Uutiset Israel ja Palestiina

Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”

Israelin armeija pidättää vuosittain satoja alaikäisiä. Lasten pidättäminen sotatilalain nojalla pitäisi lopettaa, sanoo Pelastakaa Lapset. Monelle lapselle kokemus on tuoreen selvityksen mukaan nöyryyttävä.
Muuri, jossa piirroksia.
Israelin rakentama eristysmuuri Qalqiliyassa Länsirannalla vuonna 2014. (Kuva: Teija Laakso)

Israelin armeijan pidättämiä palestiinalaislapsia pidetään jopa viikkojen ajan eristettyinä. Monia pahoinpidellään, ja moni kärsii vaikutuksista vielä vapautumisensa jälkeenkin, kertoo Pelastakaa Lapset -järjestö tänään julkaisemassaan raportissa (pdf).

Järjestö on haastatellut Israelin miehittämällä Länsirannalla yli 470:tä lasta ja nuorta, jotka ovat olleet viimeisten kymmenen vuoden aikana vangittuina tai pidätettyinä alaikäisinä.

Israelin armeija vastaa suurimmasta osasta miehittämänsä Länsirannan turvallisuutta. Lastensuojelujärjestö Defence Children International Palestinen (DCIP) mukaan joka vuosi noin 500–700 palestiinalaislasta pidätetään. Yleisin syy on kivien heittely sotilaita kohti. Länsirannalla voimassa olevan sotilaslainsäädännön mukaan teosta voi saada jopa 20 vuoden vankeustuomion.

Pelastakaa Lasten haastattelemien lasten kertomusten mukaan valtaosa heistä haettiin keskellä yöllä kotoaan. Monille ei kerrottu pidätyksen syytä tai sitä, minne heidät oltiin viemässä.

Monien kädet ja silmät sidottiin. Sotilasajoneuvoissa heidät pakotettiin makaamaan kasvot kohti lattiaa. Kuulustelukeskuksissa lapsilta kiellettiin vessatauot eikä heille annettu riittävästi vettä tai ruokaa.

Noin puolet kertoi joutuneensa eristyksiin, toisinaan viikoiksi. Yli puolet kertoi, että heidän ei annettu tavata perhettään, ja lähes puolelta oli evätty yhteydenpito asianajajaan. Yli 80 prosenttia oli kokenut ruumiillista väkivaltaa ja 86 prosenttia oli joutunut nöyryyttävien ja alentavien ruumiintarkastuksen kohteeksi.

Lapset kuvasivat kokemuksiaan “tuskaisina”, “ihmisarvoa alentavina ja “nöyryyttävinä”.

”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen. Meitä kohdeltiin kuin eläimiä, sanoo 15-vuotiaana pidätetty Amina (nimi muutettu) raportissa.

Kokemustensa jälkeen monet lapset kärsivät esimerkiksi univaikeuksista, käytöshäiriöistä, masennuksesta ja hallitsemattomasta vapinasta.

Pelastakaa Lapset vaatii Israelin hallitusta noudattamaan kansainvälistä oikeutta sekä lopettamaan lasten pidättämisen sekä kaltoin kohtelun sotalain puitteissa. Maan viranomaisten pitää välittömästi ryhtyä toimeen pidätettyinä tai vangittuina olevien lasten tilanteen ja suojelun parantamiseksi, se sanoo.

”Lapsia pitää ensisijaisesti kohdella lapsina riippumatta syytöksistä, tai siitä ovatko he syyllisiä tai syyttömiä. -- Lasten vapauttaminen on entistäkin kiireellisempi asia, sillä pidätyskeskuksissa lapsia uhkaa järjestelmällisen kaltoin kohtelun lisäksi myös korona, sanoo Pelastakaa Lasten Lähi-Idän aluejohtaja Jeremy Stoner tiedotteessa.

DCIP:n mukaan syyskuun loppuun mennessä kahdelta alaikäiseltä Israelin pidättämältä palestiinalaislapselta oli löytynyt koronavirustartunta.

Israel ja PalestiinaLasten oikeudet ihmisoikeudetlakioikeus ja rikosaseet & armeijakonflikti IsraelPalestiina Pelastakaa Lapset ry

Kommentit

Lähettänyt Rauha lähi-itään (ei varmistettu) 30.10.2020 - 09:18

Jutussa kirjoitetaan lapsista, mutta ei kerrota heidän ikäänsä. Gazan rajallakin mellakoivat ovat aikuisia tai myöhäisteinejä, eivät lapsia. Palestiinalaisille on tarjottu rauhaa monta kertaa, se ei kelpaa heille.

Tutkimuksen lapset olivat olleet pidätettyinä 10-17-vuotiaina. Maailman ratifioiduimman ihmisoikeussopimuksen eli Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan alle 18-vuotias on lapsi.

Israelin ja palestiinalaisten välisiä rauhanneuvotteluita artikkeli ei käsitellyt, ei myöskään Gazan rajan tapahtumia.

Lue myös

Seinämaalaus sotilaista tähtäämässä naista Betlehemissä.

Sopimus kuin sopimus, palestiinalaiset häviävät aina

Israel ja Arabiemiirikunnat ilmoittivat eilen solmivansa diplomaattisuhteet. Osana sopimusta Israel hylkäsi ainakin toistaiseksi suunnitelmansa liittää osia miehitetystä Länsirannasta itseensä. Palestiinalaisilla näyttää kuitenkin olevan enää vain hävittävää, kirjoittaa Teija Laakso.
Palestiinan lippu, jota pitkin kiipeää patsas.

Israel saattaa ryhtyä liittämään osia Länsirannasta itseensä – Kansainvälinen yhteisö tyytyy lähinnä paheksumaan samalla, kun konfliktin ratkaisu liukuu yhä kauemmas

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu aikoo liittää jopa 30 prosenttia Länsirannasta Israeliin. Se olisi räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, mutta siitä huolimatta kansainvälisen yhteisön – myös Suomen – reaktio on ollut varsin varovainen, sanovat asiantuntijat.
Kuva kaupungista vuorelta otettuna.

Maailmanpolitiikka iskee vasten kasvoja Länsirannalla

”Kehitysyhteistyöllä tuetaan Palestiinaa, kun samalla kaupan ja muiden tukien kautta tuetaan Israelia”, kirjoittaa Sonja Hyötylä, joka vietti kolme kuukautta miehitetyllä Länsirannalla. Hän yllättyi siitä, kuinka ristiriitaisilta kansainvälisen yhteisön ja EU:n toimet palestiinalaisten arjessa näyttivät.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Mies ottaa verikoetta toisen sormenpäästä.

Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt

Koronaviruspandemia on vaikuttanut myös hiv-epidemian hillitsemiseen, joka kompasteli jo ennen pandemian alkua. Riittämättömät investoinnit ja toimet hiv-epidemiaa ja muita pandemoita vastaan altisti maailman myös koronaviruspandemialle, muistuttaa YK:n hiv-ja aids-ohjelma.
Mopoja ajamassa jonossa kadulla.

Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”

YK:n luoma valtionhallinnon digitaalinen alusta tekee Beninistä yhdessä Viron kanssa maan, jossa yrityksen käynnistäminen tapahtuu nopeimmin maailmassa. EU:ssa aikaa kuluu keskimäärin kolme päivää, New Yorkissa seitsemän päivää.
Nuori mies pellolla.

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.
Kultahippuja kämmenellä.

Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia

Useimmat suuret koruyhtiöt eivät seuraa kaivosten olosuhteita eivätkä toimi työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi. Moni on kuitenkin parantanut vastuullisuuttaan parin viime vuoden aikana, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.

Tuoreimmat

Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt
Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”
Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia

Luetuimmat

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija