Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Raportti: Maan sisäisten pakolaisten määrä kasvoi viime vuonna ennätyslukemiin – Afganistanissa kuivuus on silti yleisempi paon syy kuin konflikti

Sekä uudet että pitkittyneet konfliktitilanteet johtivat siihen, että viime vuoden lopulla yli 41 miljoonaa ihmistä oli pakolaisena kotimaansa rajojen sisäpuolella. Heitä on enemmän kuin muita pakolaisia, mutta kansainvälistä huomiota he saavat vähemmän.
Pakolaisleirin teltta ja asukkaita
Tulvat ja väkivalta ajoivat viime vuonna ihmisiä pakolaiseksi Nigeriassa. Kuvassa Gadamayon sisäisten pakolaisten leiri Bornon osavaltiossa. (Kuva: Samuel Ochai / EU Civil Protection and Humanitarian Aid Operations / CC BY-NC-ND 2.0)

Väkivaltaa tai konfliktia kotimaansa sisällä paenneiden määrä nousi viime vuonna uuteen ennätykseen, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

Sisäistä pakolaisuutta tutkivan sveitsiläisen Internal Displacement Monitor Centren (IDMC) sekä Norjan pakolaisneuvoston (NRC) vuotuisen selvityksen mukaan viime vuoden lopulla maan sisäisiä pakolaisia oli peräti 41,3 miljoonaa.

Heidän määränsä kasvoi yli miljoonalla edellisvuoteen verrattuna. Määrä johtuu uusista pakolaisista mutta myös pitkittyneistä pakolaistilanteista. Monet yrittävä palata kotiin, mutta havaitsevat, että heidän omaisuutensa on tuhoutunut eikä peruspalveluita ole, raportissa kerrotaan.

Eniten maan sisäisiä pakolaisia oli viime vuonna Etiopiassa, 2,9 miljoonaa. Sen jälkeen eniten pakolaisia oli Kongossa, Syyriassa, Somaliassa ja Nigeriassa.

”Tämän vuoden raportti on surullinen muistutus pakolaisuuden toistuvuudesta sekä maan sisäisten pakolaisten tarpeiden vakavuudesta ja kiireellisyydestä. Monet tekijät, jotka ajoivat ihmiset kodeistaan, estävät heitä myös palaamasta tai löytämästä ratkaisuja paikoissa, joihin he ovat asettuneet”, sanoo IDMC:n johtaja Alexandra Bilak tiedotteessa.

Nimenomaan viime vuoden aikana paenneita oli 10,8 miljoonaa. Taustalla oli Syyrian ja Kongon konfliktin jatkuminen sekä jännitteiden kasvu esimerkiksi Etiopiassa, Kamerunissa ja Nigeriassa.

Erilaiset luonnonkatastrofit olivat viime vuonna kuitenkin konflikteja yleisempi syy siihen, miksi pakolaiseksi lähdettiin. 17,2 miljoonaa ihmistä pakeni nimenomaan luonnonkatastrofeja. Esimerkiksi trooppiset syklonit ja monsuunitulvat ajoivat ihmisiä pakosalle Filippiineillä, Kiinassa ja Intiassa. Afganistanissa kuivuus aiheutti enemmän pakolaisuutta kuin aseellinen konflikti, raportissa kerrotaan. Raportissa ei kerrota, kuinka paljon katastrofien takia paenneita oli yhteensä, sillä ihmisten liikkuvuuden takia sitä on vaikea mitata.

Maan sisäiset pakolaiset muodostavat maailman suurimman pakolaisryhmän. Esimerkiksi vuonna 2017 kotimaansa rajojen ulkopuolelle paenneiden määrä oli huomattavasti vähemmän, 25,4 miljoonaa. Koska sisäiset pakolaiset pysyvät kotimaansa rajojen sisällä, he saavat yleensä vähemmän kansainvälistä huomiota.

”Tehoton hallinto ja riittämätön kansainvälinen diplomatia on pettänyt miljoonat ihmiset, jotka joutuivat pakenemaan kodeistaan viime vuonna. --- Kaikilla pakolaisilla on oikeus suojeluun ja kansainvälisellä yhteisöllä on velvollisuus varmistaa se”, toteaa NRC:n pääsihteeri Jan Egeland.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetsiirtolaisuuskonfliktiluonnonkatastrofit

Lue myös

Miehiä istumassa maassa, toisella puolella rauhanturvaajia tuoleilla.

Yli 100 000 paennut Sudanin Darfurissa – Väkivalta alkoi pian rauhanturvaajien lähdettyä

Noin 250 ihmistä on kuollut tammikuun puolivälin jälkeen tapahtuneessa kahdessa kahakassa. YK pelkää, että väkivalta kasvaa, kun vanhat jännitteet nousevat taas pintaan.
Nainen puolilähikuvassa.

Syyriassa työskentelevän Tuuli Karjalan tehtävänä on arvioida, kenellä on oikeus kansainväliseen suojeluun – ”Objektiivisuus auttaa pitämään tunteet kurissa”

Tuuli Karjala kiinnostui pakolaisoikeudesta opiskeluaikoinaan ja näki pakolaisjoukot omin silmin ensimmäisen kerran Ecuadorin ja Kolumbian rajalla. Nyt hän johtaa Syyriassa YK:n pakolaisjärjestön raportointiyksikköä. Turvapaikkahakemusten arvioijan pitää olla empaattinen mutta objektiivinen, hän sanoo.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Naiset kuokkivat maata maissipellolla.

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla

Suomen Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa uudessa tutkimushankkeessa etsitään ratkaisuja ruokajärjestelmien ongelmiin kuudessa Afrikan maassa. Esimerkiksi Ugandassa muodostetaan viljelijöiden tuottajayhdistyksiä ja perustetaan maissin prosessointilaitos. Tutkijat uskovat, että ratkaisuja voidaan soveltaa laajemminkin.
Porkkanoita pinoissa.

Uusi arvio: Ruokajätettä syntyy paljon luultua enemmän – Kuluttajatasolla hukkaan mennyt ruoka täyttäisi 23 miljoonaa rekkaa

Ruokaa heitetään kulutustasolla pois todennäköisesti enemmän kuin aiemmin on luultu, selviää YK:n ympäristöohjelman tutkimuksesta. Yllättävää on, että myös matalan tulotason maissa ruokajätettä syntyy paljon.
Tietokoneen näppäimistö ja näyttö

Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö

Viranomaiset katkaisivat nettiyhteydet tai häiritsivät muuten internetin toimintaa viime vuonna lähes kaikilla mantereilla, käy ilmi Access Now -järjestön raportista. ”Internetin sulkeminen globaalin terveyskriisin aikana on uskomattoman vaarallista”, kritisoi järjestön edustaja Felicia Anthonio.
Virtaava joki.

Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan

Maanvyöry laukaisi Intian Uttarakhandissa noin 14 neliökilometriä laajan lumivyöryn, joka aiheutti alempana tuhotulvan. ”Tässä yhdistyy kolme yhteensattumaa: on ollut erittäin lämmin vuosi, epätavallisen runsasta lumen sulamista ja maanvyöry. Miksi juuri nyt? Vastaus piilee ilmastonmuutoksessa”, sanoo ympäristötieteen professori Mauri Pelto.
Naisia rivissä, joista yhdellä kädet avoinna.

7 + 1 syytä, miksi vietämme naistenpäivää

Naistenpäivänä ei ole tarkoitus juhlia vain oman elämän naisia, vaan se nostaa esiin sukupuolten epätasa-arvon myös kansainvälisenä ilmiönä. Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Noora Pohjanheimo kertoo, miksi naistenpäivää on syytä juhlia.

Tuoreimmat

Uusi arvio: Ruokajätettä syntyy paljon luultua enemmän – Kuluttajatasolla hukkaan mennyt ruoka täyttäisi 23 miljoonaa rekkaa
Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö
Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan
Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Luetuimmat

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan
Uusi arvio: Ruokajätettä syntyy paljon luultua enemmän – Kuluttajatasolla hukkaan mennyt ruoka täyttäisi 23 miljoonaa rekkaa
Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen