Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti

”Olemme muuttamassa ainoan kotimme asumiskelvottomaksi helvetiksi miljoonille ihmisille”, sanoo YK:n katastrofiriskeihin erikoistunut erityisedustaja Mami Mizutori. Tuoreen raportin mukaan etenkin tulvien ja myrskyjen esiintyvyys on noussut 2000-luvulla rajusti.

Nainen ohittaa taloa, jonka peltikatto on vahingoittunut.

Sykloni Idai aiheutti mittavaa tuhoa Mosambikin Beirassa vuonna 2019. Kuva: Sarah Farhat / World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0.

Luonnonkatastrofien määrä on kasvanut 2000-luvulla noin 74 prosenttia edeltäviin 20 vuoteen verrattuna. Yleisimpiä niistä ovat tulvat ja myrskyt, kertoo YK:n katastrofiriskeihin varautumiseen erikoistunut virasto UNDRR tuoreessa raportissaan.

Kasvun voi osittain selittää paremmalla raportoinnilla, mutta raportin mukaan suurin selitys on ilmastoon liittyvien sääilmiöiden lisääntyminen. Esimerkiksi tulvien määrä on yli kaksinkertaistunut ja myrskyjen esiintyvyys on noussut lähes 40 prosenttia. Myös kuivuus, metsäpalot ja äärilämpötilat ovat yleistyneet.

”Olemme tietoisesti tuhoisia. Se on ainoa johtopäätös, johon voi tulla, kun katsoo viimeisten 20 vuoden katastrofeja. Koronavirus on vain viimeinen todiste siitä, että päättäjät ja bisnesjohtajat eivät ole vielä virittäytyneet ympäröivään maailmaan”, sanoo YK:n pääsihteerin katastrofiriskien vähentämisen erityisedustaja Mami Mizutori tiedotteessa.

Yhteensä vuosina 2000–2019 tapahtui 7 348 luonnonkatastrofia, jotka veivät 1,23 miljoonan ihmisen hengen ja vaikuttivat 4,2 miljardin ihmisen elämään. Taloudelliset kustannukset olivat noin 2,5 biljoonaa euroa.

Verrattuna edellisiin 20 vuoteen hyvä uutinen on, että ihmishenkiä pystyttiin pelastamaan enemmän. Katastrofien määrän kasvusta huolimatta kuolonuhrien määrä on kasvanut vain muutaman prosentin. UNDRR:n mukaan siitä huolimatta katastrofien aiheuttamiin riskeihin ei varauduta riittävästi, sillä vasta 96 maalla on kansallinen katastrofien hallintastrategia. Katastrofiriskeihin varautumisesta sovittiin yhteisesti vuonna 2015 järjestetyssä Sendain kokouksessa Japanissa.

Järjestö muistuttaa myös päästövähennysten tärkeydestä.

”Katastrofien hallintatoimijat ovat onnistuneet pelastamaan monia ihmishenkiä paremman varautumisen ja henkilökunnan sekä vapaaehtoisten omistautumisen takia. Kertoimet on kuitenkin asetettu heitä vastaan, etenkin teollisuusmaiden toimesta. Ne epäonnistuvat surkeasti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. --- Olemme muuttamassa ainoan kotimme asuinkelvottomaksi helvetiksi miljoonille ihmisille”, Mizutori sanoi YK:n uutiskeskuksen mukaan.

Mukana raportissa on katastrofit, jotka ovat tappaneet vähintään kymmenen ihmistä, vaikuttaneet vähintään sataan ihmiseen ja johtaneet hätätilan julistamiseen tai kansainväliseen avunpyyntöön.

Luonnonkatastrofit 2000–2019

  • Eniten katastrofeja tapahtui Aasiassa.
     
  • Maittain eniten katastrofeja oli Kiinassa, Yhdysvalloissa, Intiassa, Filippiineillä ja Indonesiassa.
     
  • Suurimpia yksittäisiä katastrofeja kuolonuhreissa mitattuna olivat Intian valtameren tsunami vuonna 204, Haitin maanjäristys vuonna 2010 ja Myanmarin sykloni Nargis vuonna 2008.

Lähde: UNDRR: The human cost of disasters: an overview of the last 20 years (2000–2019)

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia