Uutiset Yritysvastuu

Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi

Vain neljännes suomalaisyrityksistä arvioi järjestelmällisesti ja julkisesti toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön selvityksestä.
Suomen lippu ja sininen taivas
Suomalaisyritykset ovat vielä alkuvaiheessa ihmisoikeusriskien tunnistamisessa, käy ilmi uudesta selvityksestä. (Kuva: sbamueller / Flickr.com / CC BY-SA 2.0)

Suomalaisyritykset haluavat kunnioittaa ihmisoikeuksia, mutta konkreettisista toimista kertoo vielä harva, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön teettämästä tuoreesta selvityksestä.

Tällä viikolla ilmestyneen selvityksen mukaan suomalaisyritykset ovat kyllä yleisellä tasolla sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta vain neljännes niistä arvioi järjestelmällisesti ja julkisesti, millaisia vaikutuksia niiden liiketoiminnalla on ihmisoikeuksien toteutumiseen.

Selvityksessä oli mukana 78 suurta suomalaisyritystä muun muassa maatalous-, metsä-, kaivannais-, vaate- ja teknologia-alalta. Osa yrityksistä arvioitiin YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden avulla, osa niin sanotun Corporate Human Rights Benchmark (CHRB) -arvioinnin avulla.

YK:n vuonna 2011 hyväksyttyihin periaatteisiin kuuluu, että valtioilla on ensisijainen velvollisuus suojella ihmisoikeuksia, mutta yritystenkin on toimittava ihmisoikeusvaikutustensa ennaltaehkäisemiseksi, lieventämiseksi ja korjaamiseksi. Ajatuksena on, että yritysten pitää vähintään huomioida toimintansa aiheuttamat riskit ja pyrkiä korjaamaan ongelmat.

Tulokset paljastavat, että yrityksillä on parannettavaa. Keskimäärin ne jäivät alle 30 prosenttiin maksimipisteistä.

Selvityksen mukaan ihmisoikeusriskien tunnistamisen ja niihin puuttumisen prosessi on suomalaisyrityksillä vielä kokonaan aloittamatta tai aivan aloitusvaiheessa. Harva yritys on tunnistanut ihmisoikeusriskejä ja -vaikutuksia, tehnyt arviointia tai huomioinut tuloksia toiminnassaan.

Vain pieni osa yrityksistä on julkisesti sitoutunut korjaaviin toimenpiteisiin, jos ne havaitsevat aiheuttaneensa kielteisiä vaikutuksia, tutkimuksessa kerrotaan.

Suurella osalla yrityksistä on jonkinlaisia kanavia, joiden kautta valituksia ihmisoikeusloukkauksista voi tehdä, mutta monesti ne eivät ole haavoittuvien ryhmien saavutettavissa.

Haasteena on myös se, että yritykset julkaisevat tietoa ihmisoikeusvaikutuksistaan niukasti, vaikka esimerkiksi YK:n ohjaavissa periaatteissa painotetaan nimenomaan läpinäkyvyyttä. Syyksi yritykset kertoivat raportoinnin vaikeuden sekä sen, ettei tiedolle ole kysyntää.

Tilanteessa on parannettavaa, mutta suomalaisten yritysten tulokset vastaavat kansainvälistä keskiarvoa, toteaa tutkimushankkeen vastuullinen johtaja Nikodemus Solitander Hankenilta.

”Selvityksen tulokset viittaavat siihen, että jatkuvalla seurannalla on merkittävää vaikutusta vastuiden toteutumiseen käytännössä. On myös tärkeää, että ihmisoikeuskysymyksiä painotetaan voimakkaammin yritysten strategia- ja johtotasolla”, hän sanoo tiedotteessa.

Selvitys oli osa hallitusohjelman toimeenpanoa. Sen tekivät Ihmisoikeuskeskus, Hanken Svenska handelshögskolan sekä konsulttiyritykset FIANT Consulting ja 3bility Consulting. Lähteinä käytettiin yrityksistä julkisesti saatavilla olevia tietoja. Lisäksi haastateltiin 20 yrityksen edustajia.

Yritysvastuu ihmisoikeudetYKkuluttaminenliiketoimintayhtiöt Suomi

Kommentit

Lähettänyt Lukija (ei varmistettu) 24.1.2021 - 01:34

Ihmisoikeuksista on kiistelty iätajat etenkin humanististen jafeministit. Ja naistenoikeuksista ja lasten. Nihkeästi ajatellen ihmisoikeuksista niin onko se silloin puoliksikuiva ja puoliksikostea😂. Että selittäkää ilman värikoodeja joselwtääntätäpäivää. Humanistinenajattelutapa luultavasti ajattelee kokonaisuudessa ihmisten parasta. Feministi taas osittain. Johan ihmisoikeuksista on ennen isänmaata itsenäistäsuomea niin sanottu tapeltu ja naisten vaikka siitä onvastahiljattainkäytypuhetta ja ennensiitä ei puhuttusanaakaan. Lastenoikeusalkoi myöhemmin 1960 lukua . Sitä ennen oli kiihkoilua äärioikeuksista johon kuului rotusortoa ja niin edelleen.

Lue myös

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Lähikuva palasta suklaata sormien välissä.

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen

Kahdeksan malilaista syyttää kansainvälisiä suklaajättejä lapsityövoimasta hyötymisestä. Yhdysvalloissa jätetyn kanteen taustalla on ihmiskaupan uhreja suojeleva laki.
Suomen lippu, taustalla merta ja rakennuksia.

Suomi pian ihmisoikeuksia käsittelevän YK:n TSS-komitean arvioitavana – Kansalaisjärjestöt kritisoivat UPM:n toimia Uruguayssa

YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitea arvioi pian Suomen ihmisoikeustilannetta. Kansalaisjärjestöjen mielestä myös suomalaisen metsäyhtiön UPM:n tehdasprojekti Uruguayssa vaatisi kriittistä tarkastelua.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Naiset kuokkivat maata maissipellolla.

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla

Suomen Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa uudessa tutkimushankkeessa etsitään ratkaisuja ruokajärjestelmien ongelmiin kuudessa Afrikan maassa. Esimerkiksi Ugandassa muodostetaan viljelijöiden tuottajayhdistyksiä ja perustetaan maissin prosessointilaitos. Tutkijat uskovat, että ratkaisuja voidaan soveltaa laajemminkin.
Tietokoneen näppäimistö ja näyttö

Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö

Viranomaiset katkaisivat nettiyhteydet tai häiritsivät muuten internetin toimintaa viime vuonna lähes kaikilla mantereilla, käy ilmi Access Now -järjestön raportista. ”Internetin sulkeminen globaalin terveyskriisin aikana on uskomattoman vaarallista”, kritisoi järjestön edustaja Felicia Anthonio.
Virtaava joki.

Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan

Maanvyöry laukaisi Intian Uttarakhandissa noin 14 neliökilometriä laajan lumivyöryn, joka aiheutti alempana tuhotulvan. ”Tässä yhdistyy kolme yhteensattumaa: on ollut erittäin lämmin vuosi, epätavallisen runsasta lumen sulamista ja maanvyöry. Miksi juuri nyt? Vastaus piilee ilmastonmuutoksessa”, sanoo ympäristötieteen professori Mauri Pelto.
Naisia rivissä, joista yhdellä kädet avoinna.

7 + 1 syytä, miksi vietämme naistenpäivää

Naistenpäivänä ei ole tarkoitus juhlia vain oman elämän naisia, vaan se nostaa esiin sukupuolten epätasa-arvon myös kansainvälisenä ilmiönä. Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Noora Pohjanheimo kertoo, miksi naistenpäivää on syytä juhlia.
Maskilla suojautunut nainen puolilähikuvassa, etualalla mikrofoneja.

”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen

Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja puhui tiistaina Ulkopoliittisen instituutin tilaisuudessa. Hän toivoo EU:lta ja Suomelta lisää painostusta presidentti Aljaksandr Lukašenkaa kohtaan.

Tuoreimmat

Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö
Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan
Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Luetuimmat

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö
Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan
Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle