Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Raportti: Maan sisäisten pakolaisten määrä kasvoi viime vuonna ennätyslukemiin – Afganistanissa kuivuus on silti yleisempi paon syy kuin konflikti

Sekä uudet että pitkittyneet konfliktitilanteet johtivat siihen, että viime vuoden lopulla yli 41 miljoonaa ihmistä oli pakolaisena kotimaansa rajojen sisäpuolella. Heitä on enemmän kuin muita pakolaisia, mutta kansainvälistä huomiota he saavat vähemmän.
Pakolaisleirin teltta ja asukkaita
Tulvat ja väkivalta ajoivat viime vuonna ihmisiä pakolaiseksi Nigeriassa. Kuvassa Gadamayon sisäisten pakolaisten leiri Bornon osavaltiossa. (Kuva: Samuel Ochai / EU Civil Protection and Humanitarian Aid Operations / CC BY-NC-ND 2.0)

Väkivaltaa tai konfliktia kotimaansa sisällä paenneiden määrä nousi viime vuonna uuteen ennätykseen, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

Sisäistä pakolaisuutta tutkivan sveitsiläisen Internal Displacement Monitor Centren (IDMC) sekä Norjan pakolaisneuvoston (NRC) vuotuisen selvityksen mukaan viime vuoden lopulla maan sisäisiä pakolaisia oli peräti 41,3 miljoonaa.

Heidän määränsä kasvoi yli miljoonalla edellisvuoteen verrattuna. Määrä johtuu uusista pakolaisista mutta myös pitkittyneistä pakolaistilanteista. Monet yrittävä palata kotiin, mutta havaitsevat, että heidän omaisuutensa on tuhoutunut eikä peruspalveluita ole, raportissa kerrotaan.

Eniten maan sisäisiä pakolaisia oli viime vuonna Etiopiassa, 2,9 miljoonaa. Sen jälkeen eniten pakolaisia oli Kongossa, Syyriassa, Somaliassa ja Nigeriassa.

”Tämän vuoden raportti on surullinen muistutus pakolaisuuden toistuvuudesta sekä maan sisäisten pakolaisten tarpeiden vakavuudesta ja kiireellisyydestä. Monet tekijät, jotka ajoivat ihmiset kodeistaan, estävät heitä myös palaamasta tai löytämästä ratkaisuja paikoissa, joihin he ovat asettuneet”, sanoo IDMC:n johtaja Alexandra Bilak tiedotteessa.

Nimenomaan viime vuoden aikana paenneita oli 10,8 miljoonaa. Taustalla oli Syyrian ja Kongon konfliktin jatkuminen sekä jännitteiden kasvu esimerkiksi Etiopiassa, Kamerunissa ja Nigeriassa.

Erilaiset luonnonkatastrofit olivat viime vuonna kuitenkin konflikteja yleisempi syy siihen, miksi pakolaiseksi lähdettiin. 17,2 miljoonaa ihmistä pakeni nimenomaan luonnonkatastrofeja. Esimerkiksi trooppiset syklonit ja monsuunitulvat ajoivat ihmisiä pakosalle Filippiineillä, Kiinassa ja Intiassa. Afganistanissa kuivuus aiheutti enemmän pakolaisuutta kuin aseellinen konflikti, raportissa kerrotaan. Raportissa ei kerrota, kuinka paljon katastrofien takia paenneita oli yhteensä, sillä ihmisten liikkuvuuden takia sitä on vaikea mitata.

Maan sisäiset pakolaiset muodostavat maailman suurimman pakolaisryhmän. Esimerkiksi vuonna 2017 kotimaansa rajojen ulkopuolelle paenneiden määrä oli huomattavasti vähemmän, 25,4 miljoonaa. Koska sisäiset pakolaiset pysyvät kotimaansa rajojen sisällä, he saavat yleensä vähemmän kansainvälistä huomiota.

”Tehoton hallinto ja riittämätön kansainvälinen diplomatia on pettänyt miljoonat ihmiset, jotka joutuivat pakenemaan kodeistaan viime vuonna. --- Kaikilla pakolaisilla on oikeus suojeluun ja kansainvälisellä yhteisöllä on velvollisuus varmistaa se”, toteaa NRC:n pääsihteeri Jan Egeland.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetsiirtolaisuuskonfliktiluonnonkatastrofit

Lue myös

Kirgisian lippu ja ratsastajapatsas

Kirgisiasta tuli ensimmäinen kansalaisuudettomuuden poistanut maa – YK:n pakolaisjärjestö palkitsi yli 10 000:ta ihmistä auttaneen lakimiehen

Keski-Aasiaan syntyi Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena satojen tuhansien ihmisten ryhmä, jolla ei ollut minkään maan kansalaisuutta. Heinäkuussa Kirgisiasta tuli ensimmäinen ongelman ratkaissut maa, osittain lakimies Azizbek Ashurovin ansiosta.
Johannesburgin pilvenpiirtäjiä

Poliitikkojen vihamieliset lausunnot lietsovat ulkomaalaisvastaisia hyökkäyksiä Etelä-Afrikassa

Etelä-Afrikassa on viime aikoina hyökkäilty ulkomaalaisten omistamia yrityksiä vastaan. Tutkijoiden mukaan huomattava osa väestöstä syyttää ulkomaalaisia maan sosiaalisista ja taloudellisista ongelmista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Pakolaisleirin rakennuksia ja ihmisiä

Kansanmurhaa paenneet Myanmarin rohingyat elävät puun ja kuoren välissä – Yli miljoona ihmistä odottaa Bangladeshin pakolaisleireillä paluuta kotiin

Maailman suurimmaksi kutsutulla Kutupalongin pakolaisleirillä Bangladeshissa odotetaan, että alueelle kaksi vuotta sitten sankoin joukoin paenneiden rohingyojen tilanne ratkeaisi. ”Miksi kansainvälinen yhteisö ei sano Myanmarille, että rohingyoilla on oikeus palata?” kysyy paikallisen ihmisoikeusjärjestön johtaja Khushi Kabir.
Mies sulattamouunin edessä

Ilmastonmuutos on Afrikan kaivosteollisuudelle mahdollisuus ja uhka – Osa mineraaleista jätettävä louhimatta

Tulevaisuudessa eniten hiilidioksidipäästöjä aiheuttava kaivosteollisuus menettää kannattavuuttaan. Luonnonvaroistaan riippuvaisten Afrikan maiden on löydettävä korvaavia tulonlähteitä ja investoitava vihreään talouteen, sanoo YK-yliopiston luonnonvarainstituutin johtaja Fatima Denton.
Etiopian pääministeri Abiy Ahmed kättelee Etelä-Afrikan varapresidenttiä David Mabuzaa

Nobelin rauhanpalkinto Etiopian pääministeri Abiy Ahmedille - "Toivottavasti rohkaisee jatkamaan toimia demokratian vahvistamiseksi"

Viime vuonna virkaansa valittu Abiy Ahmed on solminut rauhan Eritrean kanssa, nostanut naisia johtopaikoille ja vapauttanut poliittisia vankeja. Maassa on kuitenkin vielä paljon ratkaisemattomia ongelmia, kuten kyteviä etnisiä konflikteja, sanoo Sadankomitean pääsihteeri Minna Vähäsalo.
Käsi pitelee hiv-testipakkausta

Tutkimus: Afrikan maiden homofobinen lainsäädäntö vaikeuttaa hivin hoitoa – Jopa kolme neljästä homomiehestä ei saa lääkitystä

Suurin osa Afrikan maista kriminalisoi samaa sukupuolta olevien suhteet. Uuden tutkimuksen mukaan tiukalla lainsäädännöllä ja homomiesten vähäisellä hiv-testauksella on yhteys. Seurauksena on turhia kuolemia.

Tuoreimmat