Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Raportti: Maailmassa ennätysmäärä maan sisäisiä pakolaisia – "Saavat surkean vähän huomiota"

Viime vuonna 41 miljoonaa ihmistä oli paossa kotimaansa sisällä, mikä on enemmän kuin koskaan ennen. Taustalla vaikuttavat luonnonkatastrofit, mutta myös katastrofeja kohtaavien maiden infrastruktuurien hauraus, toteaa Displacement Monitoring Centerin ja Norjan pakolaisneuvoston raportti.
Ihmisiä kävelemässä lentokoneeseen
Ihmisiä evakuoidaan Palussa, Indonesiassa lokakuussa 2018 aluetta runnelleen maanjäristyksen ja tsunamin jälkeen. (Kuva: Master Sgt. James May / U.S. Air Force)

(IPS) -- Kotimaassaan pakenemaan joutuneita ihmisiä oli viime vuonna 41 miljoonaa – enemmän kuin koskaan aiemmin, käy ilmi tuoreesta Displacement Monitoring Centerin (IDMC) ja Norjan pakolaisneuvoston (NRC) raportista. Ilman määrätietoista toimintaa luku jatkaa nousuaan, raportin laatijat varoittavat.

”Raportti on surullinen muistutus ilmiön toistuvuudesta ja pakoon lähteneiden tarpeiden pakottavuudesta. Monet tekijät, jotka ajoivat ihmiset kotoaan, estävät heidän paluunsa tai ratkaisujen löytämisen siellä, minne he ovat asettuneet”, IDMC:n johtaja Alexandra Bilak selittää.

NRC:n pääsihteeri Jan Egeland toivoo raportin herättävän maailman johtajat.

”Maan sisäiset pakolaiset saavat surkean vähän huomiota, koska he eivät ole ylittäneet valtakunnan rajoja.”

Vuoden 2018 lopussa sisäisessä maanpaossa eli 41 miljoonaa ihmistä, joista 28 miljoonaa oli uusia tapauksia, raportti kertoo. Valtaosalla lähdön aiheutti luonnonkatastrofi, ja 60 prosenttia uusista pakolaisista sijoittui vain kolmen valtion alueelle: Filippiineille, Kiinaan ja Etiopiaan.

Pakoon joudutaan lähtemään yhä uudelleen

”Evakuointi pelastaa henkiä, mutta se ei pelasta kodittomuudelta varsinkaan silloin, jos talot ovat tuhoutuneet”, IDMC:n vaikuttamistyön johtaja Bina Desai muistuttaa.

Filippiineillä oli viime vuonna paossa eniten ihmisiä: lähes neljä miljoonaa. Moni evakuoitiin ennaltaehkäisevänä toimena taifuunikaudella heinä-joulukuussa. Desain mukaan pakenemisesta on tulossa yhä useammin toistuva kokemus tiettyjen alueiden asukkaille.

Maan sisäinen pakolaisuus liittyy kasvavassa määrin kaupunkeihin. Niistä paetaan, kuten sodan repimän Jemenin Hodeidasta, tai niistä haetaan turvaa, kuten Somalian Mogadishusta.

Kaupungista suojaa etsivät joutuvat kuitenkin monesti uudelleen kodittomiksi, Desai huomauttaa. Esimerkiksi Mogadishussa viranomaiset ovat häätäneet laittomissa asumuksissa majailevia pakolaisia.

Tulvat uhkaavat miljoonia

IDMC laskee, että noin 17,8 miljoonaa ihmistä on joka vuosi vaarassa joutua tulvien häätämäksi. Heistä 80 prosenttia asuu kaupungeissa tai niiden liepeillä.

Desai perää pitkän tähtäimen investointeja estämään katastrofeja. Se vaatii esimerkiksi infrastruktuurin mittavaa vahvistamista, mikä pitää huomioida jo kehitystä suunniteltaessa.

”Jokainen sijoituspäätös, liittyipä se koulutukseen, terveydenhuoltoon tai turvallisuuteen, vaikuttaa siihen, kasvavatko vai vähenevätkö häätöjen riskit tulevaisuudessa”, Desai selittää.

”Kyse ei ole ulkoisesta tapahtumasta, joka äkisti työntää ihmiset kodeistaan. Kyse on siitä, miten haavoittuvia he ovat tuolle tapahtumalle. Se määrää, joutuvatko he jättämään kotinsa”, hän jatkaa.

Kehitys vaarantuu

Katastrofiriskin vähentämiseen on kahden viime vuosikymmenen aikana ohjattu vain 0,4 prosenttia maailman kehitysapurahoista, Overseas Development Institute laskee.

Viime kädessä kysymys on kuitenkin valtioiden omasta kiinnostuksesta, sillä maan sisäisten pakolaisten suuri määrä vaikeuttaa kaikkia kehitysponnisteluja.

Raportin mukaan valtiot ovat paljon huolestuneempia rajojen yli liikkuvista pakolaisista kuin omissa maissaan pakoon lähteneistä.

”Kaikilla kotoaan häädetyillä on oikeus suojeluun, ja kansainvälisen yhteisön velvollisuus on turvata se”, Egeland muistuttaa.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus avustustyökatastrofiapupakolaisetsiirtolaisuusväestökonfliktiluonnonkatastrofit Suomen IPS

Lue myös

Ihmisiä ja autoja tiellä.

Kolumbia näyttää muulle maailmalle mallia pakolaisten vastaanotossa

Kolumbiaan saapuu päivittäin satoja tai jopa tuhansia pakolaisia Venezuelasta. Maa on myöntänyt tulokkaille oikeuden muun muassa työntekoon ja julkisiin palveluihin. Yhteiselo ei ole sujunut kitkatta, mutta esimerkiksi kukka-ala on hyötynyt uudesta työvoimasta.
Lapsia rivissä teltan edustalla.

Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan

Etiopialaiselle Nguenyyielin pakolaisleirille on paennut tuhansia ihmisiä konfliktista kärsivästä Etelä-Sudanista. 18-vuotias pakolainen Chuol Nyakoach uskoo, että koulutuksesta on hyötyä myös rankkojen kokemusten käsittelyssä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - ”Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta”

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.