Uutiset Ilmastonmuutos

Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”

Vesivoimasta riippuvaisen Brasilian kaakkoisosan ja keskilännen patoaltaiden ja tekojärvien vedet ovat vähissä sateiden vähyyden vuoksi. Kuivuuden taustalla on muun muassa metsäkato.
Vesivoimalan patomuuri.
Brasilian ja Paraguayn yhteisen Itaipún vesivoimalaitoksen patomuuria. Kun sateet ovat runsaita, rajajoki Paranáan rakennettu vesivoimala on maailman suurin lajissaan. Tänä vuonna kuivuus on jyrkästi tipauttanut tuotantoa. (Kuva: Mario Osava / IPS)

(IPS) -- Brasilia tuntee ilmastonmuutoksen seuraukset sateiden niukkuutena. Muun maailman tavoin maassa joudutaan miettimään energiaratkaisuja, jotta ne pikemmin lieventäisivät kuin voimistaisivat muutoksen seurauksia.

Brasilia on riippuvainen vesivoimasta. Sen osuus maan energiantuotannosta on 62 prosenttia. Vesivoima puolestaan on riippuvainen Brasilian kaakkoisosan ja keskilännen patoaltaista ja tekojärvistä, joiden vedet ovat nyt vähissä sateiden vähyyden vuoksi.

Sateilla ja niiden puutteella on suuri vaikutus koko maan elämään.

Syksyllä Brasiliaa todennäköisesti odottavat joko sähkökatkot tai sähkön säännöstely ja hinnannousu.

Kuivuuden pahiten runtelemat alueet kärsivät ankarasta kuivuudesta myös vuosina 1999–2002 ja 2013–2015. Brasilian kansallisen sähköjärjestelmäoperaattorin (ONS) entinen pääjohtaja Luiz Barata pelkää, että aiempien vuosien onnettomuus voi nyt toistua.

”Kriisi ei alkanut tänä vuonna, sehän on jatkunut jo melkein vuosikymmenen”, Barata sanoo. Hän on nykyään Ilmasto- ja yhteiskuntainstituutin konsultti. ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen. Kuivuudet toistuvat aiempaa tiheämmin, ja se liittyy metsäkatoon.”

Brasilian kaakkois- ja keskiosat ovat tuulten kuljettaman kosteuden, niin sanottujen lentävien jokien, pääasiallisia vastaanottajia. Lentävät joet syntyvät Amazonin sademetsissä, ja ilmastotutkijoiden mukaan tämänhetkinen kuivuus on seurausta metsäkadosta Amazonin viidakossa.

Brasilian historian pahin kuivuus

Veden puute vaivaa melkein koko maata. Brasilian enimmäkseen puolikuva koillisosa on kärsinyt kuivuudesta jo kuusi vuotta, paikoitellen vielä kauemminkin. Vuosien 1991 ja 2020 välisenä aikana Brasilia on menettänyt veden peittämistä alueistaan 3,1 miljoonaa hehtaaria eli 15,7 prosenttia.

Kaivos- ja energiaministeri Bento Albuquerque myöntää, että maapallon lämpenemisellä on osuutensa Brasilian energiavarantoja uhkaavaan vesikriisiin. Ministeri on kuitenkin osa äärioikeistolaista hallitusta, joka kiistää niin ilmastonmuutoksen kuin tarpeen säilyttää metsiä tai ylipäätään suojella ympäristöä.

Yhtä kaikki ministeri joutui elokuun viimeisenä päivänä ilmoittamaan kansakunnalle, että Brasilia kärsii historiansa pahimmasta kuivuudesta. Hän ilmoitti myös, että huippukauden (klo 17.00–21.00) sähkön kysyntää pyritään vähentämään tarjoamalla alennuksia muiden kellonaikojen sähkönkulutukselle.

Varsinainen säästämisen innoittaja on kuitenkin sähkölaskun vähittäinen kasvu toukokuusta lähtien. Toukokuussa eli kuivan kauden alussa vesialtaat olivat samoissa kriittisissä lukemissa kuin vuonna 2001, jolloin Brasilian täytyi turvautua rankkaan säännöstelyyn voimaverkon romahtamisen estämiseksi.

Vuonna 2001 vesivoiman osuus oli nykyistäkin suurempi, yli 85 prosenttia kaikesta maassa kulutetusta sähköstä.

Sittemmin on rakennettu lämpövoimaloita, jotka kasvattavat energiaturvallisuutta, mutta kuormittavat ympäristöä lisäämällä fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Lisäksi kuluttajia rasitetaan sähkön hinnannousulla.

Ministeri selittää hinnannousua suuremmalla lämpövoimaloiden käytöllä sekä energian tuonnilla Argentiinasta ja Uruguaysta. Kustannukset ovat pahimmillaan kymmenkertaisia vesi-, tuuli- tai aurinkovoimaan verrattuna.

Vahinko on jo tapahtunut

Energiaa todennäköisesti riittää yli tämänhetkisen kuivan kauden ja vedenpuutteen. Siitä on kiittäminen energianlähteiden monipuolistumista, kulutuksen vähentymistä ja talouden odotettua hitaampaa käynnistymistä väestön koronarokotusten edistyessä.

Viranomaiset sulkevat pois säännöstelyn mahdollisuuden, sillä voimansiirtoverkon koko on kaksinkertaistunut sitten vuoden 2001, joten sähkö saadaan ohjattua sinne, missä sitä tarvitaan. Lisäksi viranomaiset neuvottelevat suurkuluttajien, lähinnä teollisuuden kanssa kulutuksen vähentämisestä huipputunteina.

Sekä sosiaalinen että taloudellinen vahinko on kuitenkin jo tapahtunut.

