paremmin kuin valtaosa Latinalaisen Amerikan ja esimerkiksi Euroopan maista.

Siihen on tarvittu sekä toimivaa terveydenhuoltoa että tiukkoja liikkumis- ja kokoontumisrajoituksia. Rajoituksia on tosin myös kritisoitu, koska niitä on käytetty myös toisinajattelijoita vastaan. Yli 11 miljoonan asukkaan maassa oli todettu silti vasta runsaat 14 000 tartuntaa ja 148 kuolemaa, huomattavasti vähemmän kuin vaikkapa Suomessa.

”Tästä ei länsimaisessa mediassa paljon puhuta. Kuubasta kerrotaan lähinnä huonoja uutisia, ja niitähän siellä riittää. Mutta on myös hyvää kehitystä ja pyrkimystä ratkoa ongelmia. Siitäkin voisi kansainvälinen media joskus kertoa”, Halinen sanoo.

Trumpin sijaan Valkoisessa talossa hallitsee pian Joe Biden, joka vaalikampanjansa aikana lupasi palauttaa Kuuba-suhteet Obaman aikaan. Epävarmaa on, milloin ja missä laajuudessa.

”Kuuba tuskin tulee olemaan Bidenin kiireellisyyslistalla kovin korkealla. Trumpin asettamat rajoitteet on kuitenkin helppo purkaa, koska ne ovat lähtöisin presidentin hallinnosta eivätkä kongressista”, Halinen sanoo.

Varsinaiselle kauppa-, talous- ja rahoitussaarrolle Biden ei sen sijaan yksinään voi mitään. Saarron purkamista hankaloittaa, että kyseessä ei ole yksi laki vaan nippu useita erilaisia ja eri aikaan säädettyjä lakeja.

Kuubalaiset itse toivovat muutosta, mutta eivät Yhdysvaltojen vaatimalla tavalla kertarysäyksenä, vaan askel kerrallaan ja järjestelmän hyvät puolet säilyttäen, Halinen arvelee.

”Kuubalaiset tietävät varsin hyvin, mitä heillä on menetettävää, ilmaisesta koulutuksesta ja terveydenhuollosta alkaen. Mutta eivät kuubalaiset vihaa yhdysvaltalaisia, valtaosa haluaisi heihin hyvät suhteet. Jos Yhdysvallat muuttaisi politiikkaansa, se parantaisi asioita Kuubassa.”

Demokratia kehityspolitiikkademokratia Kuuba

Lue myös

Sarvipäinen mielenosoittaja Yhdysvaltain lipun kera, taustalla Capitol-rakennus.

”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti

Muun muassa YK:n pääsihteeri António Guterres, YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja Volkan Bozkir ja Parlamenttien välinen liitto IPU ovat vaatineet demokraattisten prosessien kunnioittamista. Mielenosoittajat tunkeutuivat Yhdysvaltain kongressirakennukseen myöhään eilen illalla.
Perun punavalkoinen lippu kreikkalaistyylisen palatsin katolla.

Peru pääsi eroon diktatuurista 20 vuotta sitten – Nyt maan demokratiaa testataan jälleen

Presidentti vaihtui Perussa marraskuussa kolme kertaa viikon sisällä. Presidentti Francisco Sagastin pitäisi nyt johtaa maa vaaleihin. Onnistuakseen hänen pitäisi palauttaa perulaisten luottamus hallintoon ja luoda perusta demokraattiselle tulevaisuudelle, kirjoittavat tutkijat Giselle Vila Benites ja Anthony Bebbington.
Puita ja polku metsässä.

Pelastaako demokratia meidät luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseltä?

Demokraattisissa maissa on vähemmän metsäkatoa kuin epädemokraattisissa maissa, mutta toisaalta edustuksellisen demokratian lyhytjänteisyys on luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta myös haaste. Tarvitaan parempi, kestävämpi ja inklusiivisempi demokratia, kirjoittaa Linda Lammensalo.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Israelin lippu

Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman

Miehitetyllä Länsirannalla rokotteita on jaettu juutalaissiirtokuntalaisille mutta ei palestiinalaisille. YK ja ihmisoikeusjärjestöt muistuttavat Israelia Geneven neljännen sopimuksen velvoitteista.
Nainen puolilähikuvassa ikkunan edessä, taustalla rakennuksia.

EU:n pitäisi ottaa enemmän vastuuta Bosnian pakolaistilanteesta eikä sysätä vastuuta kyynisesti rajojensa ulkopuolelle

Noin 1 400 pakolaista jäi ilman suojaa, kun Lipan pakolaisleiri paloi Bosnia ja Hertsegovinassa. EU:n pitäisi yrittää vaikuttaa tehokkaammin maan byrokraattiseen hallintoon, joka on kykenemätön tekemään ratkaisuja ihmisten hyväksi, tai ottaa itse vastuu pakolaisista, kirjoittaa Salaado Qasim.
Kaupunki vuoren alla.

Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä

El Salvadorin pääkaupungissa San Salvadorissa koetaan jatkuvasti maa- ja mutavyöryjä ja ilmastonmuutoksen pelätään pahentavan tilannetta. Nyt vyöryjä torjutaan ekosysteemipohjaisin ratkaisuin.
Jäälohkareita kellumassa meressä.

Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin

Arktiselle alueelle kulkeutuu vaatteiden tekokuituja todennäköisesti Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

Tuoreimmat

120 000 ihmistä on paennut vaaliväkivaltaa Keski-Afrikan tasavallassa – ”Ihmiset pakenevat kodeistaan vain vaatteet päällään”
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Kashmirin laakso on maailman viimeisiä sahramikrookuksen kasvupaikkoja – Viljelijät pelkäävät, että teollisuus tuhoaa maailman kalleimman maustekasvin
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
2,3 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua Tigrayn kriisin seurauksena Etiopiassa – Palanneista moni kohtaa tuhotun kodin
Kysely: Eurooppalaiset luopuisivat mieluummin lentämisestä kuin autosta ilmastonmuutoksen torjumiseksi
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin

Luetuimmat

PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
2,3 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua Tigrayn kriisin seurauksena Etiopiassa – Palanneista moni kohtaa tuhotun kodin
Satelliitit tarjoavat apua metsäkadon torjuntaan – Tutkimuksen mukaan varoitusjärjestelmä vähensi metsäkatoa Keski-Afrikan maissa lähes viidenneksellä