Uutiset Aseistariisunta

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa

Rypäleaseet kieltävässä sopimuksessa on mukana noin 110 maata, mutta ne aiheuttavat yhä uhreja. Suurin osa uhreista vammautuu tai kuolee maassa olevien jäänteiden räjähtämisen seurauksena.
Kaksi ihmistä ja juliste, jossa mies kuokka olkapäällä.
Rypäleaseet aiheuttavat yhä tuhoa. Kuva Sveitsin Luganosta, jossa järjestettiin vuonna 2020 ihmisoikeuselokuvafestivaali. (Kuva: Giovanni Diffidenti / Cluster Munition Coalition / CC BY 2.0)

360 ihmistä kuoli tai vammautui rypäleaseiden räjähdyksissä elokuun 2020 ja heinäkuun 2021 välisenä aikana. Määrä on kasvanut vuosiin 2018–2019 verrattuna, mutta myös aseiden tuhoamisessa on edistytty, kertoo rypäleaseiden kieltosopimusta sopimusta seuraava järjestökoalitio Cluster Munition Coalition (CMC).

Viime viikolla ilmestyneen CMC:n raportin (pdf) mukaan viimeisen vuoden aikana rypäleaseita on käytetty Azerbaidžanissa ja Vuoristo-Karabahissa sekä Syyriassa. Vuoristo-Karabahissa rypäleaseita käyttivät sekä Azerbaidžan että Armenia, jotka ovat molemmat kiistäneet käytön ja syyttäneet toisiaan. Lisäksi Etiopian Tigrayn alueella on esitetty epäilyjä rypäleaseiden käytöstä.

Suurin osa rypäleaseiden uhreista vammautuu tai kuolee kuitenkin maassa olevien jäänteiden seurauksena. Viimeisen vuoden aikana ne ovat aiheuttaneet uhreja Afganistanissa, Kambodžassa, Irakissa, Laosissa, Etelä-Sudanissa, Syyriassa, Jemenissä ja Vuoristo-Karabahissa.

Maittain tarkasteltuna eniten uhreja oli Syyriassa ja Azerbaidžanissa.

Todelliset luvut ovat luultavasti suuremmat kuin tilastot kertovat, CMC muistuttaa.

Rypäleaseet laukaistaan ilmasta tai maasta ja ne sisältävät satoja pieniä tytärammuksia, jotka leviävät laajalle alueelle. Niillä ei ole tiettyä kohdetta. Noin 40 prosenttia ei räjähdä laukaisuvaiheessa, ja luontoon jäädessään ne aiheuttavat vakavan vaaran siviileille. Myös viime vuonna kaikki uhrit olivat siviilejä.

Rypäleaseet on kielletty niin sanotulla Oslon sopimuksella, joka tuli voimaan elokuussa 2010. Sopimus kieltää rypäleaseiden käytön, tuotannon, varastoinnin ja myynnin. Maat myös sitoutuivat tuhoamaan rypäleasevarastonsa.

Tällä hetkellä sopimuksessa on mukana 110 maata. Suomi ei ole mukana sopimuksessa.

Vaikka uhrimäärä on viimeisen vuoden aikana hieman kasvanut, raportin mukaan myös hyviä uutisia on.

”Haasteista huolimatta edistystä tapahtui maan siivoamisessa ja palauttamisessa yhteisöille, riskikoulutuksen antamisessa ja uhrien auttamisessa”, kertoo CMC:n asiantuntija Loren Persi tiedotteessa (pdf).

Raportin mukaan kaikkiaan sopimuksessa mukana olevat maat ovat tuhonneet 99 prosenttia kaikista varastoistaan. Vuoden aikana on siivottu 63 neliökilometriä maata ja tuhottu noin 81 000 tytärammusta. Kroatia ja Montenegro liittyivät niiden maiden joukkoon, jotka ovat saanet rypäleaseiden saastuttamien alueiden siivouksen päätökseen.

Aseistariisunta sota ja rauhakonfliktiturvallisuus

Lue myös

Hävittäjä, taskulaskin ja dollarin seteleitä.

Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna koronapandemiasta huolimatta – Ensi vuoden tilastoissa suurin nousija voi olla Suomi

Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna 2,6 prosenttia koronapandemian aiheuttamista talousvaikeuksista huolimatta. Se heijastaa maailman kiristyvää ja kriisiytyvää turvallisuustilannetta, sanovat tutkijat. Ensi vuoden tilastoissa saattavat näkyä myös Suomen hävittäjäkaupat.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ydinaseet kieltävä sopimus astui tänään voimaan – Suomalaisvaikuttajat vaativat Suomea liittymään sopimukseen

YK:n pääsihteeri António Guterres kiitteli sopimuksen ratifioineita maita. Yksikään suurista ydinasevalloista eikä kovin moni Euroopan maakaan ole mukana sopimuksessa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Kasvonsa peittänyt mies ohittaa poliisin kadulla ja kantaa kahta autonrengasta.

”Korruptiosta puolet pois, niin elämä olisi siedettävää” – Irakissa äänestetään sunnuntaina parlamenttivaaleissa

Irakia kaksi vuotta sitten ravistellut protestiliike sai osan vaatimuksistaan läpi. Vaaleja aikaistettiin ja vaalilakia on uudistettu. Tutkija Mariette Hägglund ja kansanedustaja Hussein al-Taee eivät kuitenkaan usko vaalien tuovan suuria muutoksia.
Aikuisen käsi pitelee stetoskooppia pienen lapsen rintakehällä.

Koronapandemia on lisännyt tuberkuloosikuolemia – tautiin sairastuu vuosittain jopa 10 miljoonaa ihmistä

Kun terveydenhuollon voimavarat on keskitetty koronapandemian hoitoon, moni tuberkuloosiin sairastunut ihminen on jäänyt vaille diagnoosia ja hoitoa.
Kolme nuorta miestä istuu maassa ja leikkaa kaakaopuun hedelmiä.

Kaakaotiloilla käytetään edelleen paljon lapsityövoimaa

Sertifiointijärjestelmistä huolimatta alle 18-vuotiaiden osuus kaakaotilojen työläisistä on kasvanut. Norsunluurannikon kaakaoviljelijät aliarvioivat käyttämänsä lapsityövoiman määrää sertifikaatin menettämisen pelossa.
YK:n erityisedustaja Victoria Gamba lehdistötilaisuudessa

YK: Jemenin sodassa kuollut tai haavoittunut kahden vuoden aikana yli 2 600 lasta

Lapsiin on kohdistunut Jemenin sodassa yli 8 500 vakavaa rikkomusta. YK:n erityisedustaja vaatii konfliktin osapuolia suojelemaan lapsia.
Suuri kivirakennus, jonka yllä pilviä.

Maailman köyhimpiin maihin kuuluvassa Tšadissa on odotettu vakaampia aikoja yli kuusi vuosikymmentä – Presidentin yllättävä kuolema luo sekä mahdollisuuksia että uhkakuvia

Tšadin presidentti kuoli viime keväänä yllättäen taistelukentällä. Maan jatkuva epävakauden kierre voi periaatteessa nyt katketa, mutta asiantuntijoiden mukaan seuraukset voivat olla arvaamattomat.