Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon

Kotimaisen ruuan kysyntä on Tansaniassa kasvussa, mutta esimerkiksi varastointiongelmat ja osaamisen puute saavat monet siirtymään toiselle alalle. Trooppisen maatalouden instituutin Itä-Afrikan johtaja Victor Manyong uskoo, että maataloudessa on nuorille kosolti mahdollisuuksia rahan tekoon.
Vihannesmyyjiä istumassa tuotteidensa ääressä torilla.
Darajanin tori Zanzibarissa. On havaittu, että jotkut kaalin ja tomaattien kaltaiset tuotteet pilaantuvat herkemmin ja tuottavat siten enemmän sadonkorjuun jälkeisiä taloudellisia tappioita kuin jotkut toiset. (Kuva: Alexander Makotta / IPS)

(IPS) -- Esther Ishabakaki etsii hyvää räätäliä nuoreen vaateyritykseensä. Vielä kolme kuukautta sitten hänellä oli maatalousyritys.

”Olin investoinut siihen paljon rahaa, aikaa ja jopa tunteita. Mutta kun kompastuin jokaiseen eteeni tulleeseen esteeseen, saavuin pisteeseen, jossa en enää jaksanut. Päättelin, että parempi lopettaa ja yrittää jotain muuta”, 35-vuotias Ishabakaki kertoo.

Ishabakaki oli perustanut kasvihuoneen Dar es Salaamiin. Hänen taitonsa tomaatinviljelijänä olivat hyvät, mutta ne eivät selättäneet sadonkorjuun jälkeen tulleita ongelmia.

Tuote sinänsä oli oivallinen, mutta Ishabakakilla ei ollut keinoa säilyttää tuotettaan laadukkaana kuluttajalle asti.

Hänen kokemuksensa sadon pilaantumisesta koituvista tappioista eivät ole poikkeus Tansanian nuorten maanviljelijöiden ja maatalousyrittäjien parissa.

Se taas on merkittävä ongelma koko Tansanialle. Valtio haluaisi vahvistaa maataloussektoria, sillä kotimainen ruuan kysyntä on kasvussa, ja kasvussa on myös nuorten työttömyys.

Heikko kysyntä vai kehno käsittely?

”Sadon pilaantumisesta seuraavat taloudelliset tappiot ovat valtava ongelma maataloudelle”, Tansanian maatalousministeriön tutkija ja maatalousekonomisti Adella Ng’atigwa sanoo. Ne ovat merkittävä syy siihen, ettei maatalous vedä nuoria yrittäjiä.

Ng’atigwa huomauttaa, että jotkut viljelykasvit ovat pilaantumiselle alttiimpia kuin toiset. Esimerkiksi kaalinviljelijät usein menettävät sadostaan jopa 60 prosenttia.

”Maanviljelijät Njombessa kertoivat minulle, että tuotteiden pilaantuminen johtuu heikosta kysynnästä. Huomasin kuitenkin, että myös sadon kehno käsittely ja kokemuksen puute pahensivat ongelmaa”, Ng’atigwa huomauttaa.

Muita vaikuttavia tekijöitä ovat kehno kuljetus ja varastotilat sekä heikkolaatuiset pakkaukset.

Ng’atigwa on kuitenkin toiveikas, että valtion ja yksityissektorin yhteistyöllä ongelmat ratkeavat.

Pellolta pataan -ohjelma

Trooppisen maatalouden kansainvälisellä instituutilla (IITA) on nuoriso-ohjelma, jolla pyritään auttamaan nuoria luomaan työpaikkoja itselleen ja muille. Ohjelma ulottuu pellolta pataan, alkaen siementen kylvämisestä ruuan prosessoimisen kautta markkinointiin ja lopputuotteen kuluttajalle toimittamiseen.

”Meillä on hautomo-ohjelma, jossa opetamme ihmisille teknisiä taitoja ja keinoja yrityksen kehittämiseen sekä valmistelemme heitä tulemaan maatalousyrittäjiksi, agribisneksen taitajiksi”, IITA:n Itä-Afrikan johtaja tri Victor Manyong kertoo.

Manyong uskoo, että maataloudessa on nuorille kosolti mahdollisuuksia rahan tekoon. Nuoret innolla tarttuvat mahdollisuuksiin, mutta usein tarvitsevat siinä apua.

”He tarvitsevat teknisiä taitoja, yrittäjätaitoja ja bisnestaitoja. Olemme kohdanneet nuoria, jotka haluavat tehdä bisnestä mutta eivät edes tiedä, miten laatia liiketoimintasuunnitelma. Ja sitten on nuoria, joilla on hyviä ideoita, joita he eivät pysty pääoman puutteen vuoksi kehittämään”, Manyong sanoo.

Revokatus Kimario uskoo, että tärkeintä on vaikuttaa nuorten asenteisiin. Kimario johtaa Sokoinen yliopistosta valmistuneiden yrittäjien osuuskuntaa, joka tukee ja mahdollistaa innovatiivista ja tietointensiivistä maatalousyrittäjyyttä.

”Meidän täytyy muuttaa asenteita jo pienestä pitäen, jotta ihmiset ymmärtäisivät, että maatalous voi olla bisnestä siinä kuin mikä tahansa muukin. Nuorten maanviljelijöiden täytyy oppia vastaamaan markkinoiden kysyntään. Markkinat kertovat, mitä kannattaa tuottaa, kuinka paljon ja minkä laatuista. Jos tuotat esimerkiksi tomaatteja, sinun täytyy tietää, haluavatko asiakkaasi tuoreita vai säilöttyjä”, Kimario toteaa.

Maatalous ja kehitysmaat maatalousnuorisoruokatyö Tansania Suomen IPS

Lue myös

Kaksi kasvosuojaimin varustautunutta miestä seisoo kanaparven vieressä.

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut

Koronavirus heikentää ruokaturvaa, koska monella rajoitusten takia työnsä menettäneellä ei ole enää varaa ostaa syötävää. Virus luo kuitenkin myös epäsuorempia uhkia. Joissakin Afrikan maissa satoa on pilaantunut ja siipikarjaa kuollut, kun maat ovat asettaneet tiukkoja liikkumisrajoituksia.
Kaksi ihmistä vedessä riisipellolla.

”Viljelyä ei oikein voi hoitaa etätyönä” – Kovaotteinen koronasulku vaikeuttaa pienviljelijöiden ruuantuotantoa Filippiineillä

Filippiinien maataloutta hallitsevat siirtomaa-ajan perintönä vientiin suuntautuneet suurtilat, joita viljelevät maattomat vuokraviljelijät. Koronarajoitukset estävät sekä viljelyn että ruuan kuljettamisen.
Nainen metsäisten peltojen keskellä.

Eswatinilaiskaupungissa riittää ruokaa karanteeniaikanakin – Ravintolat on suljettu, mutta kauppa käy silti

Malkernsin kaupungissa pienviljelijät saavat yhä tuloja ja kaupunkilaiset tuoreita kasviksia, sillä kestävän maatalouden keskus kuljettaa tuotteet markkinoille. Taustalla on projekti, jossa viljelijöitä on koulutettu luontoa kunnioittavaan, permakulttuuriseen viljelyyn.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Laiva satamassa.

Järjestöjen uusi meripelastusalus aloittaa Välimerellä – ”Tavallisten ihmisten yhteinen vastalause EU:n rasistiselle politiikalle”

Välimeri on ollut koronaviruksen ja viranomaisten toimien takia aikoina tyhjä pelastusaluksista. Nyt Lääkärit ilman rajoja ja Sea-Watch ovat laskemassa liikkeelle uuden aluksen.
Nainen pöydän takana.

Alkuperäiskansojen maat ovat vaarassa, kun talouksia elvytetään pandemian jäljiltä

Kiinnostus alkuperäiskansojen asuttamien alueiden luonnonvaroihin on lisääntynyt, sillä talouksille halutaan piristysruiske koronapandemian jälkeen. Se voi pahentaa pandemian vaikutuksia, varoittaa Amerikkojen ihmisoikeuskomission varapresidentti Antonia Urrejola.
Mies ja lapsi tulvavedessä kelluvassa veneessä.

Bangladeshissa on pahimmat tulvat vuosiin – Noin 5,5 miljoonaa ihmistä kärsii seurauksista

Bangladeshin monsuunikaudella sataa aina, mutta tänä vuonna sateet ovat olleet poikkeuksellisen rankkoja ja tulvat kestäneet kauan. ”Ne, joilla ei laillani ole minne mennä, elävät taloissa, jotka ovat osittain veden alla. Huoneessamme on polven syvyydeltä vettä”, kertoo räätäli Arif Hossain.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen