Uutiset Qatarin MM-kisat

Siirtotyöläisten asema paranee pahamaineisessa Qatarissa – maastapoistumislupaa ei tarvitse pyytää enää työnantajalta

Lähes 90 prosenttia Qatarin asukkaista on siirtotyöläisiä. Heidän huono kohtelunsa on saanut paljon kritiikkiä, mutta nyt maa on säätänyt uuden lain, jonka ansiosta useimmat työntekijät voivat poistua maasta vapaasti.
Rakennuksia Qatarin pääkaupungissa Dohassa
Qatar lupaa helpottaa siirtotyöläisten asemaa. Kuvassa rakennuksia Dohassa. (Kuva: Joi Ito / CC BY 2.0)

Qatar on korjannut pahamaineista työlainsäädäntöään osana kansainvälisen työjärjestön (ILO) kanssa toteutettavaa uudistusohjelmaa. Uuden lain mukaan enemmistö siirtotyöläisistä voi jatkossa poistua maasta kysymättä lupaa työnantajaltaan.

Aiemmin työnantaja on voinut säädellä niin työntekijän maahantuloa, oleskelua, työpaikan vaihtoa kuin maasta poistumistakin. Käytännöt ovat osa niin sanottua kafala-järjestelmää, jossa jokaisella siirtotyöläisellä on sponsori, työnantaja.

Järjestöt pitävät muutosta merkittävänä.

“Tämä on valtava askel työntekijöiden oikeuksille ja kafala-järjestelmän poistamiselle Qatarissa. Noin 1,5 miljoonalla työntekijällä on nyt vapaus lähteä Qatarista ilman työnantajan lupaa nyt, kun tämä keskeinen osa modernin orjuuden järjestelmästä poistetaan. -- Tämä asettaa esimerkin koko alueelle", sanoo ay-liikkeen maailmanjärjestön ITUCin pääsihteeri Sharan Burrow tiedotteessa.

Ihmisoikeusjärjestöt muistuttavat, että Qatarin työlainsäädännössä on yhä useita ongelmia. Työnantaja voi edelleen kieltää noin 5:tä prosenttia työvoimastaan lähtemästä vedoten esimerkiksi sensitiivisiin tietoihin. Laki ei myöskään koske maan noin 174 000:ta kotiapulaista, jotka joutuvat selvitysten mukaan usein väkivallan ja seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi.

Qatarin väestöstä noin 90 prosenttia on ulkomaisia siirtotyöläisiä, joita on yhteensä yli 1,9 miljoonaa. He ovat kotoisin yleensä Etelä- ja Kaakkois-Aasian maista. Viime vuosina ihmisoikeusjärjestöt ovat paljastaneet useita ongelmia siirtotyöläisten työolosuhteissa etenkin jalkapallon MM-kisatyömailla. Kisat järjestetään vuonna 2022. Esimerkiksi The Guardian -lehti paljasti vuonna 2013, että työmailla on käytetty pakkotyövoimaa. Työnantajat takavarikoivat usein myös työntekijöiden passeja.

Qatar on luvannut tehdä uudistuksia, ja viime syksynä se kertoi purkavansa kafala-järjestelmän.

Qatarin MM-kisat ihmisoikeudetkansalaisoikeudettyölaki Qatar

Lue myös

Rakenteilla oleva stadion ja nostureita.

Amnesty: Jalkapallon MM-kisojen stadionin rakentajat kuukausia ilman palkkaa Qatarissa

Qatarin jalkapallon MM-kisojen rakentajien työolot ovat edelleen huonot. “Jos Fifa olisi viimeisen kymmenen vuoden aikana käyttänyt vaikutusvaltaansa ja vaatinut MM-kisajärjestäjiltä vastuullisuutta, emme kuulisi samoja tarinoita työntekijöiden hyväksikäytöstä yhä uudelleen ja uudelleen”, toteaa Amnestyn asiantuntija Steve Cockburn.

Qatar uudistaa pahamaineisia työlakejaan – siirtotyöläiset yhä ahtaalla

Qatarissa tulee tänään voimaan uusi työlaki, jonka on määrä parantaa myös jalkapallon MM-kisarakentajien oloja. Amnestyn mukaan uudistukset eivät riitä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Mies ja lapsi tulvavedessä kelluvassa veneessä.

Bangladeshissa on pahimmat tulvat vuosiin – Noin 5,5 miljoonaa ihmistä kärsii seurauksista

Bangladeshin monsuunikaudella sataa aina, mutta tänä vuonna sateet ovat olleet poikkeuksellisen rankkoja ja tulvat kestäneet kauan. ”Ne, joilla ei laillani ole minne mennä, elävät taloissa, jotka ovat osittain veden alla. Huoneessamme on polven syvyydeltä vettä”, kertoo räätäli Arif Hossain.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.
Vaurioituneita rakennuksia ja miehiä raivaamassa raunioita.

Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi

Unicefin hätäapukeräys tuotti kolmessa päivässä yli 100 000 euroa. Maa tarvitsee hätäavun lisäksi myös jälleenrakentamista.
Sateenkaarilippu

Loppu homovitseille ja epäkunnioittavalle pukukoppikulttuurille

Hetero-oletukset, homofobia ja humoristisiksi tarkoitetut heitot ovat yhä yleisiä urheilumaailmassa. Epäkunnioittavaan pukukoppi- ja fanikulttuuriin tulee puuttua. Sitä helpottaa, kun osaa ottaa sateenkaariteemoja puheeksi, kirjoittaa Setan koulutusasiantuntija Marita Karvinen.

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen