Uutiset Israel ja Palestiina

Tuhansia palestiinalaisia on loukkaantunut vuoden kestäneissä Gazan mielenosoituksissa – Myös kymmeniä lapsia on kuollut

Palestiinalaiset alkoivat osoittaa vajaa vuosi sitten mieltään Gazan saartoa vastaan. Tämän viikon protestit voivat olla pahimmat tähän asti, varoittaa Pelastakaa Lapset.
Vaurioitunut rakennus
Mielenosoituksissa loukkaantuneiden potilaiden määrä kuormittaa Gazan terveysjärjestelmää. Kuvassa Israelin tulituksessa vaurioitunut El-Wafan sairaala vuonna 2014. (Kuva: Joe Catron / CC BY-NC 2.0)

Ainakin 49 lasta on kuollut sen jälkeen, kun palestiinalaiset alkoivat osoittaa mieltään vuosi sitten Israelin saartamalla Gazan kaistalla.

Yli 6 000 lasta on saanut vammoja ja lähes 3 000 on tarvinnut sairaalahoitoa, kertoo avustusjärjestö Pelastakaa Lapset Maailman terveysjärjestön (WHO) ja YK:n tietojen perusteella.

Järjestön aluejohtaja Jeremy Stoner varoittaa, että tämän viikon mielenosoitukset voivat olla pahimpia tähän asti.

”Vammojen määrä on jo tuhansissa, ja ne vain lisääntyvät, ellei tämä lopu. Pelastakaa Lapset vaatii kaikkia osapuolia asettamaan ehdottomasti lasten suojelun etusijalle ja varmistamaan lasten turvallisuuden”, Stoner sanoo järjestön tiedotteessa.

Palestiinalaiset aloittivat 30.3.2018 mielenosoitukset, joissa vaadittiin aluksi palestiinalaispakolaisten paluuoikeutta vanhoille alueilleen. Sen jälkeen ne ovat laajentuneet lähes viikoittaisiksi mielenosoituksiksi, joissa protestoidaan yli kymmenen vuotta kestänyttä Israelin saartoa.

Suurin osa mielenosoittajista on toiminut rauhanomaisesti, mutta osa on yrittänyt vahingoittaa Israelin ja Gazan välistä aitaa, heitellyt Israelin sotilaita Molotovin cocktaileilla ja kivillä ja lennättänyt palavia leijoja Israelin puolelle rajaa. Israel on vastannut ampumalla mielenosoittajia kyynelkaasulla, kumiluodeilla ja oikeilla ammuksilla.

YK:n tilastojen mukaan 22.3. mennessä 195 palestiinalaista oli kuollut ja lähes 29 000 loukkaantunut mielenosoituksissa. Yksi Israelin sotilas on kuollut ja kuusi loukkaantunut. YK:n tutkintakomission maaliskuussa julkaiseman raportin mukaan suurimmassa osassa tapauksista kovien ammusten käyttö on todennäköisesti ollut laitonta. Monet uhreista ovat olleet aseettomia eivätkä ole aiheuttaneet sotilaille välitöntä uhkaa.

Mielenosoitukset ovat asettaneet Gazan muutenkin horjuvan terveysjärjestelmän valtavan paineen alle. Pelastakaa Lasten mukaan yhteensä 21 lapselta on amputoitu ala- tai yläraaja mielenosoitusten yhteydessä saatujen vammojen vuoksi. Heidän on vaikea saada apua. Osa haavoittuneista lapsista on anonut lupaa hakeutua hoitoon Israeliin, mutta WHO:n mukaan viimeisen vuoden aikana 80 prosenttia ei ole saanut lupaa lähteä tai luvan saanti on viivästynyt.

Gazan talous on lähes romahtanut vuodesta 2005 jatkuneen saarron vuoksi. Sähköä saadaan vain muutama tunti päivässä ja työttömyysprosentti on korkea. Useimmat ihmiset ovat riippuvaisia ulkomaisesta avusta.

Viime aikoina Gazan asukkaat ovat osoittaneet mieltään myös aluetta hallitsevan Hamas-liikkeen asettamia veronkorotuksia ja korkeita elinkustannuksia vastaan. Hamasin joukot ovat pahoinpidelleet mielenosoittajia ja pidättäneet näitä mielivaltaisesti, kertoi ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch viime viikolla.

Israel ja Palestiina ihmisoikeudetkansalaisoikeudetaktivismikansalaisyhteiskuntakonflikti IsraelPalestiina Pelastakaa Lapset ry

Lue myös

Mielenosoittajia jonossa Palestiinan lippujen kera

Palestiinalaiskylän rauhanaktivistit uhmaavat miehitystä

Beit Ummarissa on tapahtunut paljon väkivaltaisia yhteenottoja palestiinalaisten ja israelilaisten välillä. Se on kuitenkin myös paikka, joka antaa toivoa konfliktin päättymisestä, kirjoittaa alueen tapahtumia tutkinut Miika Malinen. Paikallinen aktivisti Ali Abu Awwad uskoo, että ainoa tapa rikkoa vihan kierre on puhua toiselle osapuolelle.
Palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas

Palestiina aikoo hakea YK:n täysjäsenyyttä

Palestiinasta tuli tällä viikolla YK:n suurimman blokin, G77-ryhmän, puheenjohtajamaa. Ulkoministeri Riyad Al-Malikin mukaan se aikoo hakea myös YK:n täysjäsenyyttä, vaikka Yhdysvallat onkin ilmoittanut estävänsä sen.
Palestiinalaispakolainen sekoittamassa punaista maustetta

Selviytyminen palestiinalaisena Libanonissa on elämänmittainen haaste – Kaksi pakolaisnaista kertoo tarinansa

Palestiinalaisia pakeni joukoittain Libanoniin 70 vuotta sitten, kun Israelin valtio perustettiin. Heillä ei vieläkään ole kansalaisoikeuksia. Pakolaisleireissä elämä on usein raskasta, köyhää ja rajallista, mutta elämänilo voi löytyä vaikkapa lastenkasvatuksesta tai työstä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.
Mies seisoo kukkuloiden edustalla

Menestyksekäs suojeluprojekti pelastaa metsiä ja vesilähteitä Brasiliassa – 14 vuodessa on istutettu kaksi miljoonaa puuta

Brasilian Extreman kunnassa maanomistajille maksetaan maiden suojelusta ja ennallistamisesta metsäksi. Samalla on onnistuttu suojelemaan myös vesivaroja.
Lentokoneen siipi koneen sisältä otetussa kuvassa

Lentovero ei olisi vain kosmeettinen, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija

Suomessa lokakuussa läpi menneen lentoveroaloitteen alullepanija Janne Kilpinen uskoo, että vero olisi viesti konkreettisen muutoksen tarpeesta. Veron käyttöön ottaneessa Ruotsissa lentäminen on jo vähentynyt.
Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.