Uutiset Ihmisoikeuspolitiikka Suomessa

Selvitys: Suomessa on kunniaväkivaltaa, mutta siihen ei osata puuttua

Ilmiöön ei osata suhtautua, sillä osa viranomaisista tulkitsee kunniaväkivallaksi sellaisiakin ilmiöitä, jotka eivät sitä ole, osa taas ei rasistiksi leimautumisen pelossa uskalla toimia, käy ilmi Ihmisoikeusliiton tutkimuksesta.
(Kuva: montillon.a / Flickr.com / CC BY 2.0)

Kunniaväkivalta on Suomessa vielä suhteellisen harvinainen mutta ei tavaton ilmiö. Viranomaisten puuttumista siihen vaikeuttaa kuitenkin arkuus ja tietämättömyys, käy ilmi Ihmisoikeusliiton tuoreesta selvityksestä (pdf).

"Suomessa on herätty aika hitaasti ilmiöön Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan verrattuna. Ainakin osittain kyse on siitä, että Suomessa on säästytty vakavilta kunniaan liittyvän väkivallan tapauksilta", kertoi Ihmisoikeusliiton tutkimuspäällikkö Maija Jäppinen selvityksen julkistustilaisuudessa maanantaina.

Esimerkiksi Ruotsissa kunniaväkivalta nousi tapetille jo vuonna 2002, kun oma isä murhasi kurditaustaisen Fadime Şahindalin. Vastaavia tapauksia ei Suomessa vielä ole ollut, mutta esimerkkejä kunniaan liittyvästä väkivallasta riittää meilläkin, eilen julkaistusta tutkimuksesta selviää.

"Henkinen väkivalta tuli aineistossa esiin yleisimpänä. Tyypillisimmillään puhuttiin sosiaalisten suhteiden ja liikkumisen rajoittamisesta, juorujen ja huhujen levittämisestä, jatkuvasta valvonnasta, jota toteuttamaan oli valjastettu esimerkiksi tytön samaa koulua käyvät veljet sekä painostamisesta ja uhkailusta seurauksilla", Jäppinen kertoi.

Tutkimusta varten haastateltiin 32:ta maahanmuuttajaa ja viranomaisten edustajaa, tehtiin oppilaitoksille sähköinen kysely ja käytiin läpi poliisin rikosepäilytilastoja vuodelta 2014 sekä tammi–elokuulta 2015.

Myös miesten rooli vaikea

Kunniaväkivallaksi määritellään väkivalta, jonka avulla pyritään suojaamaan tai palauttamaan perheen tai muun yhteisön kunnia. Sen muodot vaihtelevat uhkailusta ja kontrolloinnista aina murhiin asti. Lähisuhdeväkivallasta sen erottaa yhteisöllisyys: esimerkiksi tekijöitä on monesti useita. Ilmiö on maantieteellisesti laaja, ja sitä esiintyy ainakin Etelä-Aasiassa, Lähi-idässä ja Euroopassa.

"Kunniaan liittyvä väkivalta ei palaudu tiettyyn kulttuuriin tai etniseen ryhmään, eikä mitään kulttuuria voi määritellä erikseen kunniakulttuuriksi", Jäppinen korostaa.

Ihmisoikeusliiton selvityksessä kävi ilmi, että kontrolloinnin lisäksi kunniaväkivallan muotoja Suomessa ovat esimerkiksi pakkoavioliitot, joista tosin ei löydy virallisia tilastoja. Poliisiasiakirjoissa yleisimpiä muotoja olivat pahoinpitelyt ja laittomat uhkaukset, joista yleisin tappouhkaus.

Yleensä kunniaväkivalta kohdistuu nuoriin naisiin ja tyttöihin, mutta Jäppisen mukaan myöskään miesten rooli ei ole helppo.

"Poikien ja miesten harteilla voi olla voimakas kunnian suojelun ja palauttamisen paine. Heitä saatetaan esimerkiksi painostaa kontrolloimaan yhteisön naispuolisia jäseniä."

Oma lukunsa ovat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat miehet, joita saatetaan pakottaa avioitumaan suvun valitseman naisen kanssa.

Rasismi pelottaa

Tutkimuksessa suositellaan muun muassa pakkoavioliittojen kriminalisoimista erillisellä lainsäädännöllä sekä avioliittojen mitätöimisen helpottamista. Keskeisimpiä selvityksen tuloksia on Jäppisen mukaan kuitenkin se, että viranomaiset tarvitsevat lisää tietoa kunniaväkivallan tunnistamiseksi sekä siihen puuttumiseksi.

Koulutusta tarvitsevat niin poliisi, lastensuojeluväki, opettajat, muut sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kuin maahanmuuttohallinnon työntekijätkin. Esimerkiksi kyselyyn vastanneista opettajista vain yhdeksän prosenttia oli sellaisessa työpaikassa, jossa on annettu ohjeet kunniaväkivallan varalta, vaikka 60 prosenttia koki tarvitsevansa ohjeita.

Jäppisen mukaan sen lisäksi, että viranomaiset eivät usein tunnista kunniaan liittyvää väkivaltaa, he eivät uskalla puuttua siihen.

"Puuttumiseen ei ole malleja tai sitä arkaillaan, koska halutaan varota asiakkaan leimaamista tai itse rasistiksi leimautumista. Toisaalta kunniaan liittyvää väkivaltaa saatetaan nähdä sielläkin, missä sitä ei ole."

Esimerkiksi tiettyjen etnisten ryhmien lähisuhdeväkivalta saatetaan hänen mukaansa määritellä kunniaväkivallaksi, vaikkei se sitä aina ole. Ylitulkinta näkyi myös tutkimuksen aineistossa: poliisi löysi tutkimusta varten 53 rikosepäilyä kunniaan liittyvästä väkivallasta, mutta tutkijat poistivat epäilyistä neljäsosan.

Kunniaväkivallasta keskusteleminen voikin Jäppisen mukaan helposti kääntyä leimaavaksi: ilmiö nähdään herkästi pelkästään tiettyjen etnisten ryhmien ongelmaksi, ja sen vuoksi esimerkiksi maahanmuuttajatyttöjä saatetaan leimata uhreiksi.

Kunniaväkivalta kuitenkin on ollut yleistä Euroopassakin, muistutti tilaisuudessa puhunut väkivaltakulttuuria tutkinut tohtori Satu Lidman Turun yliopistosta. Esimerkiksi 1960-luvun alussa raiskauksissa on nähty samantyyppisiä elementtejä, kuten esimerkiksi asian piilotteleminen, häpeä ja lähipiirin kostomentaliteetti.

"Mitä kauemmas historiassa mennään, sitä selkeämmin on nähtävissä samantyyppisiä elementtejä yhteisön merkityksessä ja patriarkaalisessa hierarkiassa, joka määrittää ennalta miesten ja naisten rooleja perheissä", Lidman kertoi.

Ihmisoikeuspolitiikka Suomessa ihmisoikeudetgenderlakioikeus ja rikos Suomi Ihmisoikeusliitto

Lue myös

Pyörätuolimerkki tiiliseinässä

”Ostanko lääkkeitä vai leipää?” – Vammaisten henkilöiden köyhyydestä on puhuttava

Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen lähikuvassa

Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa

Suullista tarinankerrontaperinnettä on viime vuosina alettu elvyttää ympäri maailman. Jamaikalainen Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoiden avulla ihmiset voivat oppia ymmärtämään moninaisuutta paremmin.
Opiskelijoita luentosalissa

Tuore tutkimus paljastaa afrikkalaisnuorten ”afro-optimismin” – Uusi sukupolvi koostuu yrittäjähenkisistä diginatiiveista, jotka luottavat tulevaisuuteen

Yli 4 000 afrikkalaisnuoren haastatteluihin perustuvan tutkimuksen mukaan afrikkalaisnuoret uskovat maanosan tulevaisuuteen ja kykyynsä ratkoa ongelmat. Toisaalta myös epävarmuutta on paljon.
Viljelijät kyntävät peltoa lehmien vetämien aurojen avulla

Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon

Intian talous nojautuu ruumiilliseen työhön, mutta vuonna 2050 maassa saattaa olla niin lämmintä ja kosteaa, että 30 prosenttia valoisan ajan työtunneista menetetään.
Mies junan penkissä lähikuvassa

Suomi houkuttaa ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta valmistumisen jälkeen töitä on vaikea löytää

Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa, mutta moni Suomeen tutkintoa varten tullut ei löydä koulutustaan vastaavaa työtä. Tradenomitutkinnon suorittaneen Bao Nguyenin mukaan haasteena ovat etenkin oleskelulupakäytännöt. Opetusneuvos Ulla Mäkeläinen kertoo, että jatkossa Suomessa tutkinnon suorittaneiden ulkomaalaisten asemaa helpotetaan.
Tehtaan piipusta nousevaa savua

Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?

Yrityksille ja kuluttajille on tarjolla yhä enemmän mahdollisuuksia kompensoida hiilidioksidipäästönsä esimerkiksi metsityshankkeiden avulla. Riskinä on vaihteleva laatu, jota ei juuri valvota.

Tuoreimmat

Tuore tutkimus paljastaa afrikkalaisnuorten ”afro-optimismin” – Uusi sukupolvi koostuu yrittäjähenkisistä diginatiiveista, jotka luottavat tulevaisuuteen
Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon
Suomi houkuttaa ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta valmistumisen jälkeen töitä on vaikea löytää
Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa
Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?
Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä
Zimbabwessa kärsitään sekä nälästä että ruokahävikistä – Hintojen nousu vie torikauppiailta asiakkaat
Raportti: Sodat ovat lapsille entistäkin vaarallisempia – Pojat kuolevat useammin taisteluissa, tytöt usein seksuaalisen väkivallan kohteina
YK julkaisi pitkän odotuksen jälkeen listan Israelin laittomissa siirtokunnissa toimivista yrityksistä – 112 yrityksen joukossa muun muassa Tripadvisor ja Airbnb
Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”