Uutiset

Suomessa vieraillut Punaisen Ristin pääjohtaja seuraa konfliktien kärjistymistä huolissaan – ”terveydestä on tullut uusi taistelukenttä”

Konfliktit ovat mutkistuneet, koska kansainvälinen yhteisö on kyvytön löytämään yhteisiä ratkaisuja, sanoo Punaisen Ristin kansainvälisen komitean johtaja Yves Daccord. Hän on huolissaan etenkin Syyriasta, jossa ihmisten sietokyky alkaa olla koetuksella.
ICRC:n pääjohtaja Yves Daccord
ICRC:n pääjohtaja Yves Daccord vierailee tällä viikolla Suomessa. Hänen mukaansa viime aikojen konflikteissa etenkin terveydenhuoltojärjestelmistä on tullut uusi taistelukenttä. (Kuva: Teija Laakso / maailma.net / CC BY-NC-ND 2.0)

Kun sveitsiläinen Yves Daccord aloitti vuonna 2010 työnsä Punaisen Ristin kansainvälisen komitean (ICRC) johtajana, hän ei uskonut, että järjestön budjetti lähes kaksinkertaistuisi lähivuosina.

Niin kuitenkin kävi. ICRC on joutunut pyytämään rahoittajiltaan – maailman hallituksilta – yhä enemmän varoja, sillä sen työtaakka on viime vuosina kasvanut nopeasti sitä mukaan kuin konfliktit ovat kärjistyneet ja mutkistuneet.

Daccordin mukaa se johtuu muun muassa kansainvälisen yhteisön tavasta puuttua ongelmiin – tai pikemminkin olla puuttumatta niihin.

”Valtiot eivät pysty enää löytämään yksimielisyyttä ja globaaleja ratkaisuja. Vaikutukset on nopeampia ja dramaattisempia”, hän sanoo.

Hyvä esimerkki on Syyrian seitsemän vuotta jatkunut konflikti.

”Konflikti oli paikallinen ja vaikutti aluksi vain naapurimaihin. Mutta koska kansainvälinen yhteisö ei kyennyt löytämään ratkaisua YK:n turvallisuusneuvostossa, siitä tuli globaali kysymys, joka vaikuttaa jopa Suomeen”, hän huomauttaa.

YK:n turvallisuusneuvosto on keskustellut Syyrian tilanteesta useita kertoja, mutta päätöslauselmia on ollut vaikea löydä lukkoon etenkin Venäjän usein käyttämän veto-oikeuden takia.

Parhaillaan Syyrian hallitus suunnittelee hyökkäystä Venäjän tuella Idlibin maakuntaan, joka on viimeinen kapinallisten hallitsema alue Syyriassa. Alueella elää 2–2,5 miljoonaa siviiliä, joista moni on paennut jo kertaalleen Aleppon, Itä-Ghoutan tai Homsin taisteluita.

Daccord on tilanteesta erittäin huolissaan. Poliittisen ratkaisun löytäminen olisi nyt erityisen tärkeää, hän sanoo.

”70 prosenttia syyrialaisista, Idlibissä todennäköisesti useampi, on äärimmäisen köyhiä. Jo perustilanne on vaikea ja useimmat ihmiset ovat jo paenneet kerran. Kuvittele lasten traumoja: heidän pitää taas paeta, ja tällä kertaa he eivät tiedä, minne”, hän sanoo.

Daccord vierailee tällä viikolla Suomessa tapaamassa muun muassa ulkoministeriön edustajia. ICRC on Suomen kolmanneksi suurin humanitaarisen avun saaja, ja sille annetaan muun muassa Suomen Punaisen Ristin kautta tänä vuonna yhteensä 10,7 miljoonaa euroa.

Terveys on uusi taistelukenttä

ICRC välittää apua erityisesti konfliktien uhreille. Sen saa rahoituksensa pääasiassa hallitusten vapaaehtoisina lahjoituksina sekä kansallisilta järjestöiltään. Tänä vuonna tarve on noin 1,8 miljardia euroa.

Järjestön työtaakka on viime vuosina kasvanut, sillä viime vuosina moni konflikti on kärjistynyt. Sen jälkeen, kun Daccord aloitti työssään, Syyrian lisäksi muun muassa Etelä-Sudanissa, Keski-Afrikan tasavallassa ja Jemenissä on puhjennut uudenlainen sisällissota.

Väkivallasta maksavat etenkin siviilit. Esimerkiksi viime vuonna konfliktien siviiliuhrien määrä kasvoi lähes 40 prosenttia edellisvuodesta.

Daccord on huolissaan etenkin siitä, että monet konfliktien osapuolet ottavat tietoisesti kohteekseen esimerkiksi terveydenhuoltojärjestelmät. Tätä tapahtuu niin Syyriassa, Afganistanissa kuin Gazassakin.

”Terveydestä on tullut uusi taistelukenttä. Se on uskomatonta. Hallitukset ja aseelliset ryhmät pommittavat ensimmäisestä päivästä lähtien esimerkiksi sairaaloita kontrolloidakseen ja terrorisoidakseen siviilejä. Ongelmia on toki ollut ennenkin, mutta nyt se on muuttunut järjestelmälliseksi”, hän sanoo.

Siviilikohteisiin hyökkääminen rikkoo räikeästi kansainvälistä humanitaarista oikeutta eli sodan oikeussääntöjä, joiden tukeminen kuuluu ICRC:n perustehtäviin. Säännöt kuitenkin toimivat vain niin kauan kuin kansainvälinen yhteisö on niistä yhtä mieltä ja antaa rikkojille sanktioita, Daccord muistuttaa.

”Kansainvälinen humanitaarinen oikeus ei ole yhtään vähemmän relevantti kuin aiemmin, mutta nyt meillä on vähemmän hallituksia, jotka pystyvät olemaan yksimielisiä edes oikeuskysymyksistä. 1990-luvulla otettiin valtavia edistysaskeleita Srebrenican ja Ruandan tapahtumien takia, mutta viime vuosina näistä periaatteista on alettu vetäytyä eivätkä monet maat halua enää edistää kansainvälistä oikeutta.”

Yhä useampi halua auttaa

Daccord tarkastelee globaalia kehitystä synkkänä mutta näkee myös toivoa. Hän hämmästelee sekä tavallisten ihmisten sietokykyä että auttamishalua. Vaikka avustustyöstä on tullut yhä vaarallisempaa, Punaisen Ristin järjestöillä ei ole vaikeuksia löytää ammattilaisia eikä vapaaehtoisia, päin vastoin.

”Syyriastakin löytyy vapaaehtoisia. Maailmassa on yhä enemmän ihmisiä, jotka haluavat tehdä asioille jotain. Se antaa paljon toivoa”, hän sanoo.

Voiko kansainvälinen yhteisö sitten muuttua tehokkaammaksi? Daccord panee toivonsa valtioiden sijasta vaikkapa kaupunkeihin.

”Toivon, että kansainvälinen yhteisö voisi koostua muistakin kuin vain valtioista. Kaupungeilla on suoremmat yhteydet ongelmiin ja käytännöllisemmät lähestymistavat.”

avustustyökatastrofiapugeopolitiikkaglobalisaatiokonfliktiturvallisuusYK Syyria Punainen Risti

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Silvana Bahia, taustalla puita ja rakennuksia

Mikä muuttuu, jos teknologiaa kehittävät myös ei-valkoihoiset? Brasilialainen Silvana Bahia ajaa tasa-arvoa it-alalle

Teknologiaa on helppo pitää arvovapaana, mutta esimerkiksi kasvojentunnistusteknologia ei aina tunnista mustien kasvonpiirteitä. Suomessa vieraileva brasilialainen aktivisti Silvana Bahia haluaa teknologia-alalle enemmän etnistä monimuotoisuutta.
Mielenosoittajia Ilmastotekoja-kyltin kera

Koululaiset marssivat ilmastotoimien puolesta – ”Aikuiset väittävät välittävänsä lapsistaan eniten, vaikka tuhoavat heidän tulevaisuuttaan”

Koululaiset ja opiskelijat noin sadassa maassa lakkoilevat tänään perjantaina vaatiakseen päättäjiltä tehokkaampia ilmastotoimia. Esimerkiksi Tampereella järjestetty mielenosoitus keräsi arviolta satoja osallistujia.
Öljynporauslautta merellä, taustalla vuoria

YK-raportti varoittaa luonnonvarojen tuhlaamisesta: Kulutus kolminkertaistunut 1970-luvulta

Ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja kuin viimeistä päivää, todetaan tuoreessa raportissa. Sen mukaan maapallon resursseja on yksinkertaisesti ryhdyttävä käyttämään säästeliäämmin, jotta tuhokierre saadaan poikki.
Korkeita rakennuksia vedenrajassa Intiassa

Brexit saa britit haikailemaan menneitä – Monella on ruusuinen käsitys siirtomaa-ajasta

Britanniassa on esitetty suhteiden elvyttämistä entisiin siirtomaihin korvikkeeksi EU-jäsenyydelle. Taustalla on usko siihen, että siirtomaapolitiikassa oli kyse kansainvälisestä vastuunkannosta ja köyhien maiden kehittämisestä. Taloustutkijat Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury osoittavat Intian esimerkin avulla, että todellisuus on päinvastainen.