Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Raportti: Jopa puolet pakolaislapsista ei käynyt viime vuonna koulua – Koronapandemia voi estää monien paluun

Etenkin pakolaistytöt saattavat jättää palaamatta kouluun, kun ne avataan koronapandemian jäljiltä, varoittaa YK:n pakolaisjärjestö.
Koulutyttöjen reppujen kera pakolaisleirillä
Lähes puolet pakolaislapsista ei käy koulua, kertoo UNHCR. Kuvassa tyttöjä Za'atarin pakolaisleirillä Jordaniassa vuonna 2018. (Kuva: Christopher Herwig / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Koronavirus on vaikeuttanut lasten koulunkäyntiä merkittävästi, mutta erityisen heikossa asemassa ovat pakolaislapset, jotka jo ennen pandemiaa olivat kaksi kertaa todennäköisemmin poissa koulusta kuin muut lapset, muistuttaa YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR) tuoreessa raportissaan pakolaislasten koulutuksesta.

Raportin tiedot perustuvat viime vuoden lukuihin 12 maassa. Yhteensä näissä maissa elää yli puolet maailman pakolaisista eli kotimaansa rajojen ulkopuolelle paenneista.

12 maan lapsista noin 1,8 miljoonaa, 48 prosenttia, ei käy koulua, raportissa kerrotaan.

77 prosenttia aloittaa kyllä alakoulun, mutta vain 31 prosenttia jatkaa yläkoulussa ja lukiossa. Korkeakouluun päätyy vain kolme prosenttia.

Luvut ovat kaukana muusta maailmasta, sillä ala-asteen käy nykyisin lähes 90 prosenttia maailman lapsista ja toisen asteenkin aloittaa ainakin kaksi kolmasosaa.

Pakolaisten koulutusluvuissa on viime vuosina tapahtunut edistystä, mutta koronaviruspandemia uhkaa tehdä kehityksen tyhjäksi, raportissa varoitetaan.

85 prosenttia maailman pakolaisista asuu kehitysmaissa, eikä heillä usein ole mahdollisuuksia käyttää etäopetuksessa tarvittavia matkapuhelimia, tabletteja, kannettavia tietokoneita, verkkoyhteyksiä tai edes radioita.

UNHCR on huolissaan etenkin tyttöjen koulutuksesta, sillä pakolaistytöillä on jo nyt heikommat mahdollisuudet saada koulutusta. Koronapandemian vuoksi pelkona on, että jopa puolet yläkoulua käyneistä pakolaistytöistä ei enää palaa kouluun, kun ne jälleen aukeavat.

 ”Olen erityisen huolissani pakolaistyttöjen tilanteesta. Koulutus on ihmisoikeus – mutta pakolaistytöillä on myös oikeus perusturvaan ja toimeentuloon, joita koulutus tuottaa. Kansainvälisellä yhteisöllä ei yksinkertaisesti ole varaa jättää heitä vaille koulutuksen suomia mahdollisuuksia”, sanoo YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu Filippo Grandi tiedotteessa.

Raportissa vaaditaan hallituksia ja muita toimijoita vahvistamaan maiden koulutusjärjestelmiä, luomaan koulutusohjelmia ja turvaamaan opetuksen rahoituksen.

Raportissa tarkastellut maat olivat Tšad, Etiopia, Irak, Jordania, Kenia, Libanon, Pakistan, Ruanda, Etelä-Sudan, Tansania, Turkki ja Uganda.

KoronavirusKoulutus kehitysmaissaSiirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa koulutuslapsetnuