Uutiset Ihmisoikeuspolitiikka Suomessa

Selvitys: Suomessa on kunniaväkivaltaa, mutta siihen ei osata puuttua

Ilmiöön ei osata suhtautua, sillä osa viranomaisista tulkitsee kunniaväkivallaksi sellaisiakin ilmiöitä, jotka eivät sitä ole, osa taas ei rasistiksi leimautumisen pelossa uskalla toimia, käy ilmi Ihmisoikeusliiton tutkimuksesta.
(Kuva: montillon.a / Flickr.com / CC BY 2.0)

Kunniaväkivalta on Suomessa vielä suhteellisen harvinainen mutta ei tavaton ilmiö. Viranomaisten puuttumista siihen vaikeuttaa kuitenkin arkuus ja tietämättömyys, käy ilmi Ihmisoikeusliiton tuoreesta selvityksestä (pdf).

"Suomessa on herätty aika hitaasti ilmiöön Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan verrattuna. Ainakin osittain kyse on siitä, että Suomessa on säästytty vakavilta kunniaan liittyvän väkivallan tapauksilta", kertoi Ihmisoikeusliiton tutkimuspäällikkö Maija Jäppinen selvityksen julkistustilaisuudessa maanantaina.

Esimerkiksi Ruotsissa kunniaväkivalta nousi tapetille jo vuonna 2002, kun oma isä murhasi kurditaustaisen Fadime Şahindalin. Vastaavia tapauksia ei Suomessa vielä ole ollut, mutta esimerkkejä kunniaan liittyvästä väkivallasta riittää meilläkin, eilen julkaistusta tutkimuksesta selviää.

"Henkinen väkivalta tuli aineistossa esiin yleisimpänä. Tyypillisimmillään puhuttiin sosiaalisten suhteiden ja liikkumisen rajoittamisesta, juorujen ja huhujen levittämisestä, jatkuvasta valvonnasta, jota toteuttamaan oli valjastettu esimerkiksi tytön samaa koulua käyvät veljet sekä painostamisesta ja uhkailusta seurauksilla", Jäppinen kertoi.

Tutkimusta varten haastateltiin 32:ta maahanmuuttajaa ja viranomaisten edustajaa, tehtiin oppilaitoksille sähköinen kysely ja käytiin läpi poliisin rikosepäilytilastoja vuodelta 2014 sekä tammi–elokuulta 2015.

Myös miesten rooli vaikea

Kunniaväkivallaksi määritellään väkivalta, jonka avulla pyritään suojaamaan tai palauttamaan perheen tai muun yhteisön kunnia. Sen muodot vaihtelevat uhkailusta ja kontrolloinnista aina murhiin asti. Lähisuhdeväkivallasta sen erottaa yhteisöllisyys: esimerkiksi tekijöitä on monesti useita. Ilmiö on maantieteellisesti laaja, ja sitä esiintyy ainakin Etelä-Aasiassa, Lähi-idässä ja Euroopassa.

"Kunniaan liittyvä väkivalta ei palaudu tiettyyn kulttuuriin tai etniseen ryhmään, eikä mitään kulttuuria voi määritellä erikseen kunniakulttuuriksi", Jäppinen korostaa.

Ihmisoikeusliiton selvityksessä kävi ilmi, että kontrolloinnin lisäksi kunniaväkivallan muotoja Suomessa ovat esimerkiksi pakkoavioliitot, joista tosin ei löydy virallisia tilastoja. Poliisiasiakirjoissa yleisimpiä muotoja olivat pahoinpitelyt ja laittomat uhkaukset, joista yleisin tappouhkaus.

Yleensä kunniaväkivalta kohdistuu nuoriin naisiin ja tyttöihin, mutta Jäppisen mukaan myöskään miesten rooli ei ole helppo.

"Poikien ja miesten harteilla voi olla voimakas kunnian suojelun ja palauttamisen paine. Heitä saatetaan esimerkiksi painostaa kontrolloimaan yhteisön naispuolisia jäseniä."

Oma lukunsa ovat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat miehet, joita saatetaan pakottaa avioitumaan suvun valitseman naisen kanssa.

Rasismi pelottaa

Tutkimuksessa suositellaan muun muassa pakkoavioliittojen kriminalisoimista erillisellä lainsäädännöllä sekä avioliittojen mitätöimisen helpottamista. Keskeisimpiä selvityksen tuloksia on Jäppisen mukaan kuitenkin se, että viranomaiset tarvitsevat lisää tietoa kunniaväkivallan tunnistamiseksi sekä siihen puuttumiseksi.

Koulutusta tarvitsevat niin poliisi, lastensuojeluväki, opettajat, muut sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kuin maahanmuuttohallinnon työntekijätkin. Esimerkiksi kyselyyn vastanneista opettajista vain yhdeksän prosenttia oli sellaisessa työpaikassa, jossa on annettu ohjeet kunniaväkivallan varalta, vaikka 60 prosenttia koki tarvitsevansa ohjeita.

Jäppisen mukaan sen lisäksi, että viranomaiset eivät usein tunnista kunniaan liittyvää väkivaltaa, he eivät uskalla puuttua siihen.

"Puuttumiseen ei ole malleja tai sitä arkaillaan, koska halutaan varota asiakkaan leimaamista tai itse rasistiksi leimautumista. Toisaalta kunniaan liittyvää väkivaltaa saatetaan nähdä sielläkin, missä sitä ei ole."

Esimerkiksi tiettyjen etnisten ryhmien lähisuhdeväkivalta saatetaan hänen mukaansa määritellä kunniaväkivallaksi, vaikkei se sitä aina ole. Ylitulkinta näkyi myös tutkimuksen aineistossa: poliisi löysi tutkimusta varten 53 rikosepäilyä kunniaan liittyvästä väkivallasta, mutta tutkijat poistivat epäilyistä neljäsosan.

Kunniaväkivallasta keskusteleminen voikin Jäppisen mukaan helposti kääntyä leimaavaksi: ilmiö nähdään herkästi pelkästään tiettyjen etnisten ryhmien ongelmaksi, ja sen vuoksi esimerkiksi maahanmuuttajatyttöjä saatetaan leimata uhreiksi.

Kunniaväkivalta kuitenkin on ollut yleistä Euroopassakin, muistutti tilaisuudessa puhunut väkivaltakulttuuria tutkinut tohtori Satu Lidman Turun yliopistosta. Esimerkiksi 1960-luvun alussa raiskauksissa on nähty samantyyppisiä elementtejä, kuten esimerkiksi asian piilotteleminen, häpeä ja lähipiirin kostomentaliteetti.

"Mitä kauemmas historiassa mennään, sitä selkeämmin on nähtävissä samantyyppisiä elementtejä yhteisön merkityksessä ja patriarkaalisessa hierarkiassa, joka määrittää ennalta miesten ja naisten rooleja perheissä", Lidman kertoi.

Ihmisoikeuspolitiikka Suomessa ihmisoikeudetgenderlakioikeus ja rikos Suomi Ihmisoikeusliitto

Lue myös

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Puhujanpöntö, jossa YK:n logo ja kyltti #2030isnow.

Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa

Suomi julkaisi tänään raporttinsa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta. Yhteistyössä järjestöjen kanssa tehdyn raportin mukaan Suomi edistyy etenkin sosiaaliseen kestävyyteen ja talouteen liittyvissä tavoitteissa, mutta esimerkiksi kulutus- ja tuotantotapoja pitäisi muokata kestävämpään suuntaan.
Sademetsän keskellä kiemurtelevia jokia ilmakuvassa.

Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä

Metsäpalot, hakkuut ja trooppisten metsien raivaaminen maatalouskäyttöön teki viime vuodesta vuosisadan kolmanneksi pahimman metsäkatovuoden, kertoo World Resources Institute.
Kuva kanavasta, taustalla ja ympärillä rakennuksia.

Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”

Koronasulku uhkaa lisätä hiv-epidemiaa Venäjällä, sillä monille huumeidenkäyttäjille ei ole pystytty jakamaan neuloja eikä seksityöläisille kondomeja. Monet hiv-keskukset on myös valjastettu koronan vastaiseen taisteluun.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennuksia.

”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa

Raskauskomplikaatiot ovat Keniassa yleinen nuorten naisten kuolinsyy. Heillä pitäisi olla samat oikeudet seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin kuin aikuisillakin, mutta käytännössä näin ei tapahdu, sanoo yhteisöjärjestö Umoja Women Mobile Health Caren perustaja Georgina Nyambura.

Tuoreimmat

Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa
Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä
Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”
”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä
Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa
Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä