Uutiset

Saharan autiomaan leviäminen lisää ääriliikkeiden houkutusta - ”Kun elät aavikoitumisen runtelemalla alueella, kiusaus on liian suuri”

Lukuisat malilaiset ovat joutuneet viime vuosina pakenemaan ääri-islamilaista väkivaltaa. Osa on pystynyt palaamaan, mutta nyt haasteena on aavikoituminen.
Neljä nuorta naista sangot päälaella
Ensin Malin pohjoisosiin tulivat islamistit ja sitten Sahara, ja molemmat synnyttivät pakolaisvirtoja. Ne suuntautuivat Malin rauhallisemmille ja aavikoitumisesta vähemmän kärsiville seuduille, mutta myös naapurimaihin. Kuvassa malilaisia tyttöjä YK:n pakolaisleirillä Burkina Fason Ouagadougoussa. (Kuva: Marc-André Boisvert / IPS)

(IPS) -- ”Ennen sotaa elimme onnellisina, viljelimme maata ja kasvatimme karjaa”, malilainen Abdoulaye Maiga muistelee aikaa, kun perhe vielä eli yhdessä pohjoisessa Malissa.

Kun sota syttyi, Abdoulayen ja perheen elämä mullistui. Vuonna 2012 tuaregi-kapinalliset yhdistivät voimansa, valtasivat alueen Malin pohjoisosasta ja nimesivät sen Azawadiksi. Monet perheet lähtivät pakolaisiksi karja mukanaan.

Kun ääri-islamistiset kapinalliset seuraavana vuonna voitettiin ja turvallisuustilanne parantui, paljon väkeä palasi jälleenrakentamaan elämäänsä ja elinkeinojaan.

Kapinalliset vetäytyivät, mutta Saharan autiomaa ei.

”Äkkiä meillä ei ollutkaan maata viljeltäväksi. Maasta ei noussut mitään, mikä ruokkisi meitä, ja karjamme alkoi kuolla veden ja ruohon puutteen vuoksi”, Abdoulaye kertoo.

”Me kuljimme karjamme kanssa etsimässä vettä ja ruohoa, mutta useimmiten emme löytäneet mitään. Elämä muuttui mahdottomaksi. Sahara hyökkäsi päällemme, hyvin nopeasti”, Abdoulaye sanoo.

Maigan perheen täytyi jättää kotinsa ja hajaantua. Abdoulaye ja Ousmane-veli suuntasivat Burkina Fason kautta Beninin kaupalliseen keskukseen Cotonouhun ja muu perhe Malin pääkaupunkiin Bamakoon.

Ympäristön rappeutuminen vie etnisiin konflikteihin

Aavikoituminen vaikeuttaa maanviljelyä ja paimentolaisuutta, Chatham House African neuvonantaja Paul Melly toteaa. ”Tämä johtaa siihen, että varsinkin pettyneet nuoret miehet alkavat tuntea vetoa vaihtoehtoisiin elinkeinoihin, kuten rahaan, jota ihmiskauppaa harjoittavat jengit tai terroristiryhmät tarjoavat.”

Ousmane Maiga on samoilla linjoilla. ”Kun elät aavikoitumisen runtelemalla alueella, kiusaus on liian suuri. Pahat kaverit ilmaantuvat ovellesi ja sanovat, että jos liityt heihin, saat ruokaa, vettä ja taskurahaa. Ainoa konsti välttää putoamasta siihen ansaan on lähteä pakoon.”

Niinpä Ousmane ja Abdoulaye myivät vielä jäljellä olleet eläimensä ja lähtivät maasta. Ensin he menivät Burkina Fasoon, josta toivoivat löytävänsä maataloustöitä.

Ousmane kertoo, etteivät he tunteneet itseään tervetulleiksi. ”Saatoimme aistia paikallisten katkeruuden, joten sanoin veljelleni, että meidän pitää lähteä ennen kuin tilanne muuttuu ikäväksi. Paikallistenkin yhteisöjen välillä oli jännitteitä, ilmeisesti maakiistoja.”

Kuten muuallakin Afrikan mantereella, vakava ympäristön rappeutuminen on etnisten ryhmien välisten konfliktien perussyitä.

Yhteisöjohtaja Hassan Badarou selittää Malin pulmaa. ”On alueita, joista ihmiset pakenevat sekä aseellista konfliktia että aavikoitumista. Nämä pakolaiset pitää toivottaa tervetulleiksi ja heitä pitää auttaa.”

”Siksi olen saarnannut suvaitsevaisuutta ja solidaarisuutta. Paikallisten yhteisöjen ei pitäisi tuntea, että tulokkaat uhkaavat heidän niukkoja resurssejaan. Kun yhteisöt alkavat kiistellä maasta ja vedestä, tarvitaan rehellistä ja suoraa vuoropuhelua”, Malin maaseudulla ja Nigerissä islamia opettanut Badarou sanoo.

Laajentuvan Saharan edessä kaikki lopulta ovat tasa-arvoisia. Maansisäiseen siirtolaisuuteen tuomittu pohjoismalilainen Fadimata kertoo, miten ilmastonmuutos vaikuttaa Sahelin alueella aivan kaikkiin, myös terroristeihin.

”Näin omin silmin, miten raskaasti aseistettujen nuorten miesten joukko tuli kylääni ruokaa etsimään. He sanoivat, etteivät he halunneet mitään pahaa, vaan vain jotain syödäkseen. Olimme tietysti peloissamme, mutta haalimme miesraukoille kasaan jotain. He söivät ja joivat paljon vettä ja sitten lähtivät. Mielestäni paljon parempi näin kuin tappaa kylän asukkaat ja varastaa heidän ruokansa, karjansa ja vetensä.”

Mali aavikoituu

  • YK:n tilastojen mukaan lähes 98 prosenttia Malista on hiipivän aavikoitumisen uhan alla. Sitä edistää luonnon itsensä ohella ihmisen toiminta. Maassa käytetään vuodessa kuusi miljoonaa tonnia puuta ja joka vuosi 4000 neliökilometriä metsäpeitettä kaadetaan puutavaraksi ja polttopuuksi.
     
  • Maan huonontumisen hinnaksi arvioidaan tällä hetkellä 441 miljardia euroa vuodessa, mikä on huomattavasti enemmän kuin huonontumisen estäminen maksaisi.
     
  • Sateen vähäisyys vielä pahentaa tilannetta, varsinkin puuvillateollisuudessa. Mali on Afrikan suurin puuvillan tuottaja. Malin sateet ovat kahdessa vuosikymmenessä vähentyneet 30 prosenttia ja kuivuuskaudet ovat muuttuneet pitemmiksi ja niitä tulee entistä tiheämmin.

Päivitys 2.11.2020. Poistettu tieto Saharan autiomaan leviämisestä 48 kilometriä vuodessa. Lähdettä ei pystytty varmistamaan.

maatalouspakolaisetkonfliktiterrorismiturvallisuusympäristö Mali Suomen IPS

Kommentit

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - "Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta"

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.

Luetuimmat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Kamerunin kieliryhmien välinen konflikti on mutkikas vyyhti kolonialismin perintöä ja eriarvoisuutta
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Rikkaat maat haalivat leijonanosan koronarokotteista ja suojelevat samalla lääkeyhtiöidensä voittoja – Siinä ei ole mitään järkeä, sanoo taloustieteen professori Jayati Ghosh
Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla
Pariisin huippukokouksessa luvattiin tasa-arvotyöhön 40 miljardin dollarin rahoituspotti
Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä
Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään
Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä