Uutiset Yritysvastuu

Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi

Vain neljännes suomalaisyrityksistä arvioi järjestelmällisesti ja julkisesti toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön selvityksestä.
Suomen lippu ja sininen taivas
Suomalaisyritykset ovat vielä alkuvaiheessa ihmisoikeusriskien tunnistamisessa, käy ilmi uudesta selvityksestä. (Kuva: sbamueller / Flickr.com / CC BY-SA 2.0)

Suomalaisyritykset haluavat kunnioittaa ihmisoikeuksia, mutta konkreettisista toimista kertoo vielä harva, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön teettämästä tuoreesta selvityksestä.

Tällä viikolla ilmestyneen selvityksen mukaan suomalaisyritykset ovat kyllä yleisellä tasolla sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta vain neljännes niistä arvioi järjestelmällisesti ja julkisesti, millaisia vaikutuksia niiden liiketoiminnalla on ihmisoikeuksien toteutumiseen.

Selvityksessä oli mukana 78 suurta suomalaisyritystä muun muassa maatalous-, metsä-, kaivannais-, vaate- ja teknologia-alalta. Osa yrityksistä arvioitiin YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden avulla, osa niin sanotun Corporate Human Rights Benchmark (CHRB) -arvioinnin avulla.

YK:n vuonna 2011 hyväksyttyihin periaatteisiin kuuluu, että valtioilla on ensisijainen velvollisuus suojella ihmisoikeuksia, mutta yritystenkin on toimittava ihmisoikeusvaikutustensa ennaltaehkäisemiseksi, lieventämiseksi ja korjaamiseksi. Ajatuksena on, että yritysten pitää vähintään huomioida toimintansa aiheuttamat riskit ja pyrkiä korjaamaan ongelmat.

Tulokset paljastavat, että yrityksillä on parannettavaa. Keskimäärin ne jäivät alle 30 prosenttiin maksimipisteistä.

Selvityksen mukaan ihmisoikeusriskien tunnistamisen ja niihin puuttumisen prosessi on suomalaisyrityksillä vielä kokonaan aloittamatta tai aivan aloitusvaiheessa. Harva yritys on tunnistanut ihmisoikeusriskejä ja -vaikutuksia, tehnyt arviointia tai huomioinut tuloksia toiminnassaan.

Vain pieni osa yrityksistä on julkisesti sitoutunut korjaaviin toimenpiteisiin, jos ne havaitsevat aiheuttaneensa kielteisiä vaikutuksia, tutkimuksessa kerrotaan.

Suurella osalla yrityksistä on jonkinlaisia kanavia, joiden kautta valituksia ihmisoikeusloukkauksista voi tehdä, mutta monesti ne eivät ole haavoittuvien ryhmien saavutettavissa.

Haasteena on myös se, että yritykset julkaisevat tietoa ihmisoikeusvaikutuksistaan niukasti, vaikka esimerkiksi YK:n ohjaavissa periaatteissa painotetaan nimenomaan läpinäkyvyyttä. Syyksi yritykset kertoivat raportoinnin vaikeuden sekä sen, ettei tiedolle ole kysyntää.

Tilanteessa on parannettavaa, mutta suomalaisten yritysten tulokset vastaavat kansainvälistä keskiarvoa, toteaa tutkimushankkeen vastuullinen johtaja Nikodemus Solitander Hankenilta.

”Selvityksen tulokset viittaavat siihen, että jatkuvalla seurannalla on merkittävää vaikutusta vastuiden toteutumiseen käytännössä. On myös tärkeää, että ihmisoikeuskysymyksiä painotetaan voimakkaammin yritysten strategia- ja johtotasolla”, hän sanoo tiedotteessa.

Selvitys oli osa hallitusohjelman toimeenpanoa. Sen tekivät Ihmisoikeuskeskus, Hanken Svenska handelshögskolan sekä konsulttiyritykset FIANT Consulting ja 3bility Consulting. Lähteinä käytettiin yrityksistä julkisesti saatavilla olevia tietoja. Lisäksi haastateltiin 20 yrityksen edustajia.

Yritysvastuu ihmisoikeudetYKkuluttaminenliiketoimintayhtiöt Suomi

Kommentit

Lähettänyt Lukija (ei varmistettu) 24.1.2021 - 01:34

Ihmisoikeuksista on kiistelty iätajat etenkin humanististen jafeministit. Ja naistenoikeuksista ja lasten. Nihkeästi ajatellen ihmisoikeuksista niin onko se silloin puoliksikuiva ja puoliksikostea😂. Että selittäkää ilman värikoodeja joselwtääntätäpäivää. Humanistinenajattelutapa luultavasti ajattelee kokonaisuudessa ihmisten parasta. Feministi taas osittain. Johan ihmisoikeuksista on ennen isänmaata itsenäistäsuomea niin sanottu tapeltu ja naisten vaikka siitä onvastahiljattainkäytypuhetta ja ennensiitä ei puhuttusanaakaan. Lastenoikeusalkoi myöhemmin 1960 lukua . Sitä ennen oli kiihkoilua äärioikeuksista johon kuului rotusortoa ja niin edelleen.

Lue myös

Mielenosoittajia rivissä kylttien kera.

Protestiliike vaatii urheilutarvikejätti Pumaa luopumaan yhteistyöstä Israelin jalkapalloliiton kanssa

Urheilutarvikevalmistaja Puma sponsoroi Israelin jalkapalloliitto IFAa, jonka liigoissa pelaa myös seuroja Israelin siirtokunnista miehitetyllä Länsirannalla. Samalla Puma auttaa työntämään palestiinalaisten oikeudet taka-alalle, kirjoittaa ICAHD Finlandin hallituksen jäsen Miika Malinen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Slovenian armeijan käyttämä Patrian panssariajoneuvo.

Suomen asekaupan arvo notkahti

Rauhanjärjestöt kritisoivat Arabiemiraatteihin myönnettyjä poikkeuksellisen pitkiä vientilupia.
Kaloja uimassa muoviroskien seassa. Suurin osa kaikesta muovista päätyy mereen.

Meret hukkuvat muoviin – meriin päätyy vuosittain yli 10 miljoonaa tonnia muovia

Muovijätteen määrä valtamerissä ja muilla vesialueilla uhkaa kaksinkertaistua vuoteen 2030 mennessä, todetaan YK:n ympäristöohjelman raportissa. Kaikesta maailman muovista alle kymmenen prosenttia kierrätetään.
Joukko naisia ja muutama mies istuu maassa osoittamassa mieltään naisten oikeuksien puolesta..

Pakistanin naiset pelkäävät kaduilla ja kodeissa – Härintä on yltynyt, mutta myös vastarinta voimistuu

Pakistanissa naisiin kohdistuu yhä enemmän väkivaltaa ja ahdistelua julkisilla paikoilla. Aktivisti Sheema Kermanin mukaan maa on parissa vuodessa taantunut monta sataa vuotta. Pääministeri Imran Khan vähättelee ongelmaa ja sysää syyn häirinnästä naisten niskoille.
Polvillaan maassa istuvia lapsia, joilla on käsissään kulhoja.

Nälkä hellittää hitaasti

Maailman ravitsemustilanne on kohentunut selvästi 2000-luvun alkuun verrattuna, mutta viime vuosina positiivinen kehitys on hidastunut. Globaalin nälkäindeksin mukaan kymmenessä maassa ollaan ravitsemuksen suhteen hälyttävällä tai äärimmäisen hälyttävällä tasolla.
Keski-ikäinen mies puhuu mikrofoniin valkokankaan edessä.

Dokumentaristi kuvasi pandemiaa pakolaisleirillä – Ahtaissa oloissa kehotukset turvaväleistä olivat huono vitsi

Afganistanilainen dokumentaristi Reza Adib asui perheensä kanssa pakolaisleirillä Kreikassa, kun koronapandemian ensimmäinen aalto iski. Hän taltioi koronakriisin vaikutuksia leirin elämään. Tällä hetkellä Adib asuu Hämeenlinnassa ja työstää dokumenttia kotimaansa elämästä Talebanin valtaannousun jälkeen.