”Kallis energia kärjistää köyhyyttä, kurittaa liikeyrityksiä ja lisää maksukyvyttömyyttä, inflaatiota ja työttömyyttä”, Luiz Barata toteaa.

Ongelmia seuraa myös energian jakelijayhtiöille. Kansalaisjärjestö Institute for Climate and Societyn energiakoordinaattori Roberto Kishinami arvelee, että yhtiöt pyytävät tariffien nostoa ensi vuonna, mutta hallitus torjuu epäsuositun ehdotuksen, sillä 2022 on vaalivuosi.

Presidentti Jair Bolsonaron hallitus ei ole kiinnostunut myöskään säännöstelystä. ”Energian säännöstely vaatii järkiperäisten toimien suunnittelua, ja se on vierasta tälle hallitukselle, joka ei ole välittänyt estää lähes 600 000 koronakuolemaa”, Kishinami sivaltaa.

Brasilian sähköjärjestelmä ja kriisin hallinta ovat niin monimutkaisia, että joillain alueilla sähkökatkot ovat todennäköisiä. Baratan mukaan sähkökatkot ovat vaarallisempia kuin säännöstely, sillä ne ajavat kaaokseen talouden ja kaikkien elämän.

Lisää uusiutuvaa energiaa

Jotta sähkökatkojen ja niistä seuraavien vahinkojen vaara vältettäisiin, Baratan mielestä on välttämätöntä turvautua pakolliseen kotitalouksien ja kaupallisen sähkönkulutuksen vähentämiseen.

Pitemmän aikavälin ratkaisu olisi lisätä uusiutuvien energianlähteiden ja vedyn osuutta sähkön tuotannossa, jotta vesivarastot saisivat toipua ja jotta vettä riittäisi myös juotavaksi, maatalouteen ja vesiliikenteeseen.

Barata ennustaa, että tuuli ja aurinko muodostuvat seuraavan vuosikymmenen aikana tärkeimmiksi energianlähteiksi. Vesivoimasta tulee vain täydentävää, toimitusvarmuuden takaavaa energiaa eli se ottaa saman roolin kuin fossiilisilla polttoaineilla on nykyään.

Ilmastonmuutos energiapolitiikkailmastonmuutosjoetuusiutuva energia Brasilia Suomen IPS

Lue myös

YK:n yleiskokouksen istuntosali, kokous käynnissä.

Vanuatu vetoaa YK:n Kansainväliseen tuomioistuimeen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

Taustalla on kaksi vuotta sitten käynnistetty kansalaisjärjestökampanja, jossa vaaditaan Kansainväliseltä tuomioistuimelta neuvoa-antavaa mielipidettä ihmisten suojelemiseksi ilmastonmuutoksen vaikutuksilta.
Viljelijä riisipellolla.

Vahinkovakuutukset ja tarkemmat sääennusteet auttavat Kaakkois-Aasian viljelijöitä varautumaan ilmastoriskeihin

Neljässä Kaakkois-Aasian maassa on käynnissä hanke, jossa autetaan viljelijöitä sopeutumaan ilmastonmuutokseen esimerkiksi aiempaa tarkempien sääennusteiden avulla. Kaikkeen ei voi sopeutua, ja siksi viljelijöille tarjotaan myös vakuutuksia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Kasvonsa peittänyt mies ohittaa poliisin kadulla ja kantaa kahta autonrengasta.

”Korruptiosta puolet pois, niin elämä olisi siedettävää” – Irakissa äänestetään sunnuntaina parlamenttivaaleissa

Irakia kaksi vuotta sitten ravistellut protestiliike sai osan vaatimuksistaan läpi. Vaaleja aikaistettiin ja vaalilakia on uudistettu. Tutkija Mariette Hägglund ja kansanedustaja Hussein al-Taee eivät kuitenkaan usko vaalien tuovan suuria muutoksia.
Aikuisen käsi pitelee stetoskooppia pienen lapsen rintakehällä.

Koronapandemia on lisännyt tuberkuloosikuolemia – tautiin sairastuu vuosittain jopa 10 miljoonaa ihmistä

Kun terveydenhuollon voimavarat on keskitetty koronapandemian hoitoon, moni tuberkuloosiin sairastunut ihminen on jäänyt vaille diagnoosia ja hoitoa.
Kolme nuorta miestä istuu maassa ja leikkaa kaakaopuun hedelmiä.

Kaakaotiloilla käytetään edelleen paljon lapsityövoimaa

Sertifiointijärjestelmistä huolimatta alle 18-vuotiaiden osuus kaakaotilojen työläisistä on kasvanut. Norsunluurannikon kaakaoviljelijät aliarvioivat käyttämänsä lapsityövoiman määrää sertifikaatin menettämisen pelossa.
YK:n erityisedustaja Victoria Gamba lehdistötilaisuudessa

YK: Jemenin sodassa kuollut tai haavoittunut kahden vuoden aikana yli 2 600 lasta

Lapsiin on kohdistunut Jemenin sodassa yli 8 500 vakavaa rikkomusta. YK:n erityisedustaja vaatii konfliktin osapuolia suojelemaan lapsia.
Suuri kivirakennus, jonka yllä pilviä.

Maailman köyhimpiin maihin kuuluvassa Tšadissa on odotettu vakaampia aikoja yli kuusi vuosikymmentä – Presidentin yllättävä kuolema luo sekä mahdollisuuksia että uhkakuvia

Tšadin presidentti kuoli viime keväänä yllättäen taistelukentällä. Maan jatkuva epävakauden kierre voi periaatteessa nyt katketa, mutta asiantuntijoiden mukaan seuraukset voivat olla arvaamattomat.