Uutiset Israel ja Palestiina

Tuhansia palestiinalaisia on loukkaantunut vuoden kestäneissä Gazan mielenosoituksissa – Myös kymmeniä lapsia on kuollut

Palestiinalaiset alkoivat osoittaa vajaa vuosi sitten mieltään Gazan saartoa vastaan. Tämän viikon protestit voivat olla pahimmat tähän asti, varoittaa Pelastakaa Lapset.
Vaurioitunut rakennus
Mielenosoituksissa loukkaantuneiden potilaiden määrä kuormittaa Gazan terveysjärjestelmää. Kuvassa Israelin tulituksessa vaurioitunut El-Wafan sairaala vuonna 2014. (Kuva: Joe Catron / CC BY-NC 2.0)

Ainakin 49 lasta on kuollut sen jälkeen, kun palestiinalaiset alkoivat osoittaa mieltään vuosi sitten Israelin saartamalla Gazan kaistalla.

Yli 6 000 lasta on saanut vammoja ja lähes 3 000 on tarvinnut sairaalahoitoa, kertoo avustusjärjestö Pelastakaa Lapset Maailman terveysjärjestön (WHO) ja YK:n tietojen perusteella.

Järjestön aluejohtaja Jeremy Stoner varoittaa, että tämän viikon mielenosoitukset voivat olla pahimpia tähän asti.

”Vammojen määrä on jo tuhansissa, ja ne vain lisääntyvät, ellei tämä lopu. Pelastakaa Lapset vaatii kaikkia osapuolia asettamaan ehdottomasti lasten suojelun etusijalle ja varmistamaan lasten turvallisuuden”, Stoner sanoo järjestön tiedotteessa.

Palestiinalaiset aloittivat 30.3.2018 mielenosoitukset, joissa vaadittiin aluksi palestiinalaispakolaisten paluuoikeutta vanhoille alueilleen. Sen jälkeen ne ovat laajentuneet lähes viikoittaisiksi mielenosoituksiksi, joissa protestoidaan yli kymmenen vuotta kestänyttä Israelin saartoa.

Suurin osa mielenosoittajista on toiminut rauhanomaisesti, mutta osa on yrittänyt vahingoittaa Israelin ja Gazan välistä aitaa, heitellyt Israelin sotilaita Molotovin cocktaileilla ja kivillä ja lennättänyt palavia leijoja Israelin puolelle rajaa. Israel on vastannut ampumalla mielenosoittajia kyynelkaasulla, kumiluodeilla ja oikeilla ammuksilla.

YK:n tilastojen mukaan 22.3. mennessä 195 palestiinalaista oli kuollut ja lähes 29 000 loukkaantunut mielenosoituksissa. Yksi Israelin sotilas on kuollut ja kuusi loukkaantunut. YK:n tutkintakomission maaliskuussa julkaiseman raportin mukaan suurimmassa osassa tapauksista kovien ammusten käyttö on todennäköisesti ollut laitonta. Monet uhreista ovat olleet aseettomia eivätkä ole aiheuttaneet sotilaille välitöntä uhkaa.

Mielenosoitukset ovat asettaneet Gazan muutenkin horjuvan terveysjärjestelmän valtavan paineen alle. Pelastakaa Lasten mukaan yhteensä 21 lapselta on amputoitu ala- tai yläraaja mielenosoitusten yhteydessä saatujen vammojen vuoksi. Heidän on vaikea saada apua. Osa haavoittuneista lapsista on anonut lupaa hakeutua hoitoon Israeliin, mutta WHO:n mukaan viimeisen vuoden aikana 80 prosenttia ei ole saanut lupaa lähteä tai luvan saanti on viivästynyt.

Gazan talous on lähes romahtanut vuodesta 2005 jatkuneen saarron vuoksi. Sähköä saadaan vain muutama tunti päivässä ja työttömyysprosentti on korkea. Useimmat ihmiset ovat riippuvaisia ulkomaisesta avusta.

Viime aikoina Gazan asukkaat ovat osoittaneet mieltään myös aluetta hallitsevan Hamas-liikkeen asettamia veronkorotuksia ja korkeita elinkustannuksia vastaan. Hamasin joukot ovat pahoinpidelleet mielenosoittajia ja pidättäneet näitä mielivaltaisesti, kertoi ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch viime viikolla.

Israel ja Palestiina ihmisoikeudetkansalaisoikeudetaktivismikansalaisyhteiskuntakonflikti IsraelPalestiina Pelastakaa Lapset ry

Lue myös

Mielenosoittajia jonossa Palestiinan lippujen kera

Palestiinalaiskylän rauhanaktivistit uhmaavat miehitystä

Beit Ummarissa on tapahtunut paljon väkivaltaisia yhteenottoja palestiinalaisten ja israelilaisten välillä. Se on kuitenkin myös paikka, joka antaa toivoa konfliktin päättymisestä, kirjoittaa alueen tapahtumia tutkinut Miika Malinen. Paikallinen aktivisti Ali Abu Awwad uskoo, että ainoa tapa rikkoa vihan kierre on puhua toiselle osapuolelle.
Palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas

Palestiina aikoo hakea YK:n täysjäsenyyttä

Palestiinasta tuli tällä viikolla YK:n suurimman blokin, G77-ryhmän, puheenjohtajamaa. Ulkoministeri Riyad Al-Malikin mukaan se aikoo hakea myös YK:n täysjäsenyyttä, vaikka Yhdysvallat onkin ilmoittanut estävänsä sen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.

Tuoreimmat

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia
Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”
Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen
Adolfo Vera ja Ahmad Hosseini ovat eri sukupolvien maahanmuuttajia Suomessa – ”Silloin juotiin aina kolme kuppia kahvia”
Naisten sukuelinten silpomien taustalla on sukupuolten epätasa-arvo, mutta edes vastustajat eivät aina ymmärrä sitä – Suomalainen väitöstutkimus peräänkuuluttaa juurisyihin puuttumista