Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Raportti: Maailmassa ennätysmäärä maan sisäisiä pakolaisia – "Saavat surkean vähän huomiota"

Viime vuonna 41 miljoonaa ihmistä oli paossa kotimaansa sisällä, mikä on enemmän kuin koskaan ennen. Taustalla vaikuttavat luonnonkatastrofit, mutta myös katastrofeja kohtaavien maiden infrastruktuurien hauraus, toteaa Displacement Monitoring Centerin ja Norjan pakolaisneuvoston raportti.
Ihmisiä kävelemässä lentokoneeseen
Ihmisiä evakuoidaan Palussa, Indonesiassa lokakuussa 2018 aluetta runnelleen maanjäristyksen ja tsunamin jälkeen. (Kuva: Master Sgt. James May / U.S. Air Force)

(IPS) -- Kotimaassaan pakenemaan joutuneita ihmisiä oli viime vuonna 41 miljoonaa – enemmän kuin koskaan aiemmin, käy ilmi tuoreesta Displacement Monitoring Centerin (IDMC) ja Norjan pakolaisneuvoston (NRC) raportista. Ilman määrätietoista toimintaa luku jatkaa nousuaan, raportin laatijat varoittavat.

”Raportti on surullinen muistutus ilmiön toistuvuudesta ja pakoon lähteneiden tarpeiden pakottavuudesta. Monet tekijät, jotka ajoivat ihmiset kotoaan, estävät heidän paluunsa tai ratkaisujen löytämisen siellä, minne he ovat asettuneet”, IDMC:n johtaja Alexandra Bilak selittää.

NRC:n pääsihteeri Jan Egeland toivoo raportin herättävän maailman johtajat.

”Maan sisäiset pakolaiset saavat surkean vähän huomiota, koska he eivät ole ylittäneet valtakunnan rajoja.”

Vuoden 2018 lopussa sisäisessä maanpaossa eli 41 miljoonaa ihmistä, joista 28 miljoonaa oli uusia tapauksia, raportti kertoo. Valtaosalla lähdön aiheutti luonnonkatastrofi, ja 60 prosenttia uusista pakolaisista sijoittui vain kolmen valtion alueelle: Filippiineille, Kiinaan ja Etiopiaan.

Pakoon joudutaan lähtemään yhä uudelleen

”Evakuointi pelastaa henkiä, mutta se ei pelasta kodittomuudelta varsinkaan silloin, jos talot ovat tuhoutuneet”, IDMC:n vaikuttamistyön johtaja Bina Desai muistuttaa.

Filippiineillä oli viime vuonna paossa eniten ihmisiä: lähes neljä miljoonaa. Moni evakuoitiin ennaltaehkäisevänä toimena taifuunikaudella heinä-joulukuussa. Desain mukaan pakenemisesta on tulossa yhä useammin toistuva kokemus tiettyjen alueiden asukkaille.

Maan sisäinen pakolaisuus liittyy kasvavassa määrin kaupunkeihin. Niistä paetaan, kuten sodan repimän Jemenin Hodeidasta, tai niistä haetaan turvaa, kuten Somalian Mogadishusta.

Kaupungista suojaa etsivät joutuvat kuitenkin monesti uudelleen kodittomiksi, Desai huomauttaa. Esimerkiksi Mogadishussa viranomaiset ovat häätäneet laittomissa asumuksissa majailevia pakolaisia.

Tulvat uhkaavat miljoonia

IDMC laskee, että noin 17,8 miljoonaa ihmistä on joka vuosi vaarassa joutua tulvien häätämäksi. Heistä 80 prosenttia asuu kaupungeissa tai niiden liepeillä.

Desai perää pitkän tähtäimen investointeja estämään katastrofeja. Se vaatii esimerkiksi infrastruktuurin mittavaa vahvistamista, mikä pitää huomioida jo kehitystä suunniteltaessa.

