Uutiset Yritysvastuu

Selvitys: Työntekijän osuus lenkkariparin tuotantokustannuksista yhä pienempi – järjestöiltä moitteita urheiluvaatebrändeille

Urheilubrändit Nike ja Adidas saavat moitteita tuoreessa raportissa, jonka mukaan ne ja niiden sponsoroimat jalkapallojoukkueet vain rikastuvat samaan aikaan, kun alihankkijoiden tehtaiden ompelijat saavat surkeaa palkkaa.
Kenkiä roikkumassa narulla
Uusi raportti valottaa lenkkariteollisuuden kulurakennetta. Sen mukaan työntekijöiden osuus on yhä pienempi. (Kuva: Jack Zalium / CC BY-ND 2.0)

Urheilubrändit Adidas ja Nike rikastuttavat jalkapallojoukkueita yhä suuremmilla summilla samaan aikaan, kun niiden alihankkijoille tuotteita ompelevat naiset tienaavat polkupalkkaa, moittivat kansainväliset yritysvastuujärjestöt. 

Vaatteiden tuotanto-olosuhteita seuraavan Clean Clothes -kampanjan ja sen kumppanin Éthique sur l’étiquetten mukaan työntekijöiden palkan osuus lenkkitossuparin tuotantokustannuksista on pudonnut viimeisten parinkymmenen vuoden aikana.

Esimerkiksi Niken lenkkariparin hinnasta vain 2,5 prosenttia menee työntekijöiden palkkoihin. Vuonna 1995 osuus oli neljä prosenttia. Voiton osuus on noussut 3,5 prosentista viiteen prosenttiin.

Taustalla on selvityksen mukaan se, että firmat ovat siirtäneet tuotantonsa Kiinasta yhä halvempiin maihin, kuten Vietnamiin, Kambodžaan ja Indonesiaan.

Palkka näiden maiden alihankkijoiden tehtaissa on 45–65 prosenttia elämiseen riittävän palkan alapuolella. Esimerkiksi Indonesiassa tekstiilityöläiset tienaavat 82–200 euroa kuussa, kun he järjestöjen arvion mukaan tarvitsisivat 363 euroa.

Järjestöjen aihetta käsittelevä raportti (pdf) julkaistiin tällä viikolla alkavien jalkapallon MM-kisojen alla. Adidas ja Nike sponsoroivat 22:ta kisojen 32 osallistujajoukkueesta. Niiden sponsorisopimusten ja markkinointibudjettien arvo on kasvanut huikeasti viimeisen vuosikymmenen aikana, raportissa kerrotaan.

Esimerkiksi Saksan maajoukkue saa Adidakselta seuraaviin MM-kisoihin asti 65 miljoonaa euroa vuodessa, kolme kertaa enemmän kuin edellisen sopimuksen mukaan.

”Työntekijöiden palkat samojen brändien tuotantoketjussa eivät seuraa tätä nousevaa trendiä”, järjestöjen tiedotteessa todetaan.

Uutistoimisto Reutersin mukaan sekä Adidas ja Nike ovat kertoneet edellyttävänsä vähintään laillisen minimipalkan maksamista tuotteitaan ompeleville työntekijöille. Ongelmana kuitenkin on, että usein maiden laillinen minimipalkka on vähemmän kuin elämiseen riittäväksi arvioitu palkka.

Raportissa vaaditaan firmoilta elämiseen riittävän palkan varmistamista, mikä  olisi sen mukaan myös mahdollista. Rahat olisi säästetty jo sillä, että sponsorisopimusten arvo olisi pidetty vuoden 2012 tasolla. 

”Sen sijaan brändit päättivät käyttää rahat jalkapallonpelaajiin”, järjestöt toteavat.

Yritysvastuu työkuluttaminenliiketoimintayhtiöt

Lue myös

Zombeiksi pukeutuneita ihmisiä ostoskeskuksessa

Black Friday tulee ja shoppailuzombiet valtaavat ostoskeskukset – Järjestökampanjoilla vastustetaan turhaa kuluttamista

Black Friday on kulutusjuhlaa ylistävä alennuspäivä, mutta myös järjestöt yrittävät ottaa sen haltuun. Eettisen kaupan puolesta ry kampanjoi tällä viikolla pikamuotia vastaan muun muassa zombie-kävelyillä. ”Toivomme että ihmiset pohtisivat sitä, kuinka paljon he oikeasti tarvitsevat uusia asioita ja vaatteita”, järjestön viestinnän suunnittelija Larri Himma sanoo.
Vaatteita henkareilla

Järjestö: Vaatealan omat vastuullisuusjärjestelmät tuottavat miljardeja dollareita mutta eivät suojele työntekijöitä

Monet yritykset ovat mukana vastuullisuusjärjestelmissä, joiden tarkoituksena on estää alihankintaketjuissa tapahtuvat väärinkäytökset. Clean Clothes -järjestökampanjan mukaan viime vuosien onnettomuudet tarkastetuissa tehtaissa osoittavat, että järjestelmästä hyötyvät lähinnä brändit itse.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat