Teollisuusmaat jyräsivät kehitysmaat kehitysrahoituskokouksessa | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Teollisuusmaat jyräsivät kehitysmaat kehitysrahoituskokouksessa

Addis Abeban kehitysrahoituskokouksessa ei saatu aikaan kehitysmaiden ajamaa kansainvälistä verotoimielintä. Suomalaisjärjestöjen edustajat ovat tuloksiin pettyneitä.

(Kuva: Third Intl Conference on Financing for Development / UNECA / cc 2.0)

YK:n tänään päättyvän kansainvälisen kehitysrahoituskokouksen tulokset ovat jäämässä laihoiksi. Teollisuusmaat ja osa kehitysmaista ajautuivat riitelemään kansainvälisistä verotussäännöistä, eikä juuri muitakaan konkreettisia lopputuloksia saatu aikaan. Kansalaisjärjestöjen mukaan kokous olikin pettymys.

"Konferenssilla olisi ollut mahdollisuus tehdä merkittäviä rakenteellisia muutoksia globaaliin talous- ja rahoitusjärjestelmään. --- Nyt veroelimen lisäksi monet velkajärjestelyjä ja kansainvälisiä kauppa- ja investointisopimuksia koskevat uudistukset jäivät tekemättä", toteaa kokousta seuraamassa ollut suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen Kehys ry:n vaikuttamistyön koordinaattori Jussi Kanner.

Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa tällä viikolla pidetty kehitysrahoituskonferenssi oli ensimmäinen vuoden kolmesta tärkeästä kansainvälisestä kokouksesta. Maailman johtajien oli määrä sopia konferenssissa siitä, miten köyhyyden vähentäminen ja etenkin YK:n tulevat kestävän kehityksen tavoitteet rahoitetaan tulevaisuudessa.

Kiistakapulaksi nousi verotus. Maat ovat olleet yhtä mieltä siitä, että kehitysmaiden veropohjaa on vahvistettava. Verotussäännöistä päättää kuitenkin tällä hetkellä teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD. Monet G77-ryhmän kehitysmaista sekä järjestöistä olisivat halunneet perustaa YK:n alaisen globaalin verotoimielimen, jossa köyhilläkin mailla olisi sananvaltaa.

Rikkaat maat, mukaan lukien Suomi, kuitenkin vastustivat ehdotusta. Neuvottelut jumittivat useamman päivän ajan, kertoo suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestön Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Eva Nilsson, joka seurasi kokousta paikan päällä.

Tiukan väännön jälkeen jo ennen kokousta kasaan nuijittuun loppudokumenttiin (pdf) lisättiin lopulta löyhä tekstiosuus YK:n nykyisen, heikkona pidetyn veroasiantuntijaelimen vahvistamisesta ja sen edustuksellisuudesta. Muutoksilla ei Nilssonin mukaan ole juuri merkitystä.

"Käytännössä mitään hallitusten välistä veroelintä ei suostuttu hyväksymään. Tilanne säilyy pitkälti ennallaan. Loppujen lopuksi monen päivän vääntö oli aika turhauttava lopputulemaan nähden", hän sanoo.

Heikko pohja tulevaisuuden kannalta

YK:n mukaan kokous oli uraauurtava – saavutuksiin kuului muun muassa sopimus siitä, miten rikkaat maat auttavat köyhiä teknologian siirrossa. Kokousta seuranneet sadat järjestöt ovat kuitenkin jo julkistaneet kannanottonsa (pdf), jonka mukaan se epäonnistui.

Myös Kannerin ja Nilssonin mukaan konkretia jäi uupumaan kokouksen lopputuloksesta muutenkin kuin vain verotuksen osalta. Tärkein anti on se, että loppudokumentti ylipäätään hyväksyttiin ja että veroasiat edes nousivat agendalle.

"Aiemmin ei ole ollut kehitysrahoitukseen liittyvää huippukokousta, jossa verot olisivat olleet aidosti keskeisimpänä kysymyksenä. Toisaalta neuvottelutulos osoittaa, miten vahvasti OECD-maat, mukaan lukien Suomi, haluavat pitää kiinni vallastaan määritellä verotussäännöt", Nilsson huomauttaa.

Kansainvälisten superkokousten sarja jatkuu syyskuussa New Yorkin konferenssilla, jossa on määrä sopia koko maailmaa sitovista kestävän kehityksen tavoitteista. Joulukuussa on vuorossa ilmastosopimuksen solmiminen Pariisissa. Addis Abeban oli määrä tarjota pohja näille kokouksille, mutta Jussi Kannerin mukaan tulos ei lupaa hyvää: sitoumuksia ei tehty ja esimerkiksi EU marssi kokoukseen sillä asenteella, että mistään ei enää neuvotella.

"Tämä varmasti vähentää G77:n halukkuutta antaa periksi itselleen tärkeissä aiheissa", hän arvioi.

Lisää uusi kommentti