Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Raportti: Maan sisäisten pakolaisten määrä kasvoi viime vuonna ennätyslukemiin – Afganistanissa kuivuus on silti yleisempi paon syy kuin konflikti

Sekä uudet että pitkittyneet konfliktitilanteet johtivat siihen, että viime vuoden lopulla yli 41 miljoonaa ihmistä oli pakolaisena kotimaansa rajojen sisäpuolella. Heitä on enemmän kuin muita pakolaisia, mutta kansainvälistä huomiota he saavat vähemmän.
Pakolaisleirin teltta ja asukkaita
Tulvat ja väkivalta ajoivat viime vuonna ihmisiä pakolaiseksi Nigeriassa. Kuvassa Gadamayon sisäisten pakolaisten leiri Bornon osavaltiossa. (Kuva: Samuel Ochai / EU Civil Protection and Humanitarian Aid Operations / CC BY-NC-ND 2.0)

Väkivaltaa tai konfliktia kotimaansa sisällä paenneiden määrä nousi viime vuonna uuteen ennätykseen, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

Sisäistä pakolaisuutta tutkivan sveitsiläisen Internal Displacement Monitor Centren (IDMC) sekä Norjan pakolaisneuvoston (NRC) vuotuisen selvityksen mukaan viime vuoden lopulla maan sisäisiä pakolaisia oli peräti 41,3 miljoonaa.

Heidän määränsä kasvoi yli miljoonalla edellisvuoteen verrattuna. Määrä johtuu uusista pakolaisista mutta myös pitkittyneistä pakolaistilanteista. Monet yrittävä palata kotiin, mutta havaitsevat, että heidän omaisuutensa on tuhoutunut eikä peruspalveluita ole, raportissa kerrotaan.

Eniten maan sisäisiä pakolaisia oli viime vuonna Etiopiassa, 2,9 miljoonaa. Sen jälkeen eniten pakolaisia oli Kongossa, Syyriassa, Somaliassa ja Nigeriassa.

”Tämän vuoden raportti on surullinen muistutus pakolaisuuden toistuvuudesta sekä maan sisäisten pakolaisten tarpeiden vakavuudesta ja kiireellisyydestä. Monet tekijät, jotka ajoivat ihmiset kodeistaan, estävät heitä myös palaamasta tai löytämästä ratkaisuja paikoissa, joihin he ovat asettuneet”, sanoo IDMC:n johtaja Alexandra Bilak tiedotteessa.

Nimenomaan viime vuoden aikana paenneita oli 10,8 miljoonaa. Taustalla oli Syyrian ja Kongon konfliktin jatkuminen sekä jännitteiden kasvu esimerkiksi Etiopiassa, Kamerunissa ja Nigeriassa.

Erilaiset luonnonkatastrofit olivat viime vuonna kuitenkin konflikteja yleisempi syy siihen, miksi pakolaiseksi lähdettiin. 17,2 miljoonaa ihmistä pakeni nimenomaan luonnonkatastrofeja. Esimerkiksi trooppiset syklonit ja monsuunitulvat ajoivat ihmisiä pakosalle Filippiineillä, Kiinassa ja Intiassa. Afganistanissa kuivuus aiheutti enemmän pakolaisuutta kuin aseellinen konflikti, raportissa kerrotaan. Raportissa ei kerrota, kuinka paljon katastrofien takia paenneita oli yhteensä, sillä ihmisten liikkuvuuden takia sitä on vaikea mitata.

Maan sisäiset pakolaiset muodostavat maailman suurimman pakolaisryhmän. Esimerkiksi vuonna 2017 kotimaansa rajojen ulkopuolelle paenneiden määrä oli huomattavasti vähemmän, 25,4 miljoonaa. Koska sisäiset pakolaiset pysyvät kotimaansa rajojen sisällä, he saavat yleensä vähemmän kansainvälistä huomiota.

”Tehoton hallinto ja riittämätön kansainvälinen diplomatia on pettänyt miljoonat ihmiset, jotka joutuivat pakenemaan kodeistaan viime vuonna. --- Kaikilla pakolaisilla on oikeus suojeluun ja kansainvälisellä yhteisöllä on velvollisuus varmistaa se”, toteaa NRC:n pääsihteeri Jan Egeland.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetsiirtolaisuuskonfliktiluonnonkatastrofit

Lue myös

Seinämaalaus, jossa ihmisten kuvia.

Uudet pakolaistilastot: Pakenemaan joutuneiden määrä on melkein kaksinkertaistunut vuosikymmenessä

Maailmassa oli viime vuonna ennätykselliset 79,5 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan. Samaan aikaan pakolaisuus ilmiönä on pitkittynyt, sanoo YK:n pakolaisjärjestö UNHCR.
Kaksi naista välissään pieni poika.

Koronaviruksen aiheuttama pelko kiristää pinnaa pakolaisleireillä Libanonissa – Äidit huolissaan mielenterveysongelmien kasvusta

Kun palestiinalaisäidit kirjoittivat karanteenikokemuksistaan sosiaalityöntekijöille, esille nousi huoli omasta mielenterveydestä. Libanonissa sijaitsevassa, neliökilometrin kokoisessa Ein El Hilwen pakolaisleirissä mielenterveysongelmat olivat yleisiä jo ennen koronaviruskriisiä. Yksi syy ovat äärimmäisen ahtaat asuinolot.
Joukko miehiä istumassa tuoleilla riveissä, osa kumartuneina.

Palautettujen siirtolaisten pelätään levittävän koronavirusta Keski-Amerikassa – Yhdysvallat ja Meksiko ovat karkottaneet siirtolaisia ilman testejä

Maailman pahin korona-alue, Yhdysvallat, ja siirtolaisten läpikulkumaa Meksiko ovat alkuvuodesta passittaneet tuhansia keskiamerikkalaisia kotiin testaamatta näitä. Esimerkiksi Guatemalassa jopa puolet tartunnoista on Yhdysvalloista karkotetuilla.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Laiva satamassa.

Järjestöjen uusi meripelastusalus aloittaa Välimerellä – ”Tavallisten ihmisten yhteinen vastalause EU:n rasistiselle politiikalle”

Välimeri on ollut koronaviruksen ja viranomaisten toimien takia aikoina tyhjä pelastusaluksista. Nyt Lääkärit ilman rajoja ja Sea-Watch ovat laskemassa liikkeelle uuden aluksen.
Nainen pöydän takana.

Alkuperäiskansojen maat ovat vaarassa, kun talouksia elvytetään pandemian jäljiltä

Kiinnostus alkuperäiskansojen asuttamien alueiden luonnonvaroihin on lisääntynyt, sillä talouksille halutaan piristysruiske koronapandemian jälkeen. Se voi pahentaa pandemian vaikutuksia, varoittaa Amerikkojen ihmisoikeuskomission varapresidentti Antonia Urrejola.
Mies ja lapsi tulvavedessä kelluvassa veneessä.

Bangladeshissa on pahimmat tulvat vuosiin – Noin 5,5 miljoonaa ihmistä kärsii seurauksista

Bangladeshin monsuunikaudella sataa aina, mutta tänä vuonna sateet ovat olleet poikkeuksellisen rankkoja ja tulvat kestäneet kauan. ”Ne, joilla ei laillani ole minne mennä, elävät taloissa, jotka ovat osittain veden alla. Huoneessamme on polven syvyydeltä vettä”, kertoo räätäli Arif Hossain.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen