Uutiset

Suomessa vieraillut Punaisen Ristin pääjohtaja seuraa konfliktien kärjistymistä huolissaan – ”terveydestä on tullut uusi taistelukenttä”

Konfliktit ovat mutkistuneet, koska kansainvälinen yhteisö on kyvytön löytämään yhteisiä ratkaisuja, sanoo Punaisen Ristin kansainvälisen komitean johtaja Yves Daccord. Hän on huolissaan etenkin Syyriasta, jossa ihmisten sietokyky alkaa olla koetuksella.
ICRC:n pääjohtaja Yves Daccord
ICRC:n pääjohtaja Yves Daccord vierailee tällä viikolla Suomessa. Hänen mukaansa viime aikojen konflikteissa etenkin terveydenhuoltojärjestelmistä on tullut uusi taistelukenttä. (Kuva: Teija Laakso / Maailma.net / CC BY-NC-ND 2.0)

Kun sveitsiläinen Yves Daccord aloitti vuonna 2010 työnsä Punaisen Ristin kansainvälisen komitean (ICRC) johtajana, hän ei uskonut, että järjestön budjetti lähes kaksinkertaistuisi lähivuosina.

Niin kuitenkin kävi. ICRC on joutunut pyytämään rahoittajiltaan – maailman hallituksilta – yhä enemmän varoja, sillä sen työtaakka on viime vuosina kasvanut nopeasti sitä mukaan kuin konfliktit ovat kärjistyneet ja mutkistuneet.

Daccordin mukaa se johtuu muun muassa kansainvälisen yhteisön tavasta puuttua ongelmiin – tai pikemminkin olla puuttumatta niihin.

”Valtiot eivät pysty enää löytämään yksimielisyyttä ja globaaleja ratkaisuja. Vaikutukset on nopeampia ja dramaattisempia”, hän sanoo.

Hyvä esimerkki on Syyrian seitsemän vuotta jatkunut konflikti.

”Konflikti oli paikallinen ja vaikutti aluksi vain naapurimaihin. Mutta koska kansainvälinen yhteisö ei kyennyt löytämään ratkaisua YK:n turvallisuusneuvostossa, siitä tuli globaali kysymys, joka vaikuttaa jopa Suomeen”, hän huomauttaa.

YK:n turvallisuusneuvosto on keskustellut Syyrian tilanteesta useita kertoja, mutta päätöslauselmia on ollut vaikea löydä lukkoon etenkin Venäjän usein käyttämän veto-oikeuden takia.

Parhaillaan Syyrian hallitus suunnittelee hyökkäystä Venäjän tuella Idlibin maakuntaan, joka on viimeinen kapinallisten hallitsema alue Syyriassa. Alueella elää 2–2,5 miljoonaa siviiliä, joista moni on paennut jo kertaalleen Aleppon, Itä-Ghoutan tai Homsin taisteluita.

Daccord on tilanteesta erittäin huolissaan. Poliittisen ratkaisun löytäminen olisi nyt erityisen tärkeää, hän sanoo.

”70 prosenttia syyrialaisista, Idlibissä todennäköisesti useampi, on äärimmäisen köyhiä. Jo perustilanne on vaikea ja useimmat ihmiset ovat jo paenneet kerran. Kuvittele lasten traumoja: heidän pitää taas paeta, ja tällä kertaa he eivät tiedä, minne”, hän sanoo.

Daccord vierailee tällä viikolla Suomessa tapaamassa muun muassa ulkoministeriön edustajia. ICRC on Suomen kolmanneksi suurin humanitaarisen avun saaja, ja sille annetaan muun muassa Suomen Punaisen Ristin kautta tänä vuonna yhteensä 10,7 miljoonaa euroa.

Terveys on uusi taistelukenttä

ICRC välittää apua erityisesti konfliktien uhreille. Sen saa rahoituksensa pääasiassa hallitusten vapaaehtoisina lahjoituksina sekä kansallisilta järjestöiltään. Tänä vuonna tarve on noin 1,8 miljardia euroa.

Järjestön työtaakka on viime vuosina kasvanut, sillä viime vuosina moni konflikti on kärjistynyt. Sen jälkeen, kun Daccord aloitti työssään, Syyrian lisäksi muun muassa Etelä-Sudanissa, Keski-Afrikan tasavallassa ja Jemenissä on puhjennut uudenlainen sisällissota.

Väkivallasta maksavat etenkin siviilit. Esimerkiksi viime vuonna konfliktien siviiliuhrien määrä kasvoi lähes 40 prosenttia edellisvuodesta.

Daccord on huolissaan etenkin siitä, että monet konfliktien osapuolet ottavat tietoisesti kohteekseen esimerkiksi terveydenhuoltojärjestelmät. Tätä tapahtuu niin Syyriassa, Afganistanissa kuin Gazassakin.

”Terveydestä on tullut uusi taistelukenttä. Se on uskomatonta. Hallitukset ja aseelliset ryhmät pommittavat ensimmäisestä päivästä lähtien esimerkiksi sairaaloita kontrolloidakseen ja terrorisoidakseen siviilejä. Ongelmia on toki ollut ennenkin, mutta nyt se on muuttunut järjestelmälliseksi”, hän sanoo.

Siviilikohteisiin hyökkääminen rikkoo räikeästi kansainvälistä humanitaarista oikeutta eli sodan oikeussääntöjä, joiden tukeminen kuuluu ICRC:n perustehtäviin. Säännöt kuitenkin toimivat vain niin kauan kuin kansainvälinen yhteisö on niistä yhtä mieltä ja antaa rikkojille sanktioita, Daccord muistuttaa.

”Kansainvälinen humanitaarinen oikeus ei ole yhtään vähemmän relevantti kuin aiemmin, mutta nyt meillä on vähemmän hallituksia, jotka pystyvät olemaan yksimielisiä edes oikeuskysymyksistä. 1990-luvulla otettiin valtavia edistysaskeleita Srebrenican ja Ruandan tapahtumien takia, mutta viime vuosina näistä periaatteista on alettu vetäytyä eivätkä monet maat halua enää edistää kansainvälistä oikeutta.”

Yhä useampi halua auttaa

Daccord tarkastelee globaalia kehitystä synkkänä mutta näkee myös toivoa. Hän hämmästelee sekä tavallisten ihmisten sietokykyä että auttamishalua. Vaikka avustustyöstä on tullut yhä vaarallisempaa, Punaisen Ristin järjestöillä ei ole vaikeuksia löytää ammattilaisia eikä vapaaehtoisia, päin vastoin.

”Syyriastakin löytyy vapaaehtoisia. Maailmassa on yhä enemmän ihmisiä, jotka haluavat tehdä asioille jotain. Se antaa paljon toivoa”, hän sanoo.

Voiko kansainvälinen yhteisö sitten muuttua tehokkaammaksi? Daccord panee toivonsa valtioiden sijasta vaikkapa kaupunkeihin.

”Toivon, että kansainvälinen yhteisö voisi koostua muistakin kuin vain valtioista. Kaupungeilla on suoremmat yhteydet ongelmiin ja käytännöllisemmät lähestymistavat.”

avustustyökatastrofiapugeopolitiikkaglobalisaatiokonfliktiturvallisuusYK Syyria Punainen Risti

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ryhmäkuva esiintyjistä ja ohjaajasta

Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan

Ritva Siikalan ohjaama näytelmä kertoo suomalaisperheestä, joka joutuu pakenemaan kaoottiseen tilaan ajautuneesta Euroopasta fiktiiviseen Zambeziin. Se muistuttaa, että kuka tahansa voi päätyä pakolaiseksi, sillä tulevaisuudesta ei tiedä kukaan. ”Mogadishu oli vielä 1980-luvulla Afrikan rauhallisimpia kaupunkeja”, muistuttaa esityksessä näyttelevä Wali Hashi.
Lapsia istuu lattialla piirustus- ja kirjoitusvälineiden kera

Raportti: Sodat ovat lapsille entistäkin vaarallisempia – Pojat kuolevat useammin taisteluissa, tytöt usein seksuaalisen väkivallan kohteina

Konflikteissa vammautuneiden tai tapettujen lasten määrä on kolminkertaistunut vuoden 2010 jälkeen. Yksi vaarallisimmista maista on Syyriassa, jossa puolet lapset ei ole kokenut elinaikanaan muuta kuin sotaa.
Israelin siirtokuntatehtaita

YK julkaisi pitkän odotuksen jälkeen listan Israelin laittomissa siirtokunnissa toimivista yrityksistä – 112 yrityksen joukossa muun muassa Tripadvisor ja Airbnb

Ihmisoikeusjärjestöt pitävät uuden raportin julkaisua läpimurtona, Israel ja Yhdysvallat tyrmäävät raportin puolueellisena.
Mies puolilähikuvassa

Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”

SPR:n avustustyöntekijänä vuosikymmeniä ollut Pentti Haatanen on työskennellyt muun muassa Kreikan pakolaisleireillä, jossa hoitoa kaivataan niin perussairauksiin kuin mielenterveysongelmiinkin.
Ujuni Ahmed yleiskuvassa Helsingin Oodi-kirjaston edustalla

Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”

Kirjailijoiden sananvapausjärjestön mukaan Ujuni Ahmed on käyttänyt rohkeasti sananvapauttaan puolustaakseen suomalaisessa yhteiskunnassa hauraimmassa asemassa olevien naisten ja tyttöjen oikeuksia. Konkreettinen esimerkki Ahmedin työstä on tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävän erillislain saaminen eduskunnan käsittelyyn.

Tuoreimmat

Raportti: Sodat ovat lapsille entistäkin vaarallisempia – Pojat kuolevat useammin taisteluissa, tytöt usein seksuaalisen väkivallan kohteina
YK julkaisi pitkän odotuksen jälkeen listan Israelin laittomissa siirtokunnissa toimivista yrityksistä – 112 yrityksen joukossa muun muassa Tripadvisor ja Airbnb
Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”
Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan
Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”
Ystävätoiminta yhdistää naisia eri kulttuureista – Melise Mwanto ja Liina Aaltonen kokkaavat ja puhuvat suomea yhdessä
YK-järjestöt: Syyrian pakolaiskriisi pahimmillaan koko konfliktin aikana
Uudet avunantajat ja kansalaisten skeptisyys asettavat paineita perinteiselle kehitysyhteistyölle – Avunantajilta vaaditaan nyt nöyryyttä, sanoo OECD:n kehy-johtaja Susanna Moorehead
Kehittyvien maiden tytöt kaihtavat luonnontieteiden ja tekniikan opiskelua – ”Patriarkaalinen kulttuuri ja sosialisaatio tekevät päätöksen opiskelijoiden puolesta”
Ani harva pakolainen pääsi viime vuonna uuteen kotimaahan