Uutiset

Saharan autiomaan leviäminen lisää ääriliikkeiden houkutusta - ”Kun elät aavikoitumisen runtelemalla alueella, kiusaus on liian suuri”

Lukuisat malilaiset ovat joutuneet viime vuosina pakenemaan ääri-islamilaista väkivaltaa. Osa on pystynyt palaamaan, mutta nyt haasteena on aavikoituminen.
Neljä nuorta naista sangot päälaella
Ensin Malin pohjoisosiin tulivat islamistit ja sitten Sahara, ja molemmat synnyttivät pakolaisvirtoja. Ne suuntautuivat Malin rauhallisemmille ja aavikoitumisesta vähemmän kärsiville seuduille, mutta myös naapurimaihin. Kuvassa malilaisia tyttöjä YK:n pakolaisleirillä Burkina Fason Ouagadougoussa. (Kuva: Marc-André Boisvert / IPS)

(IPS) -- ”Ennen sotaa elimme onnellisina, viljelimme maata ja kasvatimme karjaa”, malilainen Abdoulaye Maiga muistelee aikaa, kun perhe vielä eli yhdessä pohjoisessa Malissa.

Kun sota syttyi, Abdoulayen ja perheen elämä mullistui. Vuonna 2012 tuaregi-kapinalliset yhdistivät voimansa, valtasivat alueen Malin pohjoisosasta ja nimesivät sen Azawadiksi. Monet perheet lähtivät pakolaisiksi karja mukanaan.

Kun ääri-islamistiset kapinalliset seuraavana vuonna voitettiin ja turvallisuustilanne parantui, paljon väkeä palasi jälleenrakentamaan elämäänsä ja elinkeinojaan.

Kapinalliset vetäytyivät, mutta Saharan autiomaa ei.

”Äkkiä meillä ei ollutkaan maata viljeltäväksi. Maasta ei noussut mitään, mikä ruokkisi meitä, ja karjamme alkoi kuolla veden ja ruohon puutteen vuoksi”, Abdoulaye kertoo.

”Me kuljimme karjamme kanssa etsimässä vettä ja ruohoa, mutta useimmiten emme löytäneet mitään. Elämä muuttui mahdottomaksi. Sahara hyökkäsi päällemme, hyvin nopeasti”, Abdoulaye sanoo.

Maigan perheen täytyi jättää kotinsa ja hajaantua. Abdoulaye ja Ousmane-veli suuntasivat Burkina Fason kautta Beninin kaupalliseen keskukseen Cotonouhun ja muu perhe Malin pääkaupunkiin Bamakoon.

Ympäristön rappeutuminen vie etnisiin konflikteihin

Aavikoituminen vaikeuttaa maanviljelyä ja paimentolaisuutta, Chatham House African neuvonantaja Paul Melly toteaa. ”Tämä johtaa siihen, että varsinkin pettyneet nuoret miehet alkavat tuntea vetoa vaihtoehtoisiin elinkeinoihin, kuten rahaan, jota ihmiskauppaa harjoittavat jengit tai terroristiryhmät tarjoavat.”

Ousmane Maiga on samoilla linjoilla. ”Kun elät aavikoitumisen runtelemalla alueella, kiusaus on liian suuri. Pahat kaverit ilmaantuvat ovellesi ja sanovat, että jos liityt heihin, saat ruokaa, vettä ja taskurahaa. Ainoa konsti välttää putoamasta siihen ansaan on lähteä pakoon.”

Niinpä Ousmane ja Abdoulaye myivät vielä jäljellä olleet eläimensä ja lähtivät maasta. Ensin he menivät Burkina Fasoon, josta toivoivat löytävänsä maataloustöitä.

Ousmane kertoo, etteivät he tunteneet itseään tervetulleiksi. ”Saatoimme aistia paikallisten katkeruuden, joten sanoin veljelleni, että meidän pitää lähteä ennen kuin tilanne muuttuu ikäväksi. Paikallistenkin yhteisöjen välillä oli jännitteitä, ilmeisesti maakiistoja.”

Kuten muuallakin Afrikan mantereella, vakava ympäristön rappeutuminen on etnisten ryhmien välisten konfliktien perussyitä.

Yhteisöjohtaja Hassan Badarou selittää Malin pulmaa. ”On alueita, joista ihmiset pakenevat sekä aseellista konfliktia että aavikoitumista. Nämä pakolaiset pitää toivottaa tervetulleiksi ja heitä pitää auttaa.”

”Siksi olen saarnannut suvaitsevaisuutta ja solidaarisuutta. Paikallisten yhteisöjen ei pitäisi tuntea, että tulokkaat uhkaavat heidän niukkoja resurssejaan. Kun yhteisöt alkavat kiistellä maasta ja vedestä, tarvitaan rehellistä ja suoraa vuoropuhelua”, Malin maaseudulla ja Nigerissä islamia opettanut Badarou sanoo.

Laajentuvan Saharan edessä kaikki lopulta ovat tasa-arvoisia. Maansisäiseen siirtolaisuuteen tuomittu pohjoismalilainen Fadimata kertoo, miten ilmastonmuutos vaikuttaa Sahelin alueella aivan kaikkiin, myös terroristeihin.

”Näin omin silmin, miten raskaasti aseistettujen nuorten miesten joukko tuli kylääni ruokaa etsimään. He sanoivat, etteivät he halunneet mitään pahaa, vaan vain jotain syödäkseen. Olimme tietysti peloissamme, mutta haalimme miesraukoille kasaan jotain. He söivät ja joivat paljon vettä ja sitten lähtivät. Mielestäni paljon parempi näin kuin tappaa kylän asukkaat ja varastaa heidän ruokansa, karjansa ja vetensä.”

Mali aavikoituu

  • YK:n tilastojen mukaan lähes 98 prosenttia Malista on hiipivän aavikoitumisen uhan alla. Sitä edistää luonnon itsensä ohella ihmisen toiminta. Maassa käytetään vuodessa kuusi miljoonaa tonnia puuta ja joka vuosi 4000 neliökilometriä metsäpeitettä kaadetaan puutavaraksi ja polttopuuksi.
     
  • Saharan autiomaa leviää etelään 48 kilometriä vuodessa ja edelleen huonontaa maata ja hävittää väestön jo valmiiksi niukat elinkeinot. Maan huonontumisen hinnaksi arvioidaan tällä hetkellä 441 miljardia euroa vuodessa, mikä on huomattavasti enemmän kuin huonontumisen estäminen maksaisi.
     
  • Sateen vähäisyys vielä pahentaa tilannetta, varsinkin puuvillateollisuudessa. Mali on Afrikan suurin puuvillan tuottaja. Malin sateet ovat kahdessa vuosikymmenessä vähentyneet 30 prosenttia ja kuivuuskaudet ovat muuttuneet pitemmiksi ja niitä tulee entistä tiheämmin.

maatalouspakolaisetkonfliktiterrorismiturvallisuusympäristö Mali Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen värjää toisen naisen tukkaa

Brasiliassa ihonväri on politiikkaa, mutta elokuvaohjaaja Tai Linhares ei tiedä, onko hän musta vai valkoinen

Tai Linharesin syntymätodistuksessa lukee ”valkoinen”, mutta hän on jotain muutakin. ”En ole osa sitä etuoikeutettua kulttuurista ja sosiaalista valkoisuutta, jonka osaksi pääsee, jos syntyy ihonväriltään valkoisena, oikeanlaisten hiusten kanssa”, hän sanoo. Linharesin lyhytelokuva käsittelee identiteetin etsintää mustan ja valkoisen välimaastossa.
Nainen lattialla käsin kudotun maton päällä

Satavuotias Afganistan on maailman vaarallisin maa – Dokumenttiteatteriesitys jäljittää pakolaisuuden syitä

Afganistan 100 – the years of interdependence -dokumenttiteatteriesitys kuvaa väkevästi Afganistanin nykyhetkeä ja historiaa. Suomessa vierailleen Kabulin yliopiston dekaanin Jawida Ahmadin mukaan afganistanilaiset haluavat rauhaa enemmän kuin mitään muuta.
Valkoisiin haalareihin pukeutuneita ihmisiä pilvenpiirtäjän edessä

Raportti: Asefirmat kehittävät jo tappajarobotteja – ”Autonomiset aseet ovat siirtymässä sci-fistä todellisuuteen”

Autonomisten aseiden uhka kasvaa, sillä yhä useammat valtiot ovat lisänneet niiden kehittelyä viime vuosina, selviää PAX-rauhanjärjestön tutkimuksesta. Kyselytutkimuksen mukaan muun muassa suomalaisista suurin osa kannattaa niiden kieltämistä.
Kansainvälisen tuomioistuimen rakennus Haagissa Hollannissa

Gambia vei Myanmarin kansainväliseen oikeuteen rohingyojen kansanmurhasta

Vastikään diktatuurista päässyt Gambia syyttää Myanmaria rohingyojen kansanmurhasta. Kansainvälisellä tuomioistuimella ei ole valtuuksia valvoa päätöksensä toteuttamista, mutta tuomio tahraisi Myanmarin kansainvälistä mainetta.