Uutiset Ilmastonmuutos

Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutoksen vaikutuksia luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä

El Salvadorin pääkaupungissa San Salvadorissa koetaan jatkuvasti maa- ja mutavyöryjä ja ilmastonmuutoksen pelätään pahentavan tilannetta. Nyt vyöryjä torjutaan ekosysteemipohjaisin ratkaisuin.
Kaupunki vuoren alla.
El Salvadorin pääkaupunki San Salvador on rakennettu tulivuoren juurelle. Maanvyöryjen ja tulvien vaara on alituinen ja onnettomuuksia tapahtuu tuon tuostakin, viimeksi syksyllä. (Kuva: Edgardo Ayala / IPS)

(IPS) -- El Picacho -vuoren rinteiltä lähtenyt maanvyöry hautasi kokonaisia kyliä El Salvadorin pääkaupungin San Salvadorin pohjoispuolella lokakuun lopussa useita päiviä jatkuneiden sateiden jälkeen. Yhdeksän ihmistä kuoli, yksi jäi kadoksiin ja aineelliset vahingot olivat mittavia.

San Salvadorin tulivuori on pääkaupungin asukkaille kuin jättiläismäiset vihreät palkeet, jotka tuottavat heille raikasta ilmaa. Samalla se on kirous. Sen rinteiltä valuvat tulvat ja maanvyöryt ovat kylväneet kuolemaa niin kauan kuin vuoren juurella on asuttu.

Pahin tapahtui syyskuussa 1982. El Picacho kaatoi San Salvadorin Montebellon kaupunginosan päälle mutavyöryn, joka vaati 500 kuolonuhria, tuhosi 159 rakennusta ja jätti 2 000 ihmistä kodittomaksi.

Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat voimakkaat ja ennustamattomat sateet vaikeuttavat tilannetta entisestään. Kun maaperä ei kykene imemään kaikkea vettä myrskyjen aikana, on alati vaarana, että muta vyöryy alas kaupunkiin saakka tai että rinteiden purojen ja jokien tulvavedet nousevat kaupunkialueelle.

Ekosysteemipohjaista sopeutumista

YK:n ympäristöohjelma UNEP toteuttaa San Salvadorissa paikallisten järjestöjen kanssa tulivuoren rinteillä kaupunkisopeutumisen projektia.

Se pyrkii vähentämään pääkaupunkiseudulla asuvien 1,8 miljoonan ihmisen vaaraa joutua maanvyöryjen tai tulvien uhriksi. Tarkoituksena on lieventää ilmastonmuutoksen vaikutuksia ympäristöllisin keinoin ja samalla yhdistää uudelleen kaupungit ja niiden ympäristöt luonnon kanssa.

Projektin tavoitteena on muuttaa El Salvadorin pääkaupunki ”sienikaupungiksi” tehostamalla  vuorenrinteitä pitkin valuvan veden imeytymistä maahan ennen kuin se ennättää aiheuttaa tuhoa kaupunkialueella.

”Kyse on ekosysteemipohjaisesta sopeutumisesta ilmastonmuutokseen. Sovellamme  luonnon itsensä tarjoamia keinoja katastrofien torjuntaan ”, projektin kansallinen koordinaattori Leyla Zelaya kertoo.

Paikallisen ekosysteemin tarjoamat resurssit löytyvät kahvitiloilta, joita on perustettu tulivuoren rinteille. Suurin osa rinteiden kasvipeitteestä on kahvipensaita.

Projektissa on mukana 29 tilaa, yhteensä 423 hehtaaria maata. Tiloille luodaan kasveista ja elottomasta materiaalista suojamuureja estämään eroosiota ja kahviplantaasien keskelle kaivetaan ojia pidättelemään sadevettä ja siten edistämään veden imeytymistä maaperään.

Lisäksi kunnostetaan 1 150 hehtaaria metsää ja kahviplantaaseja.

Hankkeella on jo nyt vähennetty 16 000 ihmisen tulvariskiä, ja vuoteen 2022 mennessä 115 000 ihmisen odotetaan asuvan turvallisemmalla alueella.

Ihmisiä vuoren rinteellä kiemurtelevan kivien tukkiman tien äärellä.
Mutavyöryn tukkimaa tietä raivaavat maanviljelijät lepotauolla. Lokakuun 29. päivän maanvyöry vaati yhdeksän kuolonuhria ja aiheutti mittavaa aineellista vahinkoa. (Kuva: Edgardo Ayala / IPS)

Jukkapalmumuuri estää eroosiota

”Me elämme korkean riskin alueella, jossa on äkillisiä maanvyöryjä. Siksi luomme suojamuureja jukkapalmusta, joka sitoo maata. Rakennamme myös kivimuureja”, maatyöläinen Trinidad Rodriguez, 57, kertoo.

Hän työskentelee Los Roblesin tilalla, joka nököttää miltei El Picacho -vuoren huipulla, lähellä tulivuoren kraatteria. Rinne on sillä kohdalla niin jyrkkä, että mutavyöryt ovat ainainen uhka.

Kolme vuotta sitten tilalla riehunut tulipalo poltti poroksi enimmän orgaanisen aineksen ja jätti jäljelle kiveä, savea ja hiekkaa. 10,5 hehtaarin plantaasi on nyt entistäkin alttiimpi maanvyöryille.

Trooppinen myrsky Amanda aiheutti sateillaan viime toukokuussa useita mutavyöryjä tilalla, mutta onneksi niistä suurinkaan ei jatkanut matkaansa kaupunkiin asti.

”Tutkimusten mukaan on vaara, että maanvyöry yltää Escalonin ylimmille alueille ja jatkaa siitä alaspäin”, Los Roblesin omistaja Héctor Velásquez sanoo. Escalon on San Salvadorin vauraita alueita.

Alberto Méndezin El Trigal -tilalla on jo kaivettu 15 imeytysojaa, pituudeltaan yhteensä 600 metriä.

”Viime sateiden aikana näin, että se toimii varsin hyvin. Vettä ei enää vuotanut yli niin paljon kuin ennen, elämänsä kahvinkasvatukselle omistanut Méndez, 77, toteaa.

Kun projekti valmistuu, tiloille  on kaivettu noin 33 000 metriä ojia ja 30 imeytyskaivoa.

Ilmastonmuutos ympäristöilmastonmuutosluonnonkatastrofitmaaperä El Salvador Suomen IPS

Lue myös

Viljapeltoa.

Intian protestoivien viljelijöiden suurin uhka on voimistuva ilmastonmuutos

Intian viimeaikaisten mielenosoitusten syitä on analysoitu maailman medioissa hyvin. Keskeinen tekijä, vesi ja ilmastonmuutos, on kuitenkin jäänyt huomiotta, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.
Lentokoneen siipi ja pilviä.

Kysely: Eurooppalaiset luopuisivat mieluummin lentämisestä kuin autosta ilmastonmuutoksen torjumiseksi

Euroopan investointipankin tutkimuksessa kysyttiin, mistä ihmiset olisivat valmiita luopumaan ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Niin suomalaisille kuin muillekin eurooppalaisille sekä amerikkalaisille erityisen vaikeaa olisi jättää auton omistaminen ja lihansyönti.
Sarvikuono kadulla ihmisten ympäröimänä.

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys

Nepal on onnistunut suojelemaan sarvikuonoja monilta uhilta, mutta uusi haaste ovat muun muassa tulvat ja kuivuus. Keväisin juomavettä on liian vähän, monsuuniaikana sarvikuonoja hukkuu jokiin. Lisäksi tulokaskasvit uhkaavat korvata niiden lempiruuan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.
Nainen puolilähikuvassa.

Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa

Afganistanin siviiliuhrien määrä on kokonaisuudessaan laskenut, mutta viime vuoden lopulla väkivalta kasvoi rajusti. Rauhanneuvottelut Talebanin ja maan hallituksen välillä ovat jumissa.

Tuoreimmat

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Koronavuosi lisäsi vihapuhetta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan Euroopassa – Oikeuksien edistymistä on pidetty itsestään selvyytenä, varoittaa ihmisoikeusjärjestö
Naisten sukuelinten silpominen on intialaisyhteisöissä tarkoin varjeltu salaisuus, josta on alettu puhua vasta viime aikoina

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi