Uutiset Etiopian demokratiakehitys

Etiopian lupaus poliittisten vankien vapauttamisesta hämmentää – ”ilmoitus tulee pahasti myöhässä”

Etiopian pääministeri lupasi muuttaa pahamaineisen pidätyskeskuksen museoksi, mutta ihmisoikeusjärjestöjen mukaan se on vasta alku.
Etiopian pääministeri Hailemariam Desalegn
Etiopian pääministeri Hailemariam Desalegn ilmoitti eilen poliittisten vankien vapauttamisesta. Kuva vuoden 2016 pakolaiskonferenssista New Yorkista. (Kuva: Rick Bajornas / UN Photo)

Ihmisoikeusjärjestöt ovat ottaneet varovaisesti vastaan Etiopian pääministerin eilisen ilmoituksen, jonka mukaan maa vapauttaa poliittiset vangit.

”Ilmoitus saattaa olla merkki Etiopian verisen sorron ajan loppumisesta. Vangeille, jotka ovat olleet vuosia vangittuna poliittisesti motivoitujen ja tekaistujen syytteiden perusteella, ilmoitus tulee kuitenkin pahasti myöhässä”, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Etiopian tutkija Fisseha Tekle järjestön tiedotteessa.

Uutistoimisto Reutersin mukaan pääministeri Hailemariam Desalegn perusteli päätöstä ”kansallisella liennytyksellä”. Hän lupasi myös sulkea pahamaineisen Maekelawin pidätyskeskuksen ja muuttaa sen museoksi.

Monet kysymykset jäivät kuitenkin avoimiksi, huomauttaa ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) Afrikan sarven tutkija Felix Horne. Aikataulua ei kerrottu, ei myöskään sitä, kenet määritellään poliittisiksi vangeiksi – vain tunnetut hahmot vaiko myös ne tuhannet, jotka on pidätetty esimerkiksi rauhanomaisten protestien vuoksi, hän kirjoittaa.

Etiopian poliittinen tilanne on viime aikoina ollut levoton. Maassa on ollut etnisiä kahakoita sekä maaoikeusprotesteja. Maan johto rajoittaa mediaa ja nettiä sekä pidättää poliittisia toisinajattelijoita ja rauhanomaisia mielenosoittajia. HRW:n mukaan viimeisten kahden vuoden aikana turvallisuusjoukot ovat pidättäneet kymmeniä tuhansia ihmisiä ja tappaneet yli tuhat mielenosoittajaa.

Poliittisten vankien vapauttaminen onkin vasta alku. Järjestöjen mukaan Etiopian pitää myös tarkistaa lainsäädäntöään ja esimerkiksi sallia protestointi. 

”Hallituksen pitäisi lähettää turvallisuusviranomaisille maanlaajuisesti viesti, että kidutusta ja muuta kaltoinkohtelu on kiellettyä ja siitä rangaistaan. Se voi aloittaa asettamalla vastuuseen ne, jotka ovat vastuussa kidutuksesta Maekelawissa”, Horne kirjoittaa.

Etiopian tilanne on herättänyt myös kansainvälistä huolta niin Yhdysvalloissa kuin EU:ssakin, ja Hornen mukaan ilmoituksen taustalla saattaa olla pyrkimys hiljentää kansainvälinen kritiikki. Hallitusten pitäisikin nyt painostaa Etiopiaa lähiviikkoina myös toteuttamaan päätöksensä, hän toteaa.

Etiopian demokratiakehitys ihmisoikeudetpolitiikkademokratiahallinto Etiopia Amnesty International

Lue myös

Etiopian lippu

Etiopian poliittiset uudistukset takkuilevat – vapautettuja poliittisia vankeja pidätettiin uudelleen

Etiopian pääministeri Hailemariam Desalegn kohahdutti alkuvuodesta ilmoittamalla maan vapauttavan ison liudan poliittisia vankeja. Nyt maan viranomaiset ovat kuitenkin pidättäneet uudelleen opposition edustajia ja toimittajia, jotka olivat juhlineet vapautusta.
Somalipakolaisia Etiopiassa istumassa seinän vieressä

Some lietsoo etnistä eripuraa Etiopiassa – muistuttaa Ruandan tilannetta ennen kansanmurhaa

Tuhannet etiopialaiset ovat maan sisäisinä pakolaisina sen jäljiltä, kun etninen väkivalta leimahti viime syyskuussa. Moni epäilee, että etnisiä levottomuuksia lietsotaan poliittisista syistä.
Etiopian entinen pääministeri Hailemariam Desalegn ja muita ihmisiä

Valtarakenteet horjuvat Etiopiassa – uudelta pääministeriltä odotetaan paljon

Etiopia oli 25 vuotta rauhan saareke kuohuvan Afrikan sarven juuressa, mutta viime vuodet maa on ollut poikkeustilassa. ”Ei ole takuita siitä, etteikö Etiopia voisi suistua kaaokseen ja väkivaltaan”, sanoo oikeustieteilijä Awol Allo.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomalainen sairaanhoitaja Hanna Majanen Bangladeshissa, lisäksi kuvassa nainen hengityssuojan kanssa

Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen

Maailman kriisien kärjistyminen on saanut kansainvälisen Lääkärit ilman rajoja -järjestön perustamaan toimiston myös Suomeen. Sairaanhoitaja Hanna Majanen on työskennellyt järjestön riveissä yli kymmenen vuotta ja suosittelee työtä etenkin stressiä pelkäämättömille.
Aasialainen mies lajittelee muovijätettä

Muovigaten jälkipyykki: mitä muovin dumppaaminen kehitysmaihin kertoo taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta?

Rikkaat valtiot viettävät kulutusjuhlaa ja sotkut kuljetetaan köyhempien siivottavaksi, kirjoittaa globaaleja jätevirtoja tutkinut Niko Humalisto.
Gorilla Virungan kansallispuistossa Kongossa

Kongo harkitsee öljyn etsinnän sallimista maailman tärkeimpiin kuuluvissa luonnonpuistoissa

Virungan ja Salongan luonnonpuistot ovat Unescon maailmanperintökohteita, joissa elää useita harvinaisia lajeja. Ympäristö- ja ihmisoikeusaktivistit ovat kauhuissaan Kongon hallituksen suunnitelmista, jotka saattavat sallia öljyn etsinnän puistoissa.
Lapsen suuhun laitetaan poliorokotetta Etelä-Sudanissa

Ennätysmäärä lapsia rokotettiin vuonna 2017

Rokotteen saavien lasten määrä on kasvanut miljoonilla 2010-luvulla, mutta nykyistä parempi rokotekattavuus voisi yhä pelastaa vuosittain 1,5 miljoonaa ihmishenkeä.