Uutiset Yritysvastuu

Tekstiilityöläisten palkkakamppailu etenee Bangladeshissa

Minimipalkka nousi, mutta järjestöjen mukaan tulot eivät riitä elämiseen vielä korotusten jälkeenkään.

Parempien palkkojen puolesta kamppailevat Bangladeshin tekstiilityöläiset ovat saavuttaneet osittaisen voiton, kun hallitus päätti marraskuun puolivälissä 77 prosentin palkankorotuksesta, joka nostaa minimipalkan 50 euroon kuussa, raportoivat uutisvälineet. Päätöstä edelsi pitkin syksyä jatkunut lakkojen ja mielenosoitusten sarja.

Ammattiliitot olivat vaatineet minimipalkan korottamista 75 euroon kuussa työnantajien tarjoaman 35 euron sijasta, mutta hallituksen edustajan mukaan nyt päätetyn kompromissin hyväksyivät molemmat osapuolet.

Kansalaisjärjestöjen mukaan tekstiilityöläisten palkka on vielä korotuksenkin jälkeen maailman matalin, eikä 50 euron kuukausipalkka riitä elämisen peruskustannuksiin kuten asumiseen, ruokaan, vaatteisiin ja koulutukseen.

"Palkankorotus tulee todella tarpeeseen, sillä palkat eivät tällä hetkellä riitä edes perustarpeisiin. Korkean inflaatiotason vuoksi ehdotettu korotus ei kuitenkaan toisi merkittävää parannusta, eikä se yllä lähellekään niitä laskelmia, joita on tehty elämiseen riittävän palkan tasosta", toteaa Eettisen kaupan puolesta -järjestön toiminnanjohtaja Lotta Staffans.

Järjestö kritisoi myös Bangladeshista tekstiilejä hankkivia länsimaisiin vaateyrityksiä siitä, että nämä ovat lähes poikkeuksetta olleet kommentoimatta työntekijöiden palkkavaatimuksia.

"Suomalaiset vaateyritykset ovat olleet vaitonaisia aiheesta. Jos ne haluavat osoittaa toimivansa aidosti vastuullisesti niin niiden tulisi viestiä olevansa valmiita kantamaan osansa nousevista palkkakustannuksista", Staffans sanoo.

Tekstiilityöläisten kamppailu parempien palkkojen ja työolosuhteiden puolesta kiihtyi keväällä, kun Rana Plazan vaatetehtaan romahduksessa menehtyi yli 1 100 työntekijää. Matalat tuotantokustannukset ovat luoneet Bangladeshiin 16 miljardin euron arvoisen tekstiilisektorin ja tehneet maasta maailman toiseksi suurimman vaateviejän.

kehitysköyhyystyöyhtiöt Bangladesh Eettisen kaupan puolesta ry

Lue myös

Injektioneula lähikuvassa.

Lääkeyhtiöt ovat muuttuneet lääkkeiden tuottajista rahoituslaitoksiksi

Suurin osa lääkeyritysten tuotoista tulee nykyisin sijoitustoiminnasta, ja lääkkeiden valmistaminen on jäänyt sivuosaan. Liiketoimintamallin muutoksella on kielteiset vaikutukset niin köyhiin maihin kuin maailmanlaajuisesta pandemiasta kärsiviinkin, kirjoittaa Omar El-Begawy.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.
Mielenosoittajia ja kyltti, jossa lukee I don't want to die for fashion.

Voisiko vaatteita valmistaa ekologisesti ja ilman hikipajoja? – Siihen tähtää uusi tutkimushanke

Suomen Akatemian rahoittama kuusivuotinen Finix-tutkimushanke yrittää kehittää vaatetuotantoa, joka perustuisi täysin kiertotalouteen. Tutkija Anna Härri selvittää, miten muutos vaikuttaisi kehitysmaihin. Esimerkiksi ympäristöystävälliset kuidut eivät vielä takaa, että työntekijöitä ei hyväksikäytetä, hän muistuttaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Seteliraha, jossa rakennus ja teksti Bank of Tanzania

Miljardien mikrolainabisnes

Kehitysmaiden pienyrittäjille tarkoitetut mikrolainat saavat yksiltä ylistystä ja toisilta täystyrmäyksen. Pankkien mikrolainaohjelmien lisäksi naisten omaehtoiset osuuskunnat ovat yhä suositumpia tapoja säästää ja saada lainaa.
Vyötäröstä alaspäin kuvattu ihminen seisoo vanhoista kännyköistä koostuvan kasan yläpuolella.

Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten

Sähkölaitteita heitetään pois yhä enemmän, sillä kulutus kasvaa ja käyttöikä on lyhyt. Alle viidennes e-jätteestä kierrätetään, selviää YK:n raportista.
Rauhanmerkki roikkumassa metallijohdosta

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”

Maailman pitäisi käyttää rahaa sotilasmenojen sijaan humanitaarisiin tarkoituksiin, todetaan järjestöjen avoimessa kirjeessä. Myös Suomen pitäisi miettiä hävittäjähankintoja uudelleen, sanoo kirjeessä mukana oleva Sadankomitea.

Tuoreimmat