Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Raportti: Maailmassa ennätysmäärä maan sisäisiä pakolaisia – "Saavat surkean vähän huomiota"

Viime vuonna 41 miljoonaa ihmistä oli paossa kotimaansa sisällä, mikä on enemmän kuin koskaan ennen. Taustalla vaikuttavat luonnonkatastrofit, mutta myös katastrofeja kohtaavien maiden infrastruktuurien hauraus, toteaa Displacement Monitoring Centerin ja Norjan pakolaisneuvoston raportti.
Ihmisiä kävelemässä lentokoneeseen
Ihmisiä evakuoidaan Palussa, Indonesiassa lokakuussa 2018 aluetta runnelleen maanjäristyksen ja tsunamin jälkeen. (Kuva: Master Sgt. James May / U.S. Air Force)

(IPS) -- Kotimaassaan pakenemaan joutuneita ihmisiä oli viime vuonna 41 miljoonaa – enemmän kuin koskaan aiemmin, käy ilmi tuoreesta Displacement Monitoring Centerin (IDMC) ja Norjan pakolaisneuvoston (NRC) raportista. Ilman määrätietoista toimintaa luku jatkaa nousuaan, raportin laatijat varoittavat.

”Raportti on surullinen muistutus ilmiön toistuvuudesta ja pakoon lähteneiden tarpeiden pakottavuudesta. Monet tekijät, jotka ajoivat ihmiset kotoaan, estävät heidän paluunsa tai ratkaisujen löytämisen siellä, minne he ovat asettuneet”, IDMC:n johtaja Alexandra Bilak selittää.

NRC:n pääsihteeri Jan Egeland toivoo raportin herättävän maailman johtajat.

”Maan sisäiset pakolaiset saavat surkean vähän huomiota, koska he eivät ole ylittäneet valtakunnan rajoja.”

Vuoden 2018 lopussa sisäisessä maanpaossa eli 41 miljoonaa ihmistä, joista 28 miljoonaa oli uusia tapauksia, raportti kertoo. Valtaosalla lähdön aiheutti luonnonkatastrofi, ja 60 prosenttia uusista pakolaisista sijoittui vain kolmen valtion alueelle: Filippiineille, Kiinaan ja Etiopiaan.

Pakoon joudutaan lähtemään yhä uudelleen

”Evakuointi pelastaa henkiä, mutta se ei pelasta kodittomuudelta varsinkaan silloin, jos talot ovat tuhoutuneet”, IDMC:n vaikuttamistyön johtaja Bina Desai muistuttaa.

Filippiineillä oli viime vuonna paossa eniten ihmisiä: lähes neljä miljoonaa. Moni evakuoitiin ennaltaehkäisevänä toimena taifuunikaudella heinä-joulukuussa. Desain mukaan pakenemisesta on tulossa yhä useammin toistuva kokemus tiettyjen alueiden asukkaille.

Maan sisäinen pakolaisuus liittyy kasvavassa määrin kaupunkeihin. Niistä paetaan, kuten sodan repimän Jemenin Hodeidasta, tai niistä haetaan turvaa, kuten Somalian Mogadishusta.

Kaupungista suojaa etsivät joutuvat kuitenkin monesti uudelleen kodittomiksi, Desai huomauttaa. Esimerkiksi Mogadishussa viranomaiset ovat häätäneet laittomissa asumuksissa majailevia pakolaisia.

Tulvat uhkaavat miljoonia

IDMC laskee, että noin 17,8 miljoonaa ihmistä on joka vuosi vaarassa joutua tulvien häätämäksi. Heistä 80 prosenttia asuu kaupungeissa tai niiden liepeillä.

Desai perää pitkän tähtäimen investointeja estämään katastrofeja. Se vaatii esimerkiksi infrastruktuurin mittavaa vahvistamista, mikä pitää huomioida jo kehitystä suunniteltaessa.

”Jokainen sijoituspäätös, liittyipä se koulutukseen, terveydenhuoltoon tai turvallisuuteen, vaikuttaa siihen, kasvavatko vai vähenevätkö häätöjen riskit tulevaisuudessa”, Desai selittää.

”Kyse ei ole ulkoisesta tapahtumasta, joka äkisti työntää ihmiset kodeistaan. Kyse on siitä, miten haavoittuvia he ovat tuolle tapahtumalle. Se määrää, joutuvatko he jättämään kotinsa”, hän jatkaa.

Kehitys vaarantuu

Katastrofiriskin vähentämiseen on kahden viime vuosikymmenen aikana ohjattu vain 0,4 prosenttia maailman kehitysapurahoista, Overseas Development Institute laskee.

Viime kädessä kysymys on kuitenkin valtioiden omasta kiinnostuksesta, sillä maan sisäisten pakolaisten suuri määrä vaikeuttaa kaikkia kehitysponnisteluja.

Raportin mukaan valtiot ovat paljon huolestuneempia rajojen yli liikkuvista pakolaisista kuin omissa maissaan pakoon lähteneistä.

”Kaikilla kotoaan häädetyillä on oikeus suojeluun, ja kansainvälisen yhteisön velvollisuus on turvata se”, Egeland muistuttaa.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus avustustyökatastrofiapupakolaisetsiirtolaisuusväestökonfliktiluonnonkatastrofit Suomen IPS

Lue myös

Pakolaisille tarkoitettu teltta, jonka edessä pahvihahmoja

Ani harva pakolainen pääsi viime vuonna uuteen kotimaahan

Maailman maat ottivat viime vuonna UNHCR:n kautta vastaan yli 63 000 pakolaista, jotka saivat pysyvän oleskeluluvan. Uudelleensijoituspaikkaa vailla on kuitenkin noin 1,4 miljoonaa pakolaista.
Kirgisian lippu ja ratsastajapatsas

Kirgisiasta tuli ensimmäinen kansalaisuudettomuuden poistanut maa – YK:n pakolaisjärjestö palkitsi yli 10 000:ta ihmistä auttaneen lakimiehen

Keski-Aasiaan syntyi Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena satojen tuhansien ihmisten ryhmä, jolla ei ollut minkään maan kansalaisuutta. Heinäkuussa Kirgisiasta tuli ensimmäinen ongelman ratkaissut maa, osittain lakimies Azizbek Ashurovin ansiosta.
Johannesburgin pilvenpiirtäjiä

Poliitikkojen vihamieliset lausunnot lietsovat ulkomaalaisvastaisia hyökkäyksiä Etelä-Afrikassa

Etelä-Afrikassa on viime aikoina hyökkäilty ulkomaalaisten omistamia yrityksiä vastaan. Tutkijoiden mukaan huomattava osa väestöstä syyttää ulkomaalaisia maan sosiaalisista ja taloudellisista ongelmista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Lapsi seisoo rakennuksen raunioilla, taustalla palmuja ja muita ihmisiä

Kriisi- ja konfliktialueilla maailman epäreiluus ”tulee silmille” – Avustustyö on henkisesti kuormittavaa, ja viime vuosina se on alettu myös tunnustaa

Kova työtahti, traagiset ihmiskohtalot ja vaaratilanteet kuormittavat monia konflikti- ja kriisialueilla työskenteleviä. Kliseinen kuva sankarillisesti taistelevasta maailmanpelastajasta on alkanut kuitenkin muuttua, sanovat avustustyöntekijät ja asiantuntijat.
Kaksi tyttöä kyykyssä pesemässä astioita ulkona

Koronapandemia uhkaa etenkin tyttöjen koulutusta – Ebolasta opittiin, että koulunkäynti voi päättyä lopullisesti

Ebolaepidemia lisäsi lapsiavioliittoja ja seksuaalista hyväksikäyttöä. Äidiksi tulon jälkeen moni tyttö ei enää palannut kouluun. Koronapandemian vaikutukset voivat olla samanlaiset, varoittaa lastenoikeusjärjestö Plan International.
Mies kyykyssä kasvien keskellä

Eswatinin kansanparantajat värvättiin taisteluun aidsia vastaan

Entisessä Swazimaassa moni kansalainen luottaa kansanparantajiin, joiden tietämys uudemmista taudeista, kuten hivistä, ei kuitenkaan ole ollut ajan tasalla. Nyt kansanparantajat jakavat asiakkailleen hiv-testipakkauksia, jotta nämä pääsisivät hoitoon. ”On tiettyjä asioita, joita en kansanparantajana voi nähdä”, tunnustaa tohtori Khalishwayo.
Mielenosoituskylttejä kasassa

”Varjopandemia” – Ihmisten eristäytyminen koronaviruksen takia on lisännyt perheväkivaltaa ympäri maailman

Yli puolet maailman väestöstä on eristyksissä, mikä luo ”täydelliset olosuhteet” kontrolloivalle ja väkivaltaiselle käytökselle, varoittaa YK:n tasa-arvojärjestö. Se vaatii perheväkivaltaa ehkäisevien palveluiden parantamista, kun valtiot suunnittelevat elvytyspaketteja.
Ruskeita kaakaopapuja lavalla

Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä

Reilu kauppa ry:n kyselytutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista jättäisi suklaan ostamatta, jos tietäisi, että sen tuotannossa on käytetty lapsityövoimaa. Yli kolmannes kuitenkin uskoo, että kaikki suklaa on tuotettu vastuullisesti.

Tuoreimmat

Koronapandemia uhkaa etenkin tyttöjen koulutusta – Ebolasta opittiin, että koulunkäynti voi päättyä lopullisesti
Eswatinin kansanparantajat värvättiin taisteluun aidsia vastaan
Kriisi- ja konfliktialueilla maailman epäreiluus ”tulee silmille” – Avustustyö on henkisesti kuormittavaa, ja viime vuosina se on alettu myös tunnustaa
”Varjopandemia” – Ihmisten eristäytyminen koronaviruksen takia on lisännyt perheväkivaltaa ympäri maailman
Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä
Kuubassa yritetään suojella ikääntyneitä koronavirukselta – Moni seniori altistuu virukselle jonottaessaan ruokaa kaupasta
”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Kriisi- ja konfliktialueilla maailman epäreiluus ”tulee silmille” – Avustustyö on henkisesti kuormittavaa, ja viime vuosina se on alettu myös tunnustaa
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Tutkimus vahvistaa: Tutkijat samanmielisiä ihmisen osuudesta ilmaston lämpenemiseen
Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Kuubassa yritetään suojella ikääntyneitä koronavirukselta – Moni seniori altistuu virukselle jonottaessaan ruokaa kaupasta