Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Siirtolaisten rahalähetykset auttavat köyhiä mutta eivät muuta talouden rakenteita – Italiassa keksittiin ratkaisuksi kanaloihin sijoittaminen

Siirtolaisten kotimaihinsa lähettävät rahat ovat tärkeitä, mutta ne eivät kehitä taloutta. Italiassa kokeiltiin uutta konseptia, jonka seurauksena moni filippiiniläinen muutti takaisin kotimaahan huomattuaan, että siellä on mahdollista luoda elinkeinoja ja työtä.
Parturi leikkaa miehen hiuksia
Valtaosa maailman siirtolaisista on muuttanut kehitysmaasta toiseen. Chilen pääkaupunkiin Santiagoon asettuneet haitilaiset voivat käydä parturissa maanmiehensä pitämässä liikkeessä. (Kuva: Orlando Milesi)

(IPS) -- Siirtolaisten vuonna 2018 kotiin lähettämä rahasumma nousee noin 410 miljardiin euroon. Ennätyssumma on yli kolminkertainen viralliseen kehitysapuun verrattuna. Rahan vaikutus näkyy kuitenkin heikosti saajamaiden talouden kehityksessä, Brysselissä kokoontuneet asiantuntijat totesivat.

Kotipaikkakunnaltaan pois muuttaneita on maailmassa noin miljardi, josta 258 miljoonaa on lähtenyt ulkomaille. Vaikka luvut ovat ennätysmäisiä, maahanmuuttajien osuus koko maapallon väestöstä on pysynyt muutamassa prosentissa. Vain kolmasosa on muuttanut teollisuusmaihin, muut ovat siirtyneet köyhästä maasta toiseen.

Rahavirratkaan eivät kulje vain rikkaista maista köyhiin. ”Esimerkiksi Belgiasta lähtevistä rahoista menee 38 prosenttia Ranskaan ja yhteensä vajaa prosentti Senegaliin, Kongon demokraattiseen tasavaltaan, Ruandaan ja Bangladeshiin”, huomauttaa Valéry Paternotte eettisen sijoittamisen rahasto Réseau Financitésta.

Toisaalta summat on tilastoitu alakanttiin, koska kaikki maat eivät ole mukana. Lisäksi erilaiset pienet ja epäviralliset kanavat puuttuvat, samoin toisen ja kolmannen polven siirtolaisten lähetykset, hän listaa.

Tuplasti budjetin verran

Kehitysmaihin saapuvat summat ovat kuitenkin merkittäviä: Esimerkiksi Marokon 5,6 miljardia euroa vastaavat maan fosfaatintuotannon tai matkailun tuottoa. Kongon demokraattiseen tasavaltaan lähetetyt kahdeksan miljardia euroa ovat tuplasti valtion viime vuoden budjetti.

Rahalähetykset ovat korvaamaton tulolähde 750 miljoonalle ihmisille eri puolilla maailmaa. 71 kehitysmaata kattanut selvitys kertoo, että rahalähetysten kasvu kymmenellä prosentilla vähentää alle dollarilla päivässä elävien määrää 3,5 prosenttia.

Tutkijat myöntävät, että rahalähetykset ovat kehitysmaille vakaa tulolähde, johon talouden heilahtelut vaikuttavat vain vähän.  Ne ovat myös ensimmäinen apu, joka ehtii perille luonnonkatastrofien ja epidemioiden yllättäessä.

Rahavirrat eivät kuitenkaan saa aikaan rakenteellisia muutoksia saajamaan taloudessa. ”Raha kulutetaan, eikä sitä sijoiteta paikalliseen talouteen, mikä on ymmärrettävää. Vähiten kehittyneissä maissa alle neljänneksellä aikuisista on pankkitili, joten rahat pidetään patjan alla. Niistä ei kerry säästöjä, joita voitaisiin investoida”, Paternotte pohtii.

Kehitysmaiden maaseutu ei houkuta pankkeja, eivätkä koulut, sairaalat tai maatalousosuuskunnat kuulosta tuottoisilta sijoituskohteilta, hän jatkaa.

Osa rahoista sijoituksiin

Siirtolaiset harvoin miettivät rahalähetyksiään sijoituksina, ja moni ei tohdi kieltäytyä, kun kotipuolesta tulee avunpyyntöjä, selittää Pedro de Vasconcelos kansainvälisestä maatalouden kehittämisrahastosta (Ifad). Hän on ollut luomassa Italian filippiiniläisyhteisölle uutta rahalähetyskulttuuria.

”Kehotimme heitä pidättymään rahan lähettämisestä, jos pyyntö ei ole vakuuttava, ja laittamaan sen sijaan säästöön 200 euroa jokaista tuhannen euron lähetystä kohti. Sijoitimme rahat siirtolaisten kotiseudulle, joka oli aiemmin maatalousaluetta mutta joutuu jo tuomaan ruokansa muualta. Aloitimme kolmesta kanalasta, joiden määrä nousi pian viiteen”, de Vasconcelos kertoo.

Moni hankkeeseen osallistunut ja sen onnistumista Facebookissa seurannut filippiiniläinen muutti takaisin kotimaahan huomattuaan, että siellä on mahdollista luoda elinkeinoja ja työtä. Filippiinien valtio tutkii nyt mahdollisuuksia vastaavan toiminnan kehittämiseen isommassa mittakaavassa.

Jean-Jacques Schul belgialaisesta Iday International -järjestöstä painottaa, että ainakin osa rahalähetyksistä pitäisi ohjata kehityshankkeisiin, joissa valtio on mukana. ”Kestävä muutos tapahtuu vain kansalaisliikkeiden ja valtion yhteistyöllä. Nobel-palkitut taloustieteilijät Amartya Sen ja Angus Deaton ovat puhuneet tästä vuosikausia, mutta miksi emme kuuntele heitä?”

Siirtolaisuus ja pakolaisuus köyhyyssiirtolaisuustyötalous Filippiinit Suomen IPS

Lue myös

Mielenosoittajia Australiassa "People who are seeking asylum are welcome in my home" -kyltin kera

Australian pakolaispolitiikalle taas kritiikkiä: Arvostettu ihmisoikeuspalkinto viisi vuotta pidätyskeskuksessa viruneelle pakolaisaktivistille

Sudanilainen Abdul Aziz Muhamat on saanut tämänvuotisen Martin Ennals -ihmisoikeuspalkinnon. Hän joutui Manusin saaren pidätyskeskukseen surkeisiin oloihin ja on kampanjoinut muun muassa tuhansien WhatsApp-viestien avulla.
Viisi naista kanoja sylissään

El Salvadorissa etsitään maaseudulta amerikkalaisen unelman korvaajaa

Miljoonat elsalvadorilaiset ovat muuttaneet Yhdysvaltoihin, mutta osa myös joutuu palaamaan takaisin. Uusi hanke kannustaa etsimään elantoa maaseudulta. Yhdysvalloista palanneen Lorena Mejían yhdistys kasvattaa kanoja.
Nainen katsoo koristeltua raja-aitaa Meksikossa

Meksiko avasi rajansa siirtolaisille – Tulijat saavat vuoden oleskeluluvan ja mahdollisuuden tehdä töitä

Meksiko avasi tammikuussa rajansa tuhansille ihmisille, jotka pakenevat Keski-Amerikan maiden väkivaltaa ja köyhyyttä. Taustalla on uuden presidentin Andrés Manuel López Obradorin politiikka.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Silvana Bahia, taustalla puita ja rakennuksia

Mikä muuttuu, jos teknologiaa kehittävät myös ei-valkoihoiset? Brasilialainen Silvana Bahia ajaa tasa-arvoa it-alalle

Teknologiaa on helppo pitää arvovapaana, mutta esimerkiksi kasvojentunnistusteknologia ei aina tunnista mustien kasvonpiirteitä. Suomessa vieraileva brasilialainen aktivisti Silvana Bahia haluaa teknologia-alalle enemmän etnistä monimuotoisuutta.
Mielenosoittajia Ilmastotekoja-kyltin kera

Koululaiset marssivat ilmastotoimien puolesta – ”Aikuiset väittävät välittävänsä lapsistaan eniten, vaikka tuhoavat heidän tulevaisuuttaan”

Koululaiset ja opiskelijat noin sadassa maassa lakkoilevat tänään perjantaina vaatiakseen päättäjiltä tehokkaampia ilmastotoimia. Esimerkiksi Tampereella järjestetty mielenosoitus keräsi arviolta satoja osallistujia.
Öljynporauslautta merellä, taustalla vuoria

YK-raportti varoittaa luonnonvarojen tuhlaamisesta: Kulutus kolminkertaistunut 1970-luvulta

Ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja kuin viimeistä päivää, todetaan tuoreessa raportissa. Sen mukaan maapallon resursseja on yksinkertaisesti ryhdyttävä käyttämään säästeliäämmin, jotta tuhokierre saadaan poikki.
Korkeita rakennuksia vedenrajassa Intiassa

Brexit saa britit haikailemaan menneitä – Monella on ruusuinen käsitys siirtomaa-ajasta

Britanniassa on esitetty suhteiden elvyttämistä entisiin siirtomaihin korvikkeeksi EU-jäsenyydelle. Taustalla on usko siihen, että siirtomaapolitiikassa oli kyse kansainvälisestä vastuunkannosta ja köyhien maiden kehittämisestä. Taloustutkijat Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury osoittavat Intian esimerkin avulla, että todellisuus on päinvastainen.