”Jokainen sijoituspäätös, liittyipä se koulutukseen, terveydenhuoltoon tai turvallisuuteen, vaikuttaa siihen, kasvavatko vai vähenevätkö häätöjen riskit tulevaisuudessa”, Desai selittää.

”Kyse ei ole ulkoisesta tapahtumasta, joka äkisti työntää ihmiset kodeistaan. Kyse on siitä, miten haavoittuvia he ovat tuolle tapahtumalle. Se määrää, joutuvatko he jättämään kotinsa”, hän jatkaa.

Kehitys vaarantuu

Katastrofiriskin vähentämiseen on kahden viime vuosikymmenen aikana ohjattu vain 0,4 prosenttia maailman kehitysapurahoista, Overseas Development Institute laskee.

Viime kädessä kysymys on kuitenkin valtioiden omasta kiinnostuksesta, sillä maan sisäisten pakolaisten suuri määrä vaikeuttaa kaikkia kehitysponnisteluja.

Raportin mukaan valtiot ovat paljon huolestuneempia rajojen yli liikkuvista pakolaisista kuin omissa maissaan pakoon lähteneistä.

”Kaikilla kotoaan häädetyillä on oikeus suojeluun, ja kansainvälisen yhteisön velvollisuus on turvata se”, Egeland muistuttaa.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus avustustyökatastrofiapupakolaisetsiirtolaisuusväestökonfliktiluonnonkatastrofit Suomen IPS

Lue myös

Miehiä istumassa maassa, toisella puolella rauhanturvaajia tuoleilla.

Yli 100 000 paennut Sudanin Darfurissa – Väkivalta alkoi pian rauhanturvaajien lähdettyä

Noin 250 ihmistä on kuollut tammikuun puolivälin jälkeen tapahtuneessa kahdessa kahakassa. YK pelkää, että väkivalta kasvaa, kun vanhat jännitteet nousevat taas pintaan.
Nainen puolilähikuvassa.

Syyriassa työskentelevän Tuuli Karjalan tehtävänä on arvioida, kenellä on oikeus kansainväliseen suojeluun – ”Objektiivisuus auttaa pitämään tunteet kurissa”

Tuuli Karjala kiinnostui pakolaisoikeudesta opiskeluaikoinaan ja näki pakolaisjoukot omin silmin ensimmäisen kerran Ecuadorin ja Kolumbian rajalla. Nyt hän johtaa Syyriassa YK:n pakolaisjärjestön raportointiyksikköä. Turvapaikkahakemusten arvioijan pitää olla empaattinen mutta objektiivinen, hän sanoo.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Maskilla suojautunut nainen puolilähikuvassa, etualalla mikrofoneja.

”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen

Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja puhui tiistaina Ulkopoliittisen instituutin tilaisuudessa. Hän toivoo EU:lta ja Suomelta lisää painostusta presidentti Aljaksandr Lukašenkaa kohtaan.
Koronarokotepullo ja ruisku kuvituskuvassa.

Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”

Maailman terveysjärjestön on tarkoitus jakaa tänä vuonna kaksi miljardia koronarokotetta Covax-mekanismin kautta. Ensimmäiset annettiin eilen, saajana muun muassa Ghanan presidentti Nana Akufo-Addo, joka rauhoitteli samalla rokoteskeptikoita.
Maskeilla suojautuneet mies ja nainen pitävät mangoja käsissään.

Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon

Mangosatoja tuhoavat hedelmäkärpäset ovat yleistyneet Zimbabwessa ilmaston lämmetessä. Ympäristöystävällinen tuholaistorjunta on kuitenkin tuottanut tulosta.
Jäävuoria vedessä

YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan

YK:n uuden raportin mukaan nykyisillä päästövähennyssitoumuksilla päästöt vähenevät alle prosentin vuoteen 2030 mennessä, kun tavoite on 45 prosenttia. Kyseessä on kuitenkin vasta tilannekatsaus – lisää sitoumuksia odotetaan vielä ennen loppuvuoden ilmastokokousta.

Tuoreimmat

”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Luetuimmat

YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen