Uutiset

Raportti: Vain neljä prosenttia maailman väestöstä elää kansalaisvapauksia kunnioittavissa maissa – Hyvä uutinen on, että kansalaisaktivismi voi myös tuottaa tuloksia

Toimittajia vastaan hyökkääminen ja sensuuri ovat yleisimpiä keinoja rajoittaa kansalaisvapauksia, selviää tuoreesta raportista.
Mielenosoittajien käsiä pystyssä, taustalla Puolan lippu
Puolassa osoitettiin joulukuussa 2017 mieltä oikeuslaitoksen riippumattomuuden puolesta. Puola kuuluu Civicuksen raportin mukaan maihin, joissa perusvapauksien tilaa kavennetaan. (Kuva: Grzegorz Żukowski / CC BY-NC 2.0)

Yli puolet maailman maista rajoittaa vakavasti ihmisten perusvapauksia, kuten yhdistymisen, kokoontumisen ja ilmaisun vapautta, varoittaa kansainvälinen kansalaisjärjestöjen verkosto Civicus.

Sen eilen ilmestyneen raportin (pdf) mukaan tutkituista 196 maasta 111:ssa kansalaisyhteiskunta on ”vakavan hyökkäyksen” kohteena. Määrä on noussut kahdella maaliskuuhun verrattuna. Vain neljä prosenttia maailman väestöstä – muun muassa suomalaiset – elää maissa, joissa hallitus kunnioittaa perusvapauksia kunnolla.

Civicus oli jo aiemmassa raportissaan huolissaan kansalaisyhteiskunnan kutistuvasta tilasta. Viimeiseen katsaukseen verrattuna tilanne on sen mukaan pahentunut nyt yhdeksässä maassa: Itävallassa, Azerbaidžanissa, Gabonissa, Kuwaitissa, Italiassa, Naurulla, Papua-Uudessa-Guineassa, Tansaniassa ja Senegalissa.

Esimerkiksi Tansania on viime aikoina ollut otsikoissa toimittajiin sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvien hyökkäysten vuoksi.

Raportissa analysoidaan myös sitä, millä tavoin perusvapauksia kohtaan on viimeisten kahden vuoden aikana hyökätty. Yleisimpiä keinoja ovat sen mukaan hyökkäykset toimittajia vastaan sekä sensuuri. Aktivistien häirintä ja ylimitoitetun voiman käyttö protesteissa ovat seuraavaksi yleisimpiä keinoja.

”Lisääntyvistä huonoista laeista, jotka tukahduttavat kansalaisvapauksia, ollaan oikeutetusti huolissaan. Datamme kuitenkin osoittaa, että ne ovat vain jäävuoren huippu. Lain ulkopuoliset keinot, kuten toimittajia vastaan hyökkääminen tai mielenosoittajien pahoinpitely, ovat paljon yleisempiä”, sanoo Civicuksen edustaja Cathal Gilbert tiedotteessa.

Hyvä uutinen on, että seitsemässä maassa tilanne on parantunut. Se osoittaa Civicuksen mukaan, että rauhanomaisella aktivismilla voidaan saavuttaa muutoksia. Esimerkiksi Etiopiassa on ollut vuosien ajan levotonta ja toisinajattelijoita on vainottu yhä pahemmin. Tänä vuonna maassa on kuitenkin muun muassa vapautettu poliittisia vankeja, lievennetty sähköisen viestinnän rajoituksia ja alettu uudistaa pahimpia lakeja.

Civicus kerää tietonsa yli 20 järjestön avustuksella useista eri lähteistä.

ihmisoikeudetkansalaisoikeudetpolitiikkaaktivismikansalaisyhteiskunta

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.