Uutiset Yritysvastuu

Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä

Reilu kauppa ry:n kyselytutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista jättäisi suklaan ostamatta, jos tietäisi, että sen tuotannossa on käytetty lapsityövoimaa. Yli kolmannes kuitenkin uskoo, että kaikki suklaa on tuotettu vastuullisesti.
Ruskeita kaakaopapuja lavalla
Kaakaopapuja kuivumassa Ghanassa. 65 prosenttia kaakaosta kasvatetaan Ghanassa ja Norsunluurannikolla. (Kuva: Ecosystem Services for Poverty Alleviation / CC BY-NC 2.0)

Suomalaiset haluavat valita ostoskoreihinsa vastuullisesti tuotettua suklaata, mutta siitä huolimatta kaikille suklaan ja lapsityövoiman yhteys ei ole selvä, käy ilmi Reilu kauppa ry:n tuoreesta kyselytutkimuksesta.

Kyselyn mukaan lähes puolet vastanneista valitsisi vastuullisesti tuotettua suklaata erittäin tai melko todennäköisesti, mikäli sitä olisi ostohetkellä tarjolla

Lähes kolme neljästä myös kertoi, että jättäisi suklaan kokonaan ostamatta, jos suklaaseen käytetyllä kaakaoviljelmällä olisi käytetty lapsityövoimaa.

Noin 36,5 prosenttia vastanneista kuitenkin luotti siihen, että kaikki suklaa on tuotettu vastuullisesti. Vajaa kolmannes epäili tätä ja loput eivät osanneet ottaa kantaa.

”Pitkälle jalostetun ja teollisesti tuotetun, ja jopa lähialueella valmistetun suklaan osalta monikaan ei tule ajatelleeksi keskeisen raaka-aineen alkuperän, kaakaopavun, vastuullista viljelyä. -- Suklaassa tai kaakaossa käytetty kaakaopapu voi todellisuudessa olla lapsityövoimalla kerättyä. Tämä saattaa tulla monille yllätyksenä”, toteaa Reilu kauppa ry:n vastuullisuuspäällikkö Tytti Nahi tiedotteessa.

Suurin osa maailman kaakaopavusta kasvatetaan Ghanassa ja Norsunluurannikolla, jossa lapsityövoiman käyttö on yleistä viljelijöiden köyhyyden takia. Kaakaonviljelijät ansaitsevat päivässä vain muutaman kymmenen senttiä, reilusti alle äärimmäisen köyhyyden rajan. Joidenkin arvioiden mukaan maiden kaakaoviljelmillä työskentelee jopa yli kaksi miljoonaa lasta.

Tällä hetkellä vastuullisesti, ilman lapsityövoimaa tuotettuna suklaana pidetään esimerkiksi Reilun kaupan tai UTZ:n sertifikaatin saanutta suklaata.

44 prosenttia kyselyyn vastanneista olisi valmis maksamaan vastuullisesti tuotetusta suklaasta korkeampaa hintaa.

”On ilahduttavaa, että ihmisten auttamishalu näkyy tutkimuksen vastauksista näin voimakkaasti. Monet meistä haluavat nyt tukea oman lähiseutunsa yrittäjiä ja valmistajia tämän hetkisessä, haastavassa tilanteessa. Vastuullinen ajattelu ja auttamisen halu olisi hyvä ulottaa omaan ostopäätökseen myös silloin, kun omassa lähikaupassa tehty valinta vaikuttaa raaka-aineeseen, tässä tapauksessa kaakaopavun viljelijälle ja hänen lapsilleen saakka”, Nahi toteaa.

Tutkimus tehtiin markkinatutkimusyhtiö Bilendin M3 Panelissa, ja siihen vastasi tuhat 18–75-vuotiasta. Otos kiintiöitiin kansallisesti edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.

Yritysvastuu ihmisoikeudetköyhyyslapsetmaataloustyökuluttaminen Suomi

Lue myös

Kaakaohedelmiä puussa, taka-alalla puita ja pensaita.

Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö

Nestlé siirtyy käyttämään KitKat-suklaan valmistuksessa Rainforest Alliance -sertifioitua suklaata. Muutos tulee huonoon aikaan, sillä sekä koronavirus että ilmastonmuutos vaikeuttavat köyhien kaakaonviljelijöiden elämää jo valmiiksi.
Injektioneula lähikuvassa.

Lääkeyhtiöt ovat muuttuneet lääkkeiden tuottajista rahoituslaitoksiksi

Suurin osa lääkeyritysten tuotoista tulee nykyisin sijoitustoiminnasta, ja lääkkeiden valmistaminen on jäänyt sivuosaan. Liiketoimintamallin muutoksella on kielteiset vaikutukset niin köyhiin maihin kuin maailmanlaajuisesta pandemiasta kärsiviinkin, kirjoittaa Omar El-Begawy.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.
Mies halaa vanhassa metsässä valtavaa puuta

”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa

Kenialaisia ogiekeja on yritetty useasti häätää asuinalueiltaan. Uuden, alkuperäiskansojen perimätietoa ja historiaa hyödyntävän 3D-mallinnustekniikan avulla ogiekit ja muut alkuperäiskansat voivat puolustaa maitaan ja suojella luontoa.

Tuoreimmat

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet
Tuore raportti: Työntekijöiden heikolla ravitsemuksella kova hinta bisnekselle – Yritykset menettävät vuosittain jopa 850 miljardia dollaria