Uutiset

Herkkähipiäinen presidentti toi tiukan kurin Tansaniaan – toimittaja päätyi hakemaan turvaa Suomesta

Tansanialainen päätoimittaja Ansbert Ngurumo pakenee maansa hallintoa, joka on viime aikoina jahdannut sekä mediaa että oppositiota. Maan ihmisoikeustilanne on heikentynyt myös Suomen Tansanian-suurlähettilään Pekka Hukan mukaan.
Päätoimittaja Ansbert Ngurumo kirjoituspöydän ääressä
MwanaHalisi-viikkolehden päätoimittaja Ansbert Ngurumo pakeni Tansaniasta Suomeen. Hän on huolissaan kotimaansa sananvapaustilanteesta. (Kuva: Teija Laakso)

Vielä runsas puoli vuotta sitten Ansbert Ngurumo työskenteli päätoimittajana tansanialaisessa viikkolehdessä MwanaHalisissa.

Nyt hän istuu suomalaisen kansalaisjärjestön toimistotilassa ja näyttää väsyneeltä. Puhelin värisee jatkuvasti.

”En ole käynyt kotona sitten syyskuun. Minulla on koti-ikävä”, hän sanoo.

Yli 20 vuotta toimittajana työskennellyt Ngurumo pakeni viime syksynä kotimaastaan saatuaan hallituslähteeltään vinkin, jonka mukaan hänet aiotaan tappaa. Hän on hakenut turvapaikkaa Suomesta ja odottaa parhaillaan päätöstä.

Ngurumo uskoo, että hänen takaa-ajajiensa taustalla on presidentti John Magufulin hallinto, joka on viime aikoina kiristänyt otettaan sekä oppositiosta että mediasta. Ngurumon päätoimittama MwanaHalisi kiellettiin kahdeksi vuodeksi hänen kritisoituaan presidenttiä kolumnissaan.

Ngurumo on huolissaan kotimaastaan. Hän uskoo, että jos maan poliittiseen kehitykseen ei puututa, Magufulista kehittyy ennen pitkää samanlainen diktaattori kuin Ugandan Idi Amin oli aikoinaan.

Presidentti ei siedä kritiikkiä

Myös ihmisoikeus- ja sananvapausjärjestöt ovat olleet Tansaniasta huolissaan jo jonkin aikaa. Niin Amnesty International, Human Rights Watch kuin Itä-Afrikan ihmisoikeusjärjestö Defend Defenderskin ovat raportoineet opposition ja median lisääntyneestä ahdistelusta sen jälkeen, kun John Magufuli valittiin syksyllä 2015 presidentiksi.

Lempinimellä ”Puskutraktori” tunnettu Magufuli edustaa CCM-puoluetta, joka on ollut Tansaniassa vallassa siitä lähtien, kun maasta tuli monipuoluedemokratia 1990-luvun alkupuolella. Hän on esiintynyt uudistajana, joka on luvannut puuttua etenkin maan korruptioon.

Ensi töikseen presidentti peruikin hulppeat itsenäisyyspäiväjuhlat, rajoitti hallituksen viranomaisten matkustamista ja lopetti jopa hallituksen joulukorttien lähettämisen rahan säästämiseksi.

Monet toimenpiteet ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia. Magufuli on kannattanut vanhaa lakia, jonka nojalla voidaan estää raskaana olevien teinityttöjen koulunkäynti. Hän on myös pelästyttänyt ulkomaiset sijoittajat panemalla sopimukset kaivosyhtiöiden kanssa uusiksi.

Kritiikki on vaiennettu kovin ottein. Oppositiopoliitikkoja on pidätetty mielivaltaisesti ja heitä on tuomittu vankeuteen ”presidentin loukkaamisesta”. Osansa ovat saaneet myös sosiaalisen median aktivistit. Vuonna 2016 jopa suosittu räppäri Emmanuel Elibariki oli jonkin aikaa pidätettynä liian kriittisten sanoitustensa vuoksi.

Magufuli on ollut erityisen kriittinen mediaa kohtaan ja uhkaillut sitä puheissaan. Hänen hallintonsa on kieltänyt useita julkaisuja, ja hänen aikanaan on myös hyväksytty laki, joka sallii hallituksen kontrolloivan mediaa aiempaa tiukemmin.

Magufulia onkin pidetty epävarmana ja herkkähipiäisenä presidenttinä. Toisaalta kyseessä ei ole täyskäännös aiempaan politiikkaan verrattuna. Ansbert Ngurumo kertoo, että MwanaHalisi on kielletty melkein joka vuosi sen kymmenen toimintavuoden aikana. Taustalla on ollut lehden kriittinen linja korruptioon.

”Meillä oli kuitenkin pitkään maltillinen valtionjohto. Nyt kyseessä on ihminen, joka ei siedä mitään kritiikkiä”, hän sanoo.

Ngurumo joutui hankaluuksiin kirjoitettuaan tunnetun oppositiopoliitikon Tundu Lissun ampumisesta. Ampujasta ei ole tietoa, mutta Ngurumo yhdisti kirjoituksessaan presidentin ja hallinnon ampumistapaukseen. Sen jälkeen viranomaiset ilmoittivat hänelle, että lehti on kielletty kahdeksi vuodeksi.

”Syynä oli presidentin loukkaaminen ja väärin lainaaminen. Sanoin minua haastatelleille toimittajille, ettei näin ei pitäisi voida tehdä: heidän pitäisi pidättää minut ja asettaa syytteeseen eikä vain sulkea lehteä”, Ngurumo sanoo.

Hän antoi asiasta kommentteja myös muille medioille. Pian sen jälkeen hän kuuli hallituslähteeltään, että hänet aiotaan tappaa. Hän pakeni takaa-ajajiaan Keniaan, pääsi sananvapausjärjestön avustuksella Ruotsiin ja lopulta Suomeen. Vaikka suuri perhe jäi Tansaniaan, hän ei uskalla palata edes naapurimaihin, sillä häntä seurattiin Keniaan asti.

”Olin onnekas, koska minua autettiin. Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita”, hän toteaa.

Hän viittaa marraskuussa kadonneeseen toimittaja Azory Gwandaan. Poliisi tutkii tapausta, eikä tekijästä ole tietoa.

Lisää apua?

Tansania on Suomen pitkäaikaisin kehitysyhteistyön kumppanimaa ja yksi suurimmista kahdenvälisistä kehitysavun saajista. Suomi antaa sille vuosina 2016–2019 52 miljoonaa euroa kehitysapua. Rahoilla tuetaan esimerkiksi metsäsektorin kehittämistä, tietoyhteiskuntatyötä ja naisten poliittisten osallistumisen lisäämistä.

Muutokset maan tilanteessa on havaittu myös Suomen suurlähetystössä Dar Es Salaamissa.

”Tansania on aina ollut vähän parempi kuin monet naapureistaan. Siellä ei ole juuri käyty sotia eikä siellä ole tapahtunut samanlaisia katastrofeja kuin vaikkapa Ruandassa. Nyt hidas myönteinen kehitys on taittunut. Se on valitettavaa”, sanoo Suomen Tansanian suurlähettiläs Pekka Hukka.

Hukka on työskennellyt Tansaniassa useammalla vuosikymmenellä ja muistuttaa, että maa ei ollut ennen Magufulin aikaakaan ihmisoikeuksien onnela. Silti opposition tukahduttaminen ja omankin puolueen kontrollointi ihmetyttävät häntä.

”On erikoista, että Magufulin täytyy vahvistaa tällä tavalla omaa asemaansa. EU:n piirissä ei olla oikein selvillä, onko hän tämän taustalla itse vai ihmiset, jotka ovat häntä lähellä”, hän arvioi.

EU ja Suomi sen mukana ovat ilmaisseet Tansanialle huolensa viime aikojen tapahtumista, ja tapaamista ulkoministerin kanssa suunnitellaan, Hukka kertoo. Suomen vaikutusmahdollisuudet yksin ovat hänen mukaansa kuitenkin melko pienet – lähinnä Suomi voi kertoa omasta sananvapauskehityksestään ja ohjata Tansaniaa samaan suuntaan.

Avunantajien piirissä on Hukan mukaan väläytelty avun supistamistakin, mutta hän itse ei siihen usko.

”Pikemminkin tarvittaisiin lisää tukea ja kontakteja korkeallakin tasolla. Tansanialaiset tarvitsisivat esimerkiksi kansalaistaitojen opetusta, jonka avulla ihmiset saisivat enemmän tietoa ja välineitä ajatella itse.”

Ansbert Ngurumo toivoo, että Tansanian tuhoisa kehitys onnistutaan pysäyttämään.

”Tansania aina ollut vakaa ja turvallinen. Jos se nyt muuttuu epävakaammaksi, myös koko Itä-Afrikka muuttuu epävakaammaksi. Siksi uutta diktaattoria vastaan pitää toimia nyt”, hän sanoo.

ihmisoikeudetmediasananvapaustiedotusvälineetpolitiikkademokratiahallintokorruptio & läpinäkyvyys TansaniaSuomi Ulkoministeriö

Kommentit

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa puisen seinän edessä.

Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”

Sadat miljoonat lapset eivät opi koulussa juuri mitään. Osasyynä on, että opetus tapahtuu kielellä, jota he eivät ymmärrä. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen on tehnyt yli 20 vuotta työtä ongelman ratkaisemiseksi. Työ vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä.
Kaksi ihmistä ja juliste, jossa mies kuokka olkapäällä.

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa

Rypäleaseet kieltävässä sopimuksessa on mukana noin 110 maata, mutta ne aiheuttavat yhä uhreja. Suurin osa uhreista vammautuu tai kuolee maassa olevien jäänteiden räjähtämisen seurauksena.
Ihminen kasveja kädessä, kuva kaulasta alaspäin.

Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa

Yksi torstaina järjestettävän YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksen aiheista on luontopositiivinen tuotanto. Kokousta edeltävä keskustelu on kuitenkin paljastanut, että käsitteen määritelmiä on yhtä monta kuin intressiryhmiäkin. Asiantuntijat toivovat isoja ja nopeita päätöksiä ruokasektorin aiheuttaman luontokadon pysäyttämiseksi.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.

Tuoreimmat

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Raportti: Yhä useampi maa ei enää rakenna uutta hiilivoimaa – Jäljellä olevat projektit keskittyvät kuuteen maahan, joille luopuminen voi olla vaikeampaa
Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”
Koronavuosi ei pysäyttänyt ympäristön puolustajiin kohdistuvia hyökkäyksiä – Tuoreen raportin mukaan viime vuonna tapettiin ainakin 227 aktivistia

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää