Uutiset Ilmastonmuutos

Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti

”Olemme muuttamassa ainoan kotimme asumiskelvottomaksi helvetiksi miljoonille ihmisille”, sanoo YK:n katastrofiriskeihin erikoistunut erityisedustaja Mami Mizutori. Tuoreen raportin mukaan etenkin tulvien ja myrskyjen esiintyvyys on noussut 2000-luvulla rajusti.
Nainen ohittaa taloa, jonka peltikatto on vahingoittunut.
Sykloni Idai aiheutti mittavaa tuhoa Mosambikin Beirassa vuonna 2019. (Kuva: Sarah Farhat / World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0)

Luonnonkatastrofien määrä on kasvanut 2000-luvulla noin 74 prosenttia edeltäviin 20 vuoteen verrattuna. Yleisimpiä niistä ovat tulvat ja myrskyt, kertoo YK:n katastrofiriskeihin varautumiseen erikoistunut virasto UNDRR tuoreessa raportissaan.

Kasvun voi osittain selittää paremmalla raportoinnilla, mutta raportin mukaan suurin selitys on ilmastoon liittyvien sääilmiöiden lisääntyminen. Esimerkiksi tulvien määrä on yli kaksinkertaistunut ja myrskyjen esiintyvyys on noussut lähes 40 prosenttia. Myös kuivuus, metsäpalot ja äärilämpötilat ovat yleistyneet.

”Olemme tietoisesti tuhoisia. Se on ainoa johtopäätös, johon voi tulla, kun katsoo viimeisten 20 vuoden katastrofeja. Koronavirus on vain viimeinen todiste siitä, että päättäjät ja bisnesjohtajat eivät ole vielä virittäytyneet ympäröivään maailmaan”, sanoo YK:n pääsihteerin katastrofiriskien vähentämisen erityisedustaja Mami Mizutori tiedotteessa.

Yhteensä vuosina 2000–2019 tapahtui 7 348 luonnonkatastrofia, jotka veivät 1,23 miljoonan ihmisen hengen ja vaikuttivat 4,2 miljardin ihmisen elämään. Taloudelliset kustannukset olivat noin 2,5 biljoonaa euroa.

Verrattuna edellisiin 20 vuoteen hyvä uutinen on, että ihmishenkiä pystyttiin pelastamaan enemmän. Katastrofien määrän kasvusta huolimatta kuolonuhrien määrä on kasvanut vain muutaman prosentin. UNDRR:n mukaan siitä huolimatta katastrofien aiheuttamiin riskeihin ei varauduta riittävästi, sillä vasta 96 maalla on kansallinen katastrofien hallintastrategia. Katastrofiriskeihin varautumisesta sovittiin yhteisesti vuonna 2015 järjestetyssä Sendain kokouksessa Japanissa.

Järjestö muistuttaa myös päästövähennysten tärkeydestä.

”Katastrofien hallintatoimijat ovat onnistuneet pelastamaan monia ihmishenkiä paremman varautumisen ja henkilökunnan sekä vapaaehtoisten omistautumisen takia. Kertoimet on kuitenkin asetettu heitä vastaan, etenkin teollisuusmaiden toimesta. Ne epäonnistuvat surkeasti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. --- Olemme muuttamassa ainoan kotimme asuinkelvottomaksi helvetiksi miljoonille ihmisille”, Mizutori sanoi YK:n uutiskeskuksen mukaan.

Mukana raportissa on katastrofit, jotka ovat tappaneet vähintään kymmenen ihmistä, vaikuttaneet vähintään sataan ihmiseen ja johtaneet hätätilan julistamiseen tai kansainväliseen avunpyyntöön.

Luonnonkatastrofit 2000–2019

  • Eniten katastrofeja tapahtui Aasiassa.
     
  • Maittain eniten katastrofeja oli Kiinassa, Yhdysvalloissa, Intiassa, Filippiineillä ja Indonesiassa.
     
  • Suurimpia yksittäisiä katastrofeja kuolonuhreissa mitattuna olivat Intian valtameren tsunami vuonna 204, Haitin maanjäristys vuonna 2010 ja Myanmarin sykloni Nargis vuonna 2008.

Lähde: UNDRR: The human cost of disasters: an overview of the last 20 years (2000–2019)

Ilmastonmuutos ympäristöilmastonmuutosluonnonkatastrofit

Lue myös

Sarvikuono kadulla ihmisten ympäröimänä.

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys

Nepal on onnistunut suojelemaan sarvikuonoja monilta uhilta, mutta uusi haaste ovat muun muassa tulvat ja kuivuus. Keväisin juomavettä on liian vähän, monsuuniaikana sarvikuonoja hukkuu jokiin. Lisäksi tulokaskasvit uhkaavat korvata niiden lempiruuan.
Miehet rakentamassa taloa, etualalla mies kaivamassa lapiolla.

Ilmastonmuutos voi tuplata humanitaarisen avun tarpeen vuoteen 2050 mennessä – Yksi ratkaisu voi olla avun toimittaminen jo ennen kuin katastrofia on tapahtunutkaan

Ilmastokatastrofeihin liittyvät Punaisen Ristin avustusoperaatiot ovat kasvaneet 20 vuodessa melkein puolella. Humanitaarista apua ei riitä kaikille sitä tarvitseville, ja tulevaisuudessa tilanne voi pahentua. Jatkossa apua ei voi toimittaa vain katastrofin jälkeen vaan on ennakoitava enemmän, sanoo järjestön ilmastonmuutoskoordinaattori Tessa Kelly.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla pensasaita.

Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö

Maailma.net aloittaa juttusarjan suomalaisista, jotka ovat päätyneet kansainvälisiin kehitys- ja ihmisoikeustehtäviin. Anna Autio on edistänyt Pohjois-Afrikan lehdistönvapautta, johtanut Maailmanpankin ihmisoikeusrahastoa ja tutkinut Kosovon ihmisoikeusloukkauksia. Hän on oppinut työssään realismia – mutta ei kyynisyyttä.
Sarvikuono kadulla ihmisten ympäröimänä.

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys

Nepal on onnistunut suojelemaan sarvikuonoja monilta uhilta, mutta uusi haaste ovat muun muassa tulvat ja kuivuus. Keväisin juomavettä on liian vähän, monsuuniaikana sarvikuonoja hukkuu jokiin. Lisäksi tulokaskasvit uhkaavat korvata niiden lempiruuan.
Muuri, jossa piirroksia.

Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”

Israelin armeija pidättää vuosittain satoja alaikäisiä. Lasten pidättäminen sotatilalain nojalla pitäisi lopettaa, sanoo Pelastakaa Lapset. Monelle lapselle kokemus on tuoreen selvityksen mukaan nöyryyttävä.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.

Tuoreimmat

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”