Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Siirtolaisten rahalähetykset auttavat köyhiä mutta eivät muuta talouden rakenteita – Italiassa keksittiin ratkaisuksi kanaloihin sijoittaminen

Siirtolaisten kotimaihinsa lähettävät rahat ovat tärkeitä, mutta ne eivät kehitä taloutta. Italiassa kokeiltiin uutta konseptia, jonka seurauksena moni filippiiniläinen muutti takaisin kotimaahan huomattuaan, että siellä on mahdollista luoda elinkeinoja ja työtä.
Parturi leikkaa miehen hiuksia
Valtaosa maailman siirtolaisista on muuttanut kehitysmaasta toiseen. Chilen pääkaupunkiin Santiagoon asettuneet haitilaiset voivat käydä parturissa maanmiehensä pitämässä liikkeessä. (Kuva: Orlando Milesi)

(IPS) -- Siirtolaisten vuonna 2018 kotiin lähettämä rahasumma nousee noin 410 miljardiin euroon. Ennätyssumma on yli kolminkertainen viralliseen kehitysapuun verrattuna. Rahan vaikutus näkyy kuitenkin heikosti saajamaiden talouden kehityksessä, Brysselissä kokoontuneet asiantuntijat totesivat.

Kotipaikkakunnaltaan pois muuttaneita on maailmassa noin miljardi, josta 258 miljoonaa on lähtenyt ulkomaille. Vaikka luvut ovat ennätysmäisiä, maahanmuuttajien osuus koko maapallon väestöstä on pysynyt muutamassa prosentissa. Vain kolmasosa on muuttanut teollisuusmaihin, muut ovat siirtyneet köyhästä maasta toiseen.

Rahavirratkaan eivät kulje vain rikkaista maista köyhiin. ”Esimerkiksi Belgiasta lähtevistä rahoista menee 38 prosenttia Ranskaan ja yhteensä vajaa prosentti Senegaliin, Kongon demokraattiseen tasavaltaan, Ruandaan ja Bangladeshiin”, huomauttaa Valéry Paternotte eettisen sijoittamisen rahasto Réseau Financitésta.

Toisaalta summat on tilastoitu alakanttiin, koska kaikki maat eivät ole mukana. Lisäksi erilaiset pienet ja epäviralliset kanavat puuttuvat, samoin toisen ja kolmannen polven siirtolaisten lähetykset, hän listaa.

Tuplasti budjetin verran

Kehitysmaihin saapuvat summat ovat kuitenkin merkittäviä: Esimerkiksi Marokon 5,6 miljardia euroa vastaavat maan fosfaatintuotannon tai matkailun tuottoa. Kongon demokraattiseen tasavaltaan lähetetyt kahdeksan miljardia euroa ovat tuplasti valtion viime vuoden budjetti.

Rahalähetykset ovat korvaamaton tulolähde 750 miljoonalle ihmisille eri puolilla maailmaa. 71 kehitysmaata kattanut selvitys kertoo, että rahalähetysten kasvu kymmenellä prosentilla vähentää alle dollarilla päivässä elävien määrää 3,5 prosenttia.

Tutkijat myöntävät, että rahalähetykset ovat kehitysmaille vakaa tulolähde, johon talouden heilahtelut vaikuttavat vain vähän.  Ne ovat myös ensimmäinen apu, joka ehtii perille luonnonkatastrofien ja epidemioiden yllättäessä.

Rahavirrat eivät kuitenkaan saa aikaan rakenteellisia muutoksia saajamaan taloudessa. ”Raha kulutetaan, eikä sitä sijoiteta paikalliseen talouteen, mikä on ymmärrettävää. Vähiten kehittyneissä maissa alle neljänneksellä aikuisista on pankkitili, joten rahat pidetään patjan alla. Niistä ei kerry säästöjä, joita voitaisiin investoida”, Paternotte pohtii.

Kehitysmaiden maaseutu ei houkuta pankkeja, eivätkä koulut, sairaalat tai maatalousosuuskunnat kuulosta tuottoisilta sijoituskohteilta, hän jatkaa.

Osa rahoista sijoituksiin

Siirtolaiset harvoin miettivät rahalähetyksiään sijoituksina, ja moni ei tohdi kieltäytyä, kun kotipuolesta tulee avunpyyntöjä, selittää Pedro de Vasconcelos kansainvälisestä maatalouden kehittämisrahastosta (Ifad). Hän on ollut luomassa Italian filippiiniläisyhteisölle uutta rahalähetyskulttuuria.

”Kehotimme heitä pidättymään rahan lähettämisestä, jos pyyntö ei ole vakuuttava, ja laittamaan sen sijaan säästöön 200 euroa jokaista tuhannen euron lähetystä kohti. Sijoitimme rahat siirtolaisten kotiseudulle, joka oli aiemmin maatalousaluetta mutta joutuu jo tuomaan ruokansa muualta. Aloitimme kolmesta kanalasta, joiden määrä nousi pian viiteen”, de Vasconcelos kertoo.

Moni hankkeeseen osallistunut ja sen onnistumista Facebookissa seurannut filippiiniläinen muutti takaisin kotimaahan huomattuaan, että siellä on mahdollista luoda elinkeinoja ja työtä. Filippiinien valtio tutkii nyt mahdollisuuksia vastaavan toiminnan kehittämiseen isommassa mittakaavassa.

Jean-Jacques Schul belgialaisesta Iday International -järjestöstä painottaa, että ainakin osa rahalähetyksistä pitäisi ohjata kehityshankkeisiin, joissa valtio on mukana. ”Kestävä muutos tapahtuu vain kansalaisliikkeiden ja valtion yhteistyöllä. Nobel-palkitut taloustieteilijät Amartya Sen ja Angus Deaton ovat puhuneet tästä vuosikausia, mutta miksi emme kuuntele heitä?”

Siirtolaisuus ja pakolaisuus köyhyyssiirtolaisuustyötalous Filippiinit Suomen IPS

Lue myös

Mies pyöräilee pakolaisasutusalueen keskellä

Paikallisten ja pakolaisten välit kiristyvät Ugandassa – Kiistoja ratkotaan asukaskokouksissa

Uganda on ottanut vastaan toista miljoonaa pakolaista. Vaikka rinnakkaiselo paikallisten kanssa sujuu pääosin hyvin, viime aikoina on kiistelty muun muassa kansainvälisten järjestöjen jakamasta tuesta, kirjoittaa eteläsudanilaisia pakolaisia haastatellut Suomen Pakolaisavun tiedottaja Mira Luoma.
Yleiskuva kaupungista

Raportti: Kamerunin pakolaiskriisi on maailman unohdetuin – ”Katkeruus lisääntyy päivittäin ja alue lähestyy täysimittaista sotaa”

Norjan pakolaisneuvosto on julkaissut listan maailman unohdetuimmista pakolaiskriiseistä. ”Joka päivä miljoonia pakolaisia lyödään laimin, koska heitä koskettaa väärä kriisi”, kritisoi järjestön pääsihteeri Jan Egeland.
Ihmisiä kävelemässä lentokoneeseen

Raportti: Maailmassa ennätysmäärä maan sisäisiä pakolaisia – "Saavat surkean vähän huomiota"

Viime vuonna 41 miljoonaa ihmistä oli paossa kotimaansa sisällä, mikä on enemmän kuin koskaan ennen. Taustalla vaikuttavat luonnonkatastrofit, mutta myös katastrofeja kohtaavien maiden infrastruktuurien hauraus, toteaa Displacement Monitoring Centerin ja Norjan pakolaisneuvoston raportti.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Hiroshiman atomipommista selvinnyt rakennuksen raunio ja muistomerkki

Hiroshima, Suomi ja ydinaseriisunta

Suomen käyttäytyminen ydinaseriisuntakysymyksissä on ollut lähes identtistä ydinasevaltioiden ja Nato-maiden kanssa. Viimeisenä naulana aktiivisen ydinaseriisunnan edistämispolitiikan arkkuun on ollut Suomen kieltäytyminen allekirjoittamasta ydinaseet kieltävää sopimusta, kritisoi Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.
Joukko ihmisiä kävelee käytävällä

Jemenin hätäapuohjelmia uhkaa sulkeminen, sillä avunantajat eivät ole täyttäneet lupauksiaan – ”Kun rahaa ei tule, ihmiset kuolevat”

Avunantajamaat lupasivat Jemenille helmikuussa 2,6 miljardia dollaria apua. YK:n mukaan alle puolet tästä summasta on maksettu mikä tarkoittaa, että lähikuukausina joudutaan sulkemaan valtava määrä avustusohjelmia.
Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Iran langetti naisaktivisteille vuosikymmenien vankeustuomion huntupakon rikkomisesta
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset