Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus
Raportti: Maan sisäisten pakolaisten määrä kasvoi viime vuonna ennätyslukemiin – Afganistanissa kuivuus on silti yleisempi paon syy kuin konflikti
Sekä uudet että pitkittyneet konfliktitilanteet johtivat siihen, että viime vuoden lopulla yli 41 miljoonaa ihmistä oli pakolaisena kotimaansa rajojen sisäpuolella. Heitä on enemmän kuin muita pakolaisia, mutta kansainvälistä huomiota he saavat vähemmän.
Tulvat ja väkivalta ajoivat viime vuonna ihmisiä pakolaiseksi Nigeriassa. Kuvassa Gadamayon sisäisten pakolaisten leiri Bornon osavaltiossa. Kuva: Samuel Ochai / EU Civil Protection and Humanitarian Aid Operations / CC BY-NC-ND 2.0.
Väkivaltaa tai konfliktia kotimaansa sisällä paenneiden määrä nousi viime vuonna uuteen ennätykseen, selviää tuoreesta tutkimuksesta.
Sisäistä pakolaisuutta tutkivan sveitsiläisen Internal Displacement Monitor Centren (IDMC) sekä Norjan pakolaisneuvoston (NRC) vuotuisen selvityksen mukaan viime vuoden lopulla maan sisäisiä pakolaisia oli peräti 41,3 miljoonaa.
Heidän määränsä kasvoi yli miljoonalla edellisvuoteen verrattuna. Määrä johtuu uusista pakolaisista mutta myös pitkittyneistä pakolaistilanteista. Monet yrittävä palata kotiin, mutta havaitsevat, että heidän omaisuutensa on tuhoutunut eikä peruspalveluita ole, raportissa kerrotaan.
Eniten maan sisäisiä pakolaisia oli viime vuonna Etiopiassa, 2,9 miljoonaa. Sen jälkeen eniten pakolaisia oli Kongossa, Syyriassa, Somaliassa ja Nigeriassa.
”Tämän vuoden raportti on surullinen muistutus pakolaisuuden toistuvuudesta sekä maan sisäisten pakolaisten tarpeiden vakavuudesta ja kiireellisyydestä. Monet tekijät, jotka ajoivat ihmiset kodeistaan, estävät heitä myös palaamasta tai löytämästä ratkaisuja paikoissa, joihin he ovat asettuneet”, sanoo IDMC:n johtaja Alexandra Bilak tiedotteessa.
Nimenomaan viime vuoden aikana paenneita oli 10,8 miljoonaa. Taustalla oli Syyrian ja Kongon konfliktin jatkuminen sekä jännitteiden kasvu esimerkiksi Etiopiassa, Kamerunissa ja Nigeriassa.
Erilaiset luonnonkatastrofit olivat viime vuonna kuitenkin konflikteja yleisempi syy siihen, miksi pakolaiseksi lähdettiin. 17,2 miljoonaa ihmistä pakeni nimenomaan luonnonkatastrofeja. Esimerkiksi trooppiset syklonit ja monsuunitulvat ajoivat ihmisiä pakosalle Filippiineillä, Kiinassa ja Intiassa. Afganistanissa kuivuus aiheutti enemmän pakolaisuutta kuin aseellinen konflikti, raportissa kerrotaan. Raportissa ei kerrota, kuinka paljon katastrofien takia paenneita oli yhteensä, sillä ihmisten liikkuvuuden takia sitä on vaikea mitata.
Maan sisäiset pakolaiset muodostavat maailman suurimman pakolaisryhmän. Esimerkiksi vuonna 2017 kotimaansa rajojen ulkopuolelle paenneiden määrä oli huomattavasti vähemmän, 25,4 miljoonaa. Koska sisäiset pakolaiset pysyvät kotimaansa rajojen sisällä, he saavat yleensä vähemmän kansainvälistä huomiota.
”Tehoton hallinto ja riittämätön kansainvälinen diplomatia on pettänyt miljoonat ihmiset, jotka joutuivat pakenemaan kodeistaan viime vuonna. --- Kaikilla pakolaisilla on oikeus suojeluun ja kansainvälisellä yhteisöllä on velvollisuus varmistaa se”, toteaa NRC:n pääsihteeri Jan Egeland.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia