Uutiset Rasismi Suomessa

Rasismi on rakenteellinen ongelma, mutta Suomessa se nähdään usein vain yksittäisten ”pahisten” syntinä – Helsingin opetushenkilökunta saa nyt koulutusta antirasistisesta työotteesta

Helsingissä on järjestetty viime syksystä alkaen koulutuksia, joissa opetushenkilökunta opettelee tunnistamaan rakenteellista rasismia ja puuttumaan siihen. Aihe on vaikea ja aiheuttaa monille häpeän tunteita, mutta negatiivisistakin tunteista voi oppia, neuvoo Rauhankasvatusinstituutin kouluttaja Akunna Onwen.
Kirjoituskone, jonka paperissa teksti Black Lives Matter.
Black Lives Matter -liike, kansalaisaktivistien ahkeruus ja tutkimustiedon lisääntyminen ovat lisänneet julkista keskustelua rasismista. (Kuva: viarami / Pixabay)

Normikriittisyys, valkoinen herkkähipiäisyys, rakenteellinen rasismi – muun muassa näitä käsitteitä Helsingin kaupungin opetushenkilökunta on opiskellut viime syksystä lähtien.

Kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tarkoituksena on kouluttaa henkilöstöstään noin puolet, yhteensä 5 000 henkeä, antirasismia käsittelevissä työpajoissa. Tavoitteena on, että koulutuksen seurauksena oppilaiden kokemukset rasismista vähenisivät.

”Yhteiskunnan peruspilarit ovat koulussa, joten on tosi tärkeää, miten pienet kuntalaiset tulevat kohdatuiksi siellä. Rasismiin puuttuminen lähtee rasismin tunnistamisesta, ja jos opettaja ei osaa tunnista syrjintää, siihen on vaikea puuttua. Haemme isompaa toimintakulttuurin muutosta”, kertoo projektipäällikkö Elina Tuusa Helsingin kaupungilta.

Työpajat alkoivat viime syksynä, jolloin järjestettiin yhteensä 33 etäkoulutusta. Kuluvan kevään aikana koulutuksia pidetään 60 ja ensi syksynä vielä 41.

Jokainen opettaja osallistuu kertaalleen kahden tunnin mittaiseen työpajaan, joiden suunnittelusta ja vetämisestä vastaa Rauhankasvatusinstituutti. Rahoitus tulee kaupungilta ja Opetushallitukselta.

Työpajoihin osallistuvat varhaiskasvatuksen, peruskoulujen, lukioiden ja vapaan sivistystyön opettajat. Stadin ammatti- ja aikuisopiston henkilökuntaa on koulutettu jo aiemmin.

Rasismi ei ole vain ”pahisten” ongelma

Suomalaisessa koulumaailmassa on tutkimusten mukaan paljon rasismia.

Esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutetun viime vuonna tekemän kyselyn mukaan Suomen afrikkalaistaustaisista kaksi kolmasosaa on kokenut syrjintää koulussa. Osa on saanut ensimmäiset kokemuksensa jo päiväkodissa.

”Rasismi voi olla sitä, että lapsi suljetaan leikin ulkopuolelle tai häntä vaaditaan edustamaan tiettyä kulttuuria. Mekanismit ovat samoja kuin muussakin yhteiskunnassa”, kuvailee Rauhankasvatusinstituutin kouluttaja, antirasismin asiantuntija Akunna Onwen, joka on vetänyt opettajille kymmeniä työpajoja.

Onwenin mukaan kouluissa on myös vahva käsitys siitä, että suomalaisuus on normi. Normista poikkeavat luokitellaan usein ”maahanmuuttajiksi” – olivat he sitä tai eivät.

”Jos esimerkiksi ruskea tai musta lapsi menee kouluun, saatetaan olettaa, että hän tarvitsee suomi toisena kielenä -opetusta, vaikka vanhemmat puhuisivat kotona suomea. Tällainen voi vaikuttaa pitkäjänteisesti lapsen elämään, sillä esimerkiksi monissa yliopistoissa vaaditaan suomesta vieraana kielenä parempaa arvosanaa kuin suomesta äidinkielenä”, Onwen sanoo.

Työpajojen tarkoituksena on puuttua juuri tämäntyyppiseen, rakenteelliseen rasismiin. Rakenteellinen rasismi terminä viittaa rasismiin yhteiskunnallisena ongelmana.

”Kukaan ei ole rasismista vapaa. Rasismi on systeeminen ilmiö, joka on mukana yhteiskunnan jokaisella tasolla. Kyse ei siis ole siitä, onko yksilö rasisti vai ei, pahis vai hyvis”, Onwen kuvailee.

Antirasismilla taas tarkoitetaan pitkäjänteistä, aktiivista toimintaa, jolla yritetään vähentää etnistä syrjintää yhteiskunnallisella tasolla. Työpajoissa opettajien kanssa käydään läpi antirasismin peruskäsitteitä sekä lakien ja opetussuunnitelman velvoitteita, tarjotaan tietoa rasismista koulussa ja annetaan opettajille välineitä siihen, miten rasismiin voidaan puuttua.

Yksinkertaista se ei ole.

”Antirasismi ei ole mikään sääntökirja, ja se tässä onkin haastavaa. Olisi tosi helppoa sanoa, että älä ikinä tee näin ja tee aina näin, mutta kontekstit ovat aina erilaisia”, Onwen toteaa.

Vaikeaa antirasistisessa työotteessa on erityisesti se, että myös omaa toimintaa pitäisi pystyä tarkastelemaan kriittisesti. Silloin reaktiona on usein tämän jutun alussa mainittu ”valkoinen herkkähipiäisyys”, jolla tarkoitetaan valkoihoisten tapaa reagoida tunteellisesti, kun heitä kritisoidaan rasismista. Sitäkin käsitellään työpajoissa.

”Monilla on syvä häpeän tunne. Negatiivisia tunteet kannattaa kuitenkin valjastaa ja ne voi käyttää oppimismahdollisuutena”, Onwen muistuttaa.

Opettaja kaipaa koulutusta

Monille opettajille työpajat ovat olleet silmiä avaavia.

”Työpajassa ymmärsin aiempaa selkeämmin, että kun itse kuulun valtaväestöön, en voi ymmärtää, miltä rasismi tuntuu. Se, että päivittäin saa rasistisia kommentteja ja katseita ja kokee syrjintää, vaikuttaa paljon kasvavaan lapseen ja aikuiseenkin. Olen pohdiskellut sitä joskus aiemminkin, mutta tämä toi sen eri tavalla esiin. Ymmärsin myös paremmin opettajan roolin turvallisen tilan vartijana”, sanoo Herttoniemenrannan ala-asteen opettaja Linda Fischer.

Fischer opettaa ykkös- ja kakkosluokkien suomi toisena kielenä -ryhmiä. Koulu on etnisesti moninainen ja lapset ovat tottuneita monen näköisiin ihmisiin. Fischer arveleekin koulun monikulttuurisuuden selittävän sitä, ettei hän itse ole juurikaan koulussa törmännyt rasismiin.

”Koulutuksessa aloin tosin miettiä, onko minulta jäänyt rasismi huomaamatta, olenko ollut ikään kuin sokea sille. Pohdin myös, olenko itse syyllistynyt oletuksiin tai vähätellyt jonkun kokemuksia”, hän tunnustaa.

Hän toivoo, että vastaava koulutus olisi ollut tarjolla jo opiskeluaikana.

”Kun ajattelee, kuinka moninainen joukko lapsia meillä on ja että opettajien tehtävänä on antaa heille välineet toimia tässä yhteiskunnassa, olisi tärkeää, että tämä olisi tuttua opettajille alusta alkaen.”

Lisää rohkeutta

Helsingin hanke on poikkeuksellinen, sillä muualla Suomessa ei vastaavaa koulutusta tiettävästi anneta ainakaan yhtä laajasti.

Lähivuosina antirasismikoulutukset voivat hyvinkin yleistyä, sillä niin rakenteellisesta rasismista kuin antirasimistakin on keskustelu Suomessa viime vuosina yhä vilkkaammin esimerkiksi Black Lives Mater -liikkeen esiintulon myötä. Akunna Onwen on huomannut saman.

”Uskon, että se liittyy paljon siihen, miten paljon vähemmistöt ovat itse tehneet asian eteen. Suomessa on ollut jo aika kauan aktivisteja, jotka ovat puhuneet asiasta, mutta nyt heitä on alettu nostaa myös julkiseen keskusteluun.”

Toinen syy on hänen mukaansa se, että tutkimustietoa on saatavilla aiempaa enemmän. Esimerkiksi vuonna 2018 Suomi havaittiin kyselytutkimuksessa maaksi, jossa raportoidaan eniten rasismia kaikista EU-maista.

Myös antirasismin tutkijan, Aminkeng Atabong Alemanjin mukaan Suomessa keskustellaan nyt aiempaa enemmän rasismista julkisesti.

Alemanji teki väitöskirjansa antirasistisesta koulutuksesta vuonna 2016. Hän johtaa Åbo akademissa syrjintää käsittelevää maisteriohjelmaa ja kehittää Helsingin yliopistossa antirasistista mobiilisovellusta.

Pelkkä mediahuomio ei kuitenkaan riitä, hän huomauttaa.

George Floydin kuoleman jälkeen esimerkiksi jalkapallo-otteluissa ihmiset ovat polvistuneet ja sanoneet ’black lives matter’. Mutta vaikka se näytetään tv:ssä, se ei tarkoita, että taustalla tapahtuu mitään konkreettista. Jos emme näe muutoksia, jotka perustuisivat politiikkaan, emme voi ottaa kunniaa vain puhumisesta”, hän sanoo.

Alemanji pitää suomalaisen rasismikeskustelun ongelmana sitä, että rasismi nähdään yksilöllisinä tekoina ja jos suomalainen ei niitä näe, niitä ei ole olemassa. Syy siihen on loppujen lopuksi yksinkertainen.

”Nämä asiat koskettavat minua henkilökohtaisesti, mutta monia valkoihoisia suomalaisia ne eivät kosketa eikä heidän tarvitse olla niiden kanssa tekemisissä.”

Hän toivoo, että antirasismi kuuluisi selkeänä osana kansalliseen opetussuunnitelmaan.

”Totuus on, että haluttiin tai ei, Suomesta tulee yhä moninaisempi, ja siksi tätä ei voi jättää huomiotta. On hyvin tärkeää tehdä pohjatyö hyvin nyt ja valmistautua ongelmiin.”

Akunna Onwen puolestaan toivoo rasismikeskusteluun lisää rohkeutta.

”Pelko siitä, että sanoo jotain väärin, estää meitä menemästä eteenpäin. Asiat pitää uskaltaa kohdata ja omaa toimintaa kohtaan pitää uskaltaa olla kriittinen”, hän sanoo.

Rasismi Suomessa ihmisoikeudetkansalaisoikeudetrasismivähemmistöpolitiikka Rauhankasvatusinstituutti

Kommentit

Lue myös

Ylös nostetussa kädessä oleva kyltti, jossa lukee Black Lives Matter.

Kukaan ei tiedä, miten paljon viharikoksia Suomessa tapahtuu, sillä aina niitä eivät tunnista edes uhrit itse – Uusi sähköinen työkalu kerää tietoa

Vain pieni osa viharikoksista ilmoitetaan poliisille, ja siksi niistä tiedetään vain vähän. Anti-Racist Forum -järjestössä kehitetään nyt matalan kynnyksen raportointityökalua osana oikeusministeriön hanketta. ”Jotkut kokevat häirintää päivittäin. Silloin voi käydä niin, että siihen tottuu”, kertoo koordinaattori Akunna Onwen.
Ihmisiä ringissä keskustelemassa

Uudet kampanjat yrittävät puuttua vastakkainasetteluja korostavaan keskustelukulttuuriin – Ovatko suomalaiset oikeasti unohtaneet empatian taidon?

Kansalaisjärjestöt järjestävät nyt kohtaamiskahviloita ja kehittävät uusia tapoja ilmaista empatiaa. Tavoitteena on vaikuttaa julkiseen keskusteluun, joka tutkimuksen mukaan on niin repivää, että osa suomalaisista ei halua enää osallistua siihen.
Lähes tyhjän metrovaunun penkkejä

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä kampanjoidaan syrjintää vastaan seuraavien kahden viikon ajan

Ihmisoikeusliiton ja joukkoliikenteen palveluntarjoajien kampanja kehottaa aikuisia puuttumaan etenkin nuorten kohtamaan rasismiin ja seksuaaliseen häirintään.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tuoreimmat

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”
Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna
Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Pelastakaa Lapset: Lasten sieppauksista on tullut osa sodankäyntiä Mosambikissa – Etenkin tyttöjä kaapataan jopa suoraan kodeistaan
Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia