Uutiset Yritysvastuu

Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä

Reilu kauppa ry:n kyselytutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista jättäisi suklaan ostamatta, jos tietäisi, että sen tuotannossa on käytetty lapsityövoimaa. Yli kolmannes kuitenkin uskoo, että kaikki suklaa on tuotettu vastuullisesti.
Ruskeita kaakaopapuja lavalla
Kaakaopapuja kuivumassa Ghanassa. 65 prosenttia kaakaosta kasvatetaan Ghanassa ja Norsunluurannikolla. (Kuva: Ecosystem Services for Poverty Alleviation / CC BY-NC 2.0)

Suomalaiset haluavat valita ostoskoreihinsa vastuullisesti tuotettua suklaata, mutta siitä huolimatta kaikille suklaan ja lapsityövoiman yhteys ei ole selvä, käy ilmi Reilu kauppa ry:n tuoreesta kyselytutkimuksesta.

Kyselyn mukaan lähes puolet vastanneista valitsisi vastuullisesti tuotettua suklaata erittäin tai melko todennäköisesti, mikäli sitä olisi ostohetkellä tarjolla

Lähes kolme neljästä myös kertoi, että jättäisi suklaan kokonaan ostamatta, jos suklaaseen käytetyllä kaakaoviljelmällä olisi käytetty lapsityövoimaa.

Noin 36,5 prosenttia vastanneista kuitenkin luotti siihen, että kaikki suklaa on tuotettu vastuullisesti. Vajaa kolmannes epäili tätä ja loput eivät osanneet ottaa kantaa.

”Pitkälle jalostetun ja teollisesti tuotetun, ja jopa lähialueella valmistetun suklaan osalta monikaan ei tule ajatelleeksi keskeisen raaka-aineen alkuperän, kaakaopavun, vastuullista viljelyä. -- Suklaassa tai kaakaossa käytetty kaakaopapu voi todellisuudessa olla lapsityövoimalla kerättyä. Tämä saattaa tulla monille yllätyksenä”, toteaa Reilu kauppa ry:n vastuullisuuspäällikkö Tytti Nahi tiedotteessa.

Suurin osa maailman kaakaopavusta kasvatetaan Ghanassa ja Norsunluurannikolla, jossa lapsityövoiman käyttö on yleistä viljelijöiden köyhyyden takia. Kaakaonviljelijät ansaitsevat päivässä vain muutaman kymmenen senttiä, reilusti alle äärimmäisen köyhyyden rajan. Joidenkin arvioiden mukaan maiden kaakaoviljelmillä työskentelee jopa yli kaksi miljoonaa lasta.

Tällä hetkellä vastuullisesti, ilman lapsityövoimaa tuotettuna suklaana pidetään esimerkiksi Reilun kaupan tai UTZ:n sertifikaatin saanutta suklaata.

44 prosenttia kyselyyn vastanneista olisi valmis maksamaan vastuullisesti tuotetusta suklaasta korkeampaa hintaa.

”On ilahduttavaa, että ihmisten auttamishalu näkyy tutkimuksen vastauksista näin voimakkaasti. Monet meistä haluavat nyt tukea oman lähiseutunsa yrittäjiä ja valmistajia tämän hetkisessä, haastavassa tilanteessa. Vastuullinen ajattelu ja auttamisen halu olisi hyvä ulottaa omaan ostopäätökseen myös silloin, kun omassa lähikaupassa tehty valinta vaikuttaa raaka-aineeseen, tässä tapauksessa kaakaopavun viljelijälle ja hänen lapsilleen saakka”, Nahi toteaa.

Tutkimus tehtiin markkinatutkimusyhtiö Bilendin M3 Panelissa, ja siihen vastasi tuhat 18–75-vuotiasta. Otos kiintiöitiin kansallisesti edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.

Yritysvastuu ihmisoikeudetköyhyyslapsetmaataloustyökuluttaminen Suomi

Lue myös

Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Selvitys: Suomalaisten vaateyritysten avoimuus on parantunut – Pienet pärjäävät isoja paremmin

Yhä useampi suomalainen vaatebrändi julkaisee tehdaslistansa ja kertoo ilmastotoimistaan, käy ilmi Eetin selvityksestä. Järjestö peräänkuuluttaa parempaa avoimuutta etenkin riskimaissa tuottavien yritysten toimintaan.
Kaakaohedelmiä puussa, taka-alalla puita ja pensaita.

Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö

Nestlé siirtyy käyttämään KitKat-suklaan valmistuksessa Rainforest Alliance -sertifioitua suklaata. Muutos tulee huonoon aikaan, sillä sekä koronavirus että ilmastonmuutos vaikeuttavat köyhien kaakaonviljelijöiden elämää jo valmiiksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhkat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.
Autoja jonossa.

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta

Miljoonia käytettyjä ajoneuvoja on viety viime vuosina Euroopasta, Yhdysvalloista ja Japanista kehittyviin maihin, etenkin Afrikan maihin. Ne saastuttavat ilmaa ja johtavat tieliikenneonnettomuuksiin, varoittaa YK:n ympäristöohjelma Unep.
Norsun veden äärellä.

Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta

Botswanassa on kuollut tänä vuonna satoja norsuja. Virallinen syy on sinilevä, mutta tutkinnan läpinäkymättömyys on synnyttänyt spekulointia siitä, että hallitus yrittää peitellä jotakin kuolemiin liittyvää.

Tuoreimmat

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”