Uutiset Yritysvastuu

Selvitys: Vaatebrändien tuotantoketju usein piilossa

Sadasta tutkitusta brändistä vain 32 kertoo julkisesti, missä niiden vaatteet valmistetaan.
(Kuva: Nicki Mannix / CC BY 2.0)

Vain 32 vaatebrändiä sadasta kertoo julkisesti, missä niiden vaatteet ommellaan. Alihankkijoiden julkistamisesta on kuitenkin tulossa yhä yleisempää, selviää tuoreesta, kansainvälisen Fashion Revolution -kampanjan selvityksestä.

Eilen julkaistussa Fashion Transparency Indexissä pannaan järjestykseen sata suurta muoti- ja asustebrändiä sen perusteella, minkä verran ne kertovat julkisesti alihankkijoistaan, alihankintapolitiikastaan ja -käytännöistään sekä vaikutuksistaan työntekijöihin ja ympäristöön. Tarkoituksena on kannustaa suuria vaatebrändejä avoimuuteen.

Tutkitut brändit saivat keskimäärin vain noin 20 prosenttia mahdollisista pisteistä. Parhaiten selvityksessä pärjäsivät urheilubrändit Adidas ja Reebok ja sen jälkeen Marks & Spencer sekä H&M. Niistäkin kaikki saivat kuitenkin alle puolet mahdollisista pisteistä.

Selvityksen mukaan monet brändit kyllä kertovat politiikastaan ja sitoumuksistaan, mutta kun pitäisi kertoa käytännöstä, kuten esimerkiksi vaikutuksista työntekijöiden elämään tai ympäristöön, avoimuus loppuu.

Läpinäkymättömimpiä brändejä ovat selvityksen mukaan Dior, Heilan Home ja s.Oliver, jotka eivät kertoneet mitään tuotantoketjustaan ja saivat nolla pistettä. Kovin hyvin eivät pärjää myöskään monet muut isot brändit: esimerkiksi Esprit saa 37, Nike 36, Benetton 19, Louis Vuitton 15 ja Ralp Lauren 9 prosenttia mahdollisista pisteistä.

Parannusta on kuitenkin tapahtunut, sillä kun selvitys tehtiin viime vuonna ensimmäistä kertaa, vain viisi brändiä 40:stä julkisti tehtaat.

Indeksin julkaisu on osa kansainvälistä, vuosittain vietettävää Vaatevallankumous-viikkoa. Kampanja sai alkunsa vuonna 2013, kun Bangladeshissa romahti Rana Plazan vaatetehdas, jossa valmistettiin vaatteita monelle länsimaiselle vaatebrändille. Romahduksessa kuoli yli 1 100 ihmistä.

Yritysvastuu ihmisoikeudettyöyhtiöt

Lue myös

Kaakaohedelmiä puussa, taka-alalla puita ja pensaita.

Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö

Nestlé siirtyy käyttämään KitKat-suklaan valmistuksessa Rainforest Alliance -sertifioitua suklaata. Muutos tulee huonoon aikaan, sillä sekä koronavirus että ilmastonmuutos vaikeuttavat köyhien kaakaonviljelijöiden elämää jo valmiiksi.
Injektioneula lähikuvassa.

Lääkeyhtiöt ovat muuttuneet lääkkeiden tuottajista rahoituslaitoksiksi

Suurin osa lääkeyritysten tuotoista tulee nykyisin sijoitustoiminnasta, ja lääkkeiden valmistaminen on jäänyt sivuosaan. Liiketoimintamallin muutoksella on kielteiset vaikutukset niin köyhiin maihin kuin maailmanlaajuisesta pandemiasta kärsiviinkin, kirjoittaa Omar El-Begawy.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.