Uutiset Ihmisoikeudet

Tuhansia ihmisiä katoaa El Salvadorissa vuosittain – Taustalla sisällissodan kipeä perintö

Sisällissodan jäljistä yhä kärsivän El Salvadorin murhien ja katoamisten taustalla ovat perinteisesti olleet rikollisryhmät, mutta viime vuosien katoamisiin ovat voineet syyllistyä muutkin tahot. Naisten murhian taustalla on myös perheväkivaltaa.
Etsintäkuulutusesite kadonneesta naisesta tienvarren pylväässä.
Maaliskuussa kadonnutta Flor Maria Garciaa etsittiin puuhun kiinnitettyjen julisteiden avulla hänen synnyinkaupungissaan Sonsonatessa vielä 28. kesäkuuta 2021. Päivää myöhemmin hänen ruumiinsa löydettiin Cojutepequesta, jossa hän asui aviomiehensä, Joel Vallen kanssa. Aviomiestä syytetään vaimonsa murhasta. (Kuva: Edgardo Ayala / IPS)

(IPS) -- Neljä vuotta sitten Maria Estela Guevara, 64, sai kuulla, että hänen sisarentyttärensä Wendy Martinez, 31, oli kadonnut.

”Tunnen samaa tuskaa edelleen ja haluan tietää, mitä hänelle tapahtui”, Guevara sanoo. Guevara piti Wendya omana tyttärenään, sillä hän huolehti tytöstä tämän jäätyä orvoksi jo pienenä.

Wendy Martinez katosi syyskuun 30. päivä vuonna 2017 San Miguelin hallintoalueen samannimisessä pääkaupungissa. Hän opiskeli kosmetologiksi ja lähti katoamisaamunaan laittamaan asiakkaidensa hiuksia.

”Wendy lupasi tulla kotiin yhdeksitoista tekemään lounasta yhdeksänvuotiaalle tyttärelleen, mutta hän ei palannut koskaan”, Guevara kertoo. 

Maria Estela Guevaran ahdingon jakavat tuhannet elsalvadorilaiset perheet, joiden läheinen ei eräänä päivänä palannutkaan kotiinsa, vaan katosi jälkiä jättämättä.

Rikollisryhmiä ja henkilökohtaisia riitoja

Lainsäädännön soveltamista tutkiva kansalaisjärjestö Fundación de Estudios para la Aplicación del Derecho (FESPAD) julkaisi viime huhtikuussa elsalvadorilaisten katoamisia koskevan De personas en El Salvador -raportin. Sen mukaan vuonna 2019 ilmoituksia kadonneista ihmisistä tehtiin 2 383, vuotta aiemmin luku oli 2 457. Tutkimus kattoi vuodet 2014–2019.

El Salvadorin jakautuneessa poliittisessa tilanteessa katoamiset ovat vanha ilmiö. Kulloinkin vallassa ollut hallitus on yrittänyt vähätellä niitä osoittaakseen, että taistelee tehokkaasti rikollisuutta vastaan. Oppositio puolestaan on pyrkinyt nostamaan ongelman esiin.

Vuosina 1980–1992 käydyn sisällissodan jälkimainingeissa El Salvador on joutunut väkivallan kierteeseen. Sota jakoi kansaa, ja ainakin 75 000 ihmistä kuoli ja 8 000 katosi. 

Väkivaltaisuuksiin ovat syyllistyneet lähinnä nuorisojengit. Niistä on ajan myötä kehittynyt vaikutusvaltaisia järjestäytyneitä rikollisryhmiä, jotka pitävät hallussaan merkittävää osaa köyhyydestä kärsivästä 6,7 miljoonan asukkaan maasta.

Perinteisesti katoamisten takana ovat olleet jälkiään peittelemään pyrkineet rikollisryhmät, mutta viime vuosien katoamisiin ovat voineet syyllistyä jengien lisäksi muutkin tahot.

”On hyvin todennäköistä, että jengit jatkavat entiseen malliin”, sanoo asianajaja Zaida Navas, ihmisoikeusjärjestö Cristosalin laki- ja turvallisuusosaston johtaja.

”Katoamisissa kyse on myös naisten murhista, järjestäytyneen rikollisuuden teloituksista, jotka eivät välttämättä liity jengeihin, sekä henkilökohtaisista riidoista.”

Naismurhat omassa luokassaan

Yksi viimeisimmistä naismurhan uhreista on Flor Maria Garcia, 33, joka katosi 16. maaliskuuta 2021.

Hänen miehensä Joel Valle ilmoitti vaimonsa katoamisesta poliisille samana päivänä. Hänen mukaansa Flor Maria oli lähtenyt varhain kotoaan Cojutepequesta maan pääkaupunkiin San Salvadoriin. Valle, joka on hammaslääkäri, väitti Flor Marian lähteneen hakemaan materiaaleja hammasklinikalle, jossa hän työskenteli miehensä avustajana.

Viranomaiset pidättivät Vallen kesäkuun 25. pääepäiltynä vaimonsa katoamiseen. Syyte oli ihmisen katoamiseen liittyvä rikos.

”Me epäilimme häntä aina, Florin perheenä tiesimme, että hän kärsi kotonaan psykologisesta ja taloudellisesta väkivallasta”, totesi Flor Maria Garcian veli Jorge Garcia päivä sen jälkeen, kun Valle oli pidätetty.

”Minun olisi pitänyt varoittaa sisartani ja vaatia häntä jättämään miehensä, kun merkit fyysisestä väkivallasta ilmenivät.”

Flor Marian ruumis löydettiin kesäkuun 29. tyhjältä tontilta Cojutepequesta. Hänen päälleen oli kasattu soraa ja jätteitä.

Viranomaisten mukaan Joel Vallea tullaan nyt syyttämään katoamisrikoksen sijaan naismurhasta.

Flor Maria Garcian perhe voi haudata läheisensä uskonnollisin menoin ja aloittaa suruprosessin. Monelta muulta perheeltä tunne asian loppuunsaattamisesta puuttuu kunnes kadonnut läheinen löytyy.

Numeropeliä

Nayib Bukelen hallituksen ja poliittisen opposition välit ovat kireät ja kysymys kadonneista ihmisistä on jälleen saavuttanut kansallista näkyvyyttä. Presidentti on puolustanut turvallisuusohjelmaansa (Plan Control Territorial) henkirikosten vähenemisellä.

Opposition edustajat puolestaan sanovat, että murhaluvut ovatkin laskeneet mutta katoamisluvut ovat vastaavasti nousussa.

Hallituksen mukaan henkirikosten määrä on huvennut merkittävästi sen jälkeen kun Bukele nousi presidentiksi kesäkuussa 2019 ja alkoi soveltaa ohjelmaansa.

Kun hallitus aloitti, murhia oli sataatuhatta asukasta kohden 50, nyt luku on pudonnut yhdeksääntoista, totesi oikeus- ja turvallisuusministeri Gustavo Villatoro maaliskuisessa televisiohaastattelussa.

Kadonneiden todellista määrää ei ole helppo selvittää. Syy epäselvyyteen on se, että virallisia tilastoja katoamisista ei ole. Sen sijaan luvuista pitää kirjaa kolme eri instituutiota eli  poliisi, oikeusministerin virasto ja Dr. Roberto Masferrerin oikeustieteellinen instituutti.

Toisinaan niiden lukemat ovat linjassa toistensa kanssa, mutta eivät aina. Kaikki kolme käyttävät omia, valituksiin perustuvia lukujaan.

”Rehellisimmin – vaikkei ehkä täsmällisimmin – sanottuna viralliset luvut antavat meille mahdollisuuden päätellä, että käsityksemme historiallisesta todellisuudesta on osittainen”, arvioi asianajaja, koordinaattori Arnau Bauleans José Simeón Cañasin Keski-Amerikan yliopiston ihmisoikeusinstituutista.

Bauleans sanoo, ettei viittaa vain nykyiseen Bukelen hallintoon, vaan ongelma on ollut olemassa vuosikymmeniä.

Efe-uutistoimiston toukokuun lopussa julkaiseman, virallisiin lukuihin perustuvan raportin mukaan vuoden 2021 ensimmäisen neljän kuukauden aikana katoamisia ilmoitettiin 112 prosenttia enemmän (415) kuin samaan aikaan viime vuonna (196).

”On kuitenkin hyvin vaikea arvioida, tarkoittaako valitusten lisääntyminen tapausten lisääntymistä. Vasta-argumentin mukaan ihmiset raportoivat enemmän katoamisia, kun ovat huomanneet viranomaisten tarttuneen toimeen”, Bauleans sanoo.

”Näin jyrkkä nousu näyttäisi kuitenkin osoittavan, että katoamiset ovat lisääntyneet.”

Bukele puolestaan totesi maaliskuussa, että kun henkirikoksia tehdään vähemmän kuin ennen, tutkijoilla on aikaa paneutua muihin rikoksiin.

”Ei ole sama asia tutkia 40:tä ja kolmea murhaa päivässä”, Bukele sanoi viitaten päivittäisiin murhalukuihin.

Maria Estela Guevara ei ole menettänyt toivoaan saada jonakin päivänä selville, mitä Wendylle tapahtui syyskuussa 2017.

”Hänen pieni tyttärensä on nyt kolmentoista ja toivoo edelleen, että äiti palaa kotiin, eikä anna minun muuttaa mitään Wendyn huoneessa.”

Ihmisoikeudet oikeus ja rikoskonfliktiturvallisuus El Salvador Suomen IPS

Lue myös

Mielenosoittajia Black Lives Matter -kylttien kera.

YK perusti uuden toimielimen rasismin kitkemiseksi – Myös poliisiväkivallan juurisyitä aiotaan tutkia

YK on perustanut uuden ”afrikkalaista alkuperää olevien foorumin” rasismin kitkemiseksi sekä erillisen tutkijapaneelin selvittämään rasistista poliisiväkivaltaa. Taustalla on muun muassa Yhdysvallassa aktivoitunut Black Lives Matter -liike.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ihminen kasveja kädessä, kuva kaulasta alaspäin.

Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa

Yksi torstaina järjestettävän YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksen aiheista on luontopositiivinen tuotanto. Kokousta edeltävä keskustelu on kuitenkin paljastanut, että käsitteen määritelmiä on yhtä monta kuin intressiryhmiäkin. Asiantuntijat toivovat isoja ja nopeita päätöksiä ruokasektorin aiheuttaman luontokadon pysäyttämiseksi.
Rakennuksia ylhäältäpäin kuvattuna.

EU-kansalaisaloite yrittää pysäyttää kaupankäynnin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa – Tuomioistuin määräsi komission hyväksymään rekisteröinnin

EU:ssa aletaan kerätä allekirjoituksia kansalaisaloitteeseen, joka toteutuessaan estäisi kaupan etenkin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa. Allekirjoituksia tarvitaan miljoona.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Al-Holin leirillä kuollut tänä vuonna ainakin 62 lasta – Pelastakaa Lapset kehottaa ulkomaita kotiuttamaan kansalaisensa

Lasten elämä Syyrian pakolaisleireillä on päivittäistä selviytymistaistelua. Jopa murhat ovat yleisiä, sanoo avustusjärjestö.
Kuivaa halkeillutta maata, taustalla ihminen.

Ilmastonmuutos pakottaa miljoonat siirtolaisiksi – Samalla kasvaa myös pakkotyön riski, kertoo tuore selvitys

Esimerkiksi Ghanassa nuoret miehet muuttavat kuivuutta pakoon maan eteläosiin ja joutuvat herkästi velkaorjuuteen.
Kyltti, jossa lukee koronarokotus.

Amnesty kritisoi rokoteyhtiöitä rikkaiden maiden suosimisesta – ”Mikäli Suomen kaltaiset vauraat valtiot sekä lääkeyhtiöt jatkavat tällä linjalla, pandemialle ei näy loppua”

Amnesty vaatii, että koronarokotepatentit jäädytetään ja rikkaiden maiden ylijäämäannokset jaetaan köyhille maille. ”Se, että Suomen hallitus varaa kolmannet rokotteet kaikille yli 12-vuotiaille, ei ole vastuullista toimintaa. Se on itsekästä rokotenationalismia ja vastuunpakoilua pandemian torjumisesta”, sanoo Amnestyn Suomen osaston johtaja Frank Johansson.

Tuoreimmat

EU-kansalaisaloite yrittää pysäyttää kaupankäynnin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa – Tuomioistuin määräsi komission hyväksymään rekisteröinnin
Al-Holin leirillä kuollut tänä vuonna ainakin 62 lasta – Pelastakaa Lapset kehottaa ulkomaita kotiuttamaan kansalaisensa
Ilmastonmuutos pakottaa miljoonat siirtolaisiksi – Samalla kasvaa myös pakkotyön riski, kertoo tuore selvitys
Amnesty kritisoi rokoteyhtiöitä rikkaiden maiden suosimisesta – ”Mikäli Suomen kaltaiset vauraat valtiot sekä lääkeyhtiöt jatkavat tällä linjalla, pandemialle ei näy loppua”
Vahinkovakuutukset ja tarkemmat sääennusteet auttavat Kaakkois-Aasian viljelijöitä varautumaan ilmastoriskeihin
Ihmisoikeusjärjestöt: Taliban hyökännyt lähes päivittäin ihmisoikeusaktivisteja vastaan lupauksistaan huolimatta
Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”