Uutiset Aseistariisunta

Suurin osa suomalaisista kannattaa liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen

Vuonna 2017 hyväksytty ydinasekieltosopimus ei ole vielä astunut voimaan. Suurin osa suomalaisista kuitenkin kannattaa sopimusta, selviää tuoreesta kyselystä.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus hyväksyttiin heinäkuussa 2017. (Kuva: Kim Haughton / UN Photo)

Selvä enemmistö suomalaisista kannattaa ydinaseiden täydellistä kieltoa, selviää tuoreesta mielipidekyselystä.

Sen mukaan 87 prosenttia suomalaisista kannattaa ydinaseiden täydellistä kieltämistä ja 84 prosenttia sitä, että Suomi allekirjoittaa YK:n ydinaseet kieltävän sopimuksen.

Kyselyn teetti ICAN Finland -järjestö, jonka emojärjestö sai vuonna 2017 Nobelin rauhanpalkinnon ydinaseiden vastaisen sopimuksen edistämisestä.

”Suomalaiset selvästi ymmärtävät, että ydinaseet ovat todellinen uhka. Kansainvälisen ilmapiirin kiristymisen myötä ydinsodan riski on kasvanut. Ainoa keino välttää se on ydinaseiden täydellinen kieltäminen ja hävittäminen”, toteaa järjestön koordinaattori Kati Juva tiedotteessa.

Ydinasekieltosopimus hyväksyttiin YK:ssa heinäkuussa 2017. Sen on tähän mennessä allekirjoittanut 79 valtiota ja ratifioinut 33 valtiota. Sopimus astuu voimaan, kun sen on ratifioinut 50 valtiota.

Suomi ei ole allekirjoittanut sopimusta, sillä se kannattaa vanhaa, yhä voimassa olevaa ydinsulkusopimusta. Se oli ainoa liittoutumaton EU-maa, joka ei kannattanut neuvotteluiden aloittamista.

Ydinsulkusopimus kieltää ydinaseettomia maita hankkimasta tai vastaanottamasta ydinaseita ja ydinasevaltioita levittämästä ydinaseita.

Ydinasekieltosopimus taas kieltää ydinaseet kaikilta mailta yksiselitteisesti. Ydinasevaltiot eivät kuitenkaan ole siinä mukana.

Vastaavanlainen kysely on tehty myös Ruotsissa. Siellä 85 prosenttia vastaajista kannattaa ydinasekieltosopimuksen allekirjoittamista.

Kysymykseen vastasi 1 002 ihmistä, ja sen teki markkinatutkimusyritys Kantar.

Aseistariisunta aseet & armeijaydinaseetYK Suomi Suomen Rauhanliitto

Lue myös

Rauhanmerkki roikkumassa metallijohdosta

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”

Maailman pitäisi käyttää rahaa sotilasmenojen sijaan humanitaarisiin tarkoituksiin, todetaan järjestöjen avoimessa kirjeessä. Myös Suomen pitäisi miettiä hävittäjähankintoja uudelleen, sanoo kirjeessä mukana oleva Sadankomitea.
Hiroshiman atomipommista selvinnyt rakennuksen raunio ja muistomerkki

Hiroshima, Suomi ja ydinaseriisunta

Suomen käyttäytyminen ydinaseriisuntakysymyksissä on ollut lähes identtistä ydinasevaltioiden ja Nato-maiden kanssa. Viimeisenä naulana aktiivisen ydinaseriisunnan edistämispolitiikan arkkuun on ollut Suomen kieltäytyminen allekirjoittamasta ydinaseet kieltävää sopimusta, kritisoi Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.
Lasten siluetti ja metalliromua

Mikä on asevalvonnan tulevaisuus?

Asevalvonta on tärkeää aseiden vähentämisen kannalta mutta myös siksi, että toisiaan vastustavat tahot kohtaavat. Se, ettei asevarusteluun liittyvistä kysymyksistä enää keskustella yhdessä saman pöydän ääressä, lisää konfliktin riskiä, kirjoittaa Rauhanliiton puheenjohtaja Tarja Cronberg.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.