Uutiset

Sosiaalisella medialla on vielä kirittävää Tansaniassa

Yhteisömedia-aktiivi Fakihi Mussa edistää tavallisen kansan mediaa.
Fakihi Mussa vieraili Suomessa viime viikolla. (Kuva: Teija Laakso)

Länsimaissa kohistaan sosiaalisen median mahdollisuuksista edistää demokratiaa ja kehitystä, mutta Tansanian maaseudulla se ei vielä ole tavallisen kansan viestintäväline.

"Sosiaalinen media on nopeasti kasvava media Tansaniassa – jos on nettiyhteys, tietoa voi saada omaan puhelimeensa. Rajoituksena kuitenkin on, että ihmisten ostovoima on niin pieni, ettei heillä ole varaa edes ladata puhelintaan ja sähköä on muutenkin lähinnä kaupungeissa", sanoo tansanialainen Fakihi Mussa.

Hän johtaa Tansanian eteläosissa yhteisömediajärjestöä, jonka ideana on hyödyntää perinteistä mediaa mutta tavallisen kansan ehdoilla.

"Päätavoitteenamme on antaa maaseudun ihmisille ääni – he ovat kaikkein heikoimmassa asemassa. Annamme mikrofonin äänettömille – ja kun sanon näin, todella tarkoitan sitä."

Vastaus valtamedialle

49 miljoonan asukkaan Tansaniassa noin 80 prosenttia ihmisistä elää köyhällä maaseudulla, useimmat omavaraisviljelijöinä ilman kunnon peruspalveluita.

Moderni teknologia ei ole itsestään selvyys – vaikka kännykkä on yli puolella väestöstä, nettiyhteys on Maailmanpankin tilastojen mukaan neljällä prosentilla, sähköt 15 prosentilla tansanialaisista.

Maasta löytyy laaja kirjo niin tv-kanavia, radioasemia kuin lehtiäkin, mutta ne palvelevat lähinnä kaupunkiväestöä. Mussan mukaan ne pyrkivät usein hyödyttämään enemmän omistajiaan, eliittiä, kuin kansaa.

"Toimittajat eivät saa edes kunnollista palkkaa. Nälkäinen on helppo korruptoida", hän toteaa.

Mussan johtaman Mtukwao Media Communityn idea on toisenlainen. Se tekee epäkaupallisia, osallistavia video- ja radiotuotantoja.

Järjestö on kouluttanut suomalaisen Viestintä ja kehitys -säätiön tuella maan eteläosissa sijaitsevien Mtwaran ja Lindin alueen kylien nuorista kansalaisjournalisteja, jotka pyrkivät löytämään kunkin kylän kipukohdat. He tekevät ohjelmia muun muassa kyläläisten keskustelutilaisuuksista, joissa ongelmia pohditaan.

Viranomaisilta myös pyydetään ongelmiin ratkaisuja. Keskusteluista editoidaan erillisissä yhteisömediakeskuksissa ohjelmia, joita on esitetty tv- ja radiokanavilla. Myös kyläläiset itse näkevät valmiin tuotoksen, kun kyliin tuodaan generaattorit ja videotykit lähetysten näyttämiseksi. Ajatuksena on antaa ihmisille kokemus siitä, että he voivat vaikuttaa omiin asioihinsa.

Vaikeuksia löytää ihmisiä puhumaan ei olekaan ollut, Mussa kertoo.

"Osallistuminen lisääntyy koko ajan. Ihmiset unohtavat kameran läsnäolon keskustellessaan."

Pähkinämarkkinoille tehoa

Ihmisten omanarvontunnon parantamisen lisäksi yhteisömediasta on ollut myös konkreettisempia hyötyjä. Mussa kertoo, että radio-ohjelman avulla on onnistuttu puuttumaan esimerkiksi maataloustuotteiden yleiseen ongelmaan, vaaralliseen aflatoksiiniin, joka aiheuttaa jopa syöpää.

Se pesiytyy esimerkiksi maapähkinöihin, jotka pilaantuvat helposti, kun niitä kuljetetaan markkinoille muovipusseissa.

"Teimme aiheesta radio-ohjelman, jossa asiantuntijat puhuivat ensin ja sitten ihmiset saivat soittaa ohjelmaan. Sen jälkeen tilanne on muuttunut lyhyessä ajassa: markkinoilla ei enää myydä mädäntyneitä pähkinöitä, tekniikoita on muutettu. Jos jollain nähdään markkinoilla mätiä pähkinöitä, myyjää käsketään heittämään ne pois", Mussa kertoo.

kehitysyhteistyömediatiedotusvälineet Tansania Viestintä ja kehitys -säätiö

Kommentit

Lähettänyt Arde (ei varmistettu) 27.5.2014 - 08:21

Miten on mahdollista että puolen vuosisadan kehitysyhteistyön jälkeen vain 15 prosentilla tansanialaisista on sähköt?

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta

Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma

Suomalaiset maahanmuuttajavanhempien lapset elävät usein kahdessa hyvin erilaisessa kulttuurissa. Moni onnistuu yhdistämään kummankin maailman parhaat puolet, mutta yhteiskunta ei sitä aina ymmärrä. “Jotkut ihmiset määrittelevät minut asettamalla minut kulttuuriin, joka on tuntematon itsellenikin”, sanoo Amina Mohamed.
YK:n pääekonomisti Elliot Harris (vas.) ja YK:n talous- ja sosiaaliasioiden osaston edustaja Marta Roig  pöydän ääressä

Raportti: Vaurauserojen lisäksi myös maailman tuloerot ovat kasvaneet – Pohjoisamerikkalainen tienaa 16 kertaa afrikkalaista enemmän

Oxfamin mukaan 22 maailman rikkainta miestä omistaa enemmän kuin Afrikan naiset. Tuoreen YK-raportin mukaan myös tuloerot ovat kasvaneet, ja siinäkin rikkain yksi prosentti on voittanut.
Mies palestiinalaishuivi olkapäillään

Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”

Ahmed Abu Artema sai liikkeelle gazalaisten suurmielenosoitukset, joissa vaaditaan palestiinalaispakolaisille oikeutta palata kotiseuduilleen. Hän uskoo, että väkivallaton vastarinta johtaa konfliktin rauhanomaiseen ratkaisuun.
Hiekkarannalle istutettuja kasvintaimia ja merta

Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta

YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan Uuden-Seelannin olisi pitänyt huomioida ilmastonmuutoksen vaikutukset, kun se päätti karkottaa kiribatilaisen Ioane Teitiotan. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan kyseessä on tärkeä ennakkopäätös.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla Helsingin Kansalaistori

Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”

Intian hindunationalistinen hallitus on aikeissa ottaa käyttöön uuden kansalaisuuslain, joka on johtanut protesteihin ympäri maailman. Kansalaisaktivisti Vishnu Vardhani järjesti mielenosoituksen Helsingissä ja pohtii nyt, voiko enää opettaa joogaa länsimaalaisille.

Tuoreimmat

Raportti: Vaurauserojen lisäksi myös maailman tuloerot ovat kasvaneet – Pohjoisamerikkalainen tienaa 16 kertaa afrikkalaista enemmän
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma
Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa
Keski-Aasian jäätiköt sulavat, ja sen on huomannut myös maanviljelijä Kylych Bekeshov – Kirgisiassa harva voi kuitenkaan varautua ilmastonmuutokseen
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Yli puolet apua tarvitsevista elää vain kymmenessä maassa – Järjestö listasi vuoden pahimmat humanitaariset kriisit
Työttömyyttä on pidetty yhtenä syynä arabikevään mielenosoituksiin – Tuoreen tutkimuksen mukaan merkitystä on liioiteltu
Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”
Ilmastonmuutos ruokkii Boko Haramia Nigeriassa – Kuivuuden yleistyessä kiusaus liittyä ääriliikkeeseen kasvaa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit