Uutiset

Suomessa vieraillut Punaisen Ristin pääjohtaja seuraa konfliktien kärjistymistä huolissaan – ”terveydestä on tullut uusi taistelukenttä”

Konfliktit ovat mutkistuneet, koska kansainvälinen yhteisö on kyvytön löytämään yhteisiä ratkaisuja, sanoo Punaisen Ristin kansainvälisen komitean johtaja Yves Daccord. Hän on huolissaan etenkin Syyriasta, jossa ihmisten sietokyky alkaa olla koetuksella.
ICRC:n pääjohtaja Yves Daccord
ICRC:n pääjohtaja Yves Daccord vierailee tällä viikolla Suomessa. Hänen mukaansa viime aikojen konflikteissa etenkin terveydenhuoltojärjestelmistä on tullut uusi taistelukenttä. (Kuva: Teija Laakso / Maailma.net / CC BY-NC-ND 2.0)

Kun sveitsiläinen Yves Daccord aloitti vuonna 2010 työnsä Punaisen Ristin kansainvälisen komitean (ICRC) johtajana, hän ei uskonut, että järjestön budjetti lähes kaksinkertaistuisi lähivuosina.

Niin kuitenkin kävi. ICRC on joutunut pyytämään rahoittajiltaan – maailman hallituksilta – yhä enemmän varoja, sillä sen työtaakka on viime vuosina kasvanut nopeasti sitä mukaan kuin konfliktit ovat kärjistyneet ja mutkistuneet.

Daccordin mukaa se johtuu muun muassa kansainvälisen yhteisön tavasta puuttua ongelmiin – tai pikemminkin olla puuttumatta niihin.

”Valtiot eivät pysty enää löytämään yksimielisyyttä ja globaaleja ratkaisuja. Vaikutukset on nopeampia ja dramaattisempia”, hän sanoo.

Hyvä esimerkki on Syyrian seitsemän vuotta jatkunut konflikti.

”Konflikti oli paikallinen ja vaikutti aluksi vain naapurimaihin. Mutta koska kansainvälinen yhteisö ei kyennyt löytämään ratkaisua YK:n turvallisuusneuvostossa, siitä tuli globaali kysymys, joka vaikuttaa jopa Suomeen”, hän huomauttaa.

YK:n turvallisuusneuvosto on keskustellut Syyrian tilanteesta useita kertoja, mutta päätöslauselmia on ollut vaikea löydä lukkoon etenkin Venäjän usein käyttämän veto-oikeuden takia.

Parhaillaan Syyrian hallitus suunnittelee hyökkäystä Venäjän tuella Idlibin maakuntaan, joka on viimeinen kapinallisten hallitsema alue Syyriassa. Alueella elää 2–2,5 miljoonaa siviiliä, joista moni on paennut jo kertaalleen Aleppon, Itä-Ghoutan tai Homsin taisteluita.

Daccord on tilanteesta erittäin huolissaan. Poliittisen ratkaisun löytäminen olisi nyt erityisen tärkeää, hän sanoo.

”70 prosenttia syyrialaisista, Idlibissä todennäköisesti useampi, on äärimmäisen köyhiä. Jo perustilanne on vaikea ja useimmat ihmiset ovat jo paenneet kerran. Kuvittele lasten traumoja: heidän pitää taas paeta, ja tällä kertaa he eivät tiedä, minne”, hän sanoo.

Daccord vierailee tällä viikolla Suomessa tapaamassa muun muassa ulkoministeriön edustajia. ICRC on Suomen kolmanneksi suurin humanitaarisen avun saaja, ja sille annetaan muun muassa Suomen Punaisen Ristin kautta tänä vuonna yhteensä 10,7 miljoonaa euroa.

Terveys on uusi taistelukenttä

ICRC välittää apua erityisesti konfliktien uhreille. Sen saa rahoituksensa pääasiassa hallitusten vapaaehtoisina lahjoituksina sekä kansallisilta järjestöiltään. Tänä vuonna tarve on noin 1,8 miljardia euroa.

Järjestön työtaakka on viime vuosina kasvanut, sillä viime vuosina moni konflikti on kärjistynyt. Sen jälkeen, kun Daccord aloitti työssään, Syyrian lisäksi muun muassa Etelä-Sudanissa, Keski-Afrikan tasavallassa ja Jemenissä on puhjennut uudenlainen sisällissota.

Väkivallasta maksavat etenkin siviilit. Esimerkiksi viime vuonna konfliktien siviiliuhrien määrä kasvoi lähes 40 prosenttia edellisvuodesta.

Daccord on huolissaan etenkin siitä, että monet konfliktien osapuolet ottavat tietoisesti kohteekseen esimerkiksi terveydenhuoltojärjestelmät. Tätä tapahtuu niin Syyriassa, Afganistanissa kuin Gazassakin.

”Terveydestä on tullut uusi taistelukenttä. Se on uskomatonta. Hallitukset ja aseelliset ryhmät pommittavat ensimmäisestä päivästä lähtien esimerkiksi sairaaloita kontrolloidakseen ja terrorisoidakseen siviilejä. Ongelmia on toki ollut ennenkin, mutta nyt se on muuttunut järjestelmälliseksi”, hän sanoo.

Siviilikohteisiin hyökkääminen rikkoo räikeästi kansainvälistä humanitaarista oikeutta eli sodan oikeussääntöjä, joiden tukeminen kuuluu ICRC:n perustehtäviin. Säännöt kuitenkin toimivat vain niin kauan kuin kansainvälinen yhteisö on niistä yhtä mieltä ja antaa rikkojille sanktioita, Daccord muistuttaa.

”Kansainvälinen humanitaarinen oikeus ei ole yhtään vähemmän relevantti kuin aiemmin, mutta nyt meillä on vähemmän hallituksia, jotka pystyvät olemaan yksimielisiä edes oikeuskysymyksistä. 1990-luvulla otettiin valtavia edistysaskeleita Srebrenican ja Ruandan tapahtumien takia, mutta viime vuosina näistä periaatteista on alettu vetäytyä eivätkä monet maat halua enää edistää kansainvälistä oikeutta.”

Yhä useampi halua auttaa

Daccord tarkastelee globaalia kehitystä synkkänä mutta näkee myös toivoa. Hän hämmästelee sekä tavallisten ihmisten sietokykyä että auttamishalua. Vaikka avustustyöstä on tullut yhä vaarallisempaa, Punaisen Ristin järjestöillä ei ole vaikeuksia löytää ammattilaisia eikä vapaaehtoisia, päin vastoin.

”Syyriastakin löytyy vapaaehtoisia. Maailmassa on yhä enemmän ihmisiä, jotka haluavat tehdä asioille jotain. Se antaa paljon toivoa”, hän sanoo.

Voiko kansainvälinen yhteisö sitten muuttua tehokkaammaksi? Daccord panee toivonsa valtioiden sijasta vaikkapa kaupunkeihin.

”Toivon, että kansainvälinen yhteisö voisi koostua muistakin kuin vain valtioista. Kaupungeilla on suoremmat yhteydet ongelmiin ja käytännöllisemmät lähestymistavat.”

avustustyökatastrofiapugeopolitiikkaglobalisaatiokonfliktiturvallisuusYK Syyria Punainen Risti

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.
Mies puolilähikuvassa mikrofonien ympäröimänä

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita

Syyrian ensimmäinen koronavirustapaus havaittiin reilu viikko sitten. YK:n erityislähettiläs Geir Pedersen varoittaa, ettei maa pystyisi välttämättä hallitsemaan epidemiaa.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.