Uutiset Etiopian kehitys

Lähes vuoden kestänyt hätätila päättyi Etiopiassa, tyytymättömyys ei

Kymmenen kuukautta kestänyt hätätila on johtanut tuhansien ihmisten pidätyksiin ja oikeudenkäynteihin. Ihmisoikeusjärjestö pelkää, että protestit jatkuvat.
Katunäkymä Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa
Etiopian hallitus piti yllä hätätilaa kymmenen kuukautta. Katunäkymä Addis Abebasta. (Kuva: Andrea Moroni / CC BY-NC-ND 2.0)

Etiopian parlamentti on äänestänyt maan kymmenen kuukautta kestäneen hätätilan poistamisen puolesta. Hätätilan oli alun perin tarkoitus kestää puoli vuotta, mutta sitä pidennettiin keväällä.

Hätätila muun muassa antoi turvallisuuspalvelulle luvan pysäyttää ja tutkia epäiltyjä ja tehdä kotietsintöjä ilman oikeuden päätöstä. Diplomaatteja kiellettiin matkustamasta 40:tä kilometriä kauemmas pääkaupungista. Viisi oppositioryhmää määriteltiin terroristiryhmiksi, viestimille asetettiin rajoituksia ja öisin oli ulkonaliikkumiskielto. Osa rajoitteista poistettiin keväällä.

Hätätilajulistuksen taustalla olivat rajut mielenosoitukset, jotka alkoivat syksyllä 2015 hallituksen suunnitelmista laajentaa pääkaupunki Addis Abeban rajoja Oromian osavaltion puolelle. Protesteissa kuoli jopa yli tuhat ihmistä, ja ne laajenivat lopulta yleisiksi hallituksen politiikkaa ja ihmisoikeusloukkauksia vastustaviksi mielenosoituksiksi.

Maan puolustusministeri Siraj Fegessa kertoi uutistoimisto Reutersin mukaan, että hätätilan aikana on pidätetty yli 29 000 ihmistä ja lähes 8 000 joutuu oikeuteen väkivaltaan osallistumisesta.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) mukaan monien syytteet ovat poliittisesti motivoituja. Syytettynä on muun muassa oppositiojohtajia, taiteilijoita ja toimittajia.

HRW:n Afrikan sarven asiantuntijan Felix Hornen mukaan hätätilajulistus ei myöskään ole vaikuttanut mielenosoitusten syihin. Hallitus lupasi puuttua hätätilan aikana muun muassa korruptioon, ryhtyä vuoropuheluun opposition kanssa ja luoda työpaikkoja nuorille, mutta nämä eivät olleet mielenosoittajien tärkeimpiä vaatimuksia. Hallitus ei myöskään ole aloittanut tutkintaa turvallisuusjoukkojen väärinkäytöksistä protestien aikana, hän muistuttaa.

”Hallitus on laajalti määritellyt protestoijien epäkohdat omilla ehdoillaan ja jättänyt huomiotta perustavanlaatuisemmat vaatimukset poliittisen tilan avaamisesta, toisinajattelun sallimisesta ja erilaisten näkökulmien suvaitsemisesta, mikä on erittäin tärkeää niin suuressa ja etnisesti monimuotoisessa maassa.”

Horne kertookin kuulleensa monien mielenosoittajien sanoneen, että ilman uudistuksia on vain ajan kysymys, milloin protestit alkavat uudelleen.

Etiopian kehitys politiikkaaktivismidemokratiakansalaisyhteiskunta Etiopia

Lue myös

Hökkeli, jonka edessä ihmisiä.

Uusi raportti: Etiopian armeija käyttänyt raiskauksia sota-aseena Tigrayn konfliktissa

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International haastatteli 63:a seksuaalista väkivaltaa kokenutta naista. Järjestön mukaan seksuaalinen väkivalta on ollut laajamittaista ja sen tarkoituksena on ollut nöyryyttä uhreja ja näiden etnistä ryhmää.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.
Maisemakuva ruohottuneesta tasangosta, taustalla vuoria.

Lääkärit ilman rajoja: Sotilaat ovat tuhonneet terveyskeskuksia Etiopian Tigrayssa – Aiemmin hyvin toiminut terveysjärjestelmä on romahtanut lähes kokonaan

Konflikti on johtanut laajaan terveydenhuollon kriisiin Etipian Tigrayssa, jossa on taisteltu marraskuusta asti. Lääkärit ilman rajoja -järjestön mukaan terveyskeskuksia on tuhottu tahallaan, ja osaa niistä pitävät vallassaan sotilaat. Järjestölle on raportoitu muun muassa synnytyskuolemista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa puisen seinän edessä.

Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”

Sadat miljoonat lapset eivät opi koulussa juuri mitään. Osasyynä on, että opetus tapahtuu kielellä, jota he eivät ymmärrä. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen on tehnyt yli 20 vuotta työtä ongelman ratkaisemiseksi. Työ vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä.
Kaksi ihmistä ja juliste, jossa mies kuokka olkapäällä.

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa

Rypäleaseet kieltävässä sopimuksessa on mukana noin 110 maata, mutta ne aiheuttavat yhä uhreja. Suurin osa uhreista vammautuu tai kuolee maassa olevien jäänteiden räjähtämisen seurauksena.
Ihminen kasveja kädessä, kuva kaulasta alaspäin.

Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa

Yksi torstaina järjestettävän YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksen aiheista on luontopositiivinen tuotanto. Kokousta edeltävä keskustelu on kuitenkin paljastanut, että käsitteen määritelmiä on yhtä monta kuin intressiryhmiäkin. Asiantuntijat toivovat isoja ja nopeita päätöksiä ruokasektorin aiheuttaman luontokadon pysäyttämiseksi.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.

Tuoreimmat

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Raportti: Yhä useampi maa ei enää rakenna uutta hiilivoimaa – Jäljellä olevat projektit keskittyvät kuuteen maahan, joille luopuminen voi olla vaikeampaa
Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”
Koronavuosi ei pysäyttänyt ympäristön puolustajiin kohdistuvia hyökkäyksiä – Tuoreen raportin mukaan viime vuonna tapettiin ainakin 227 aktivistia

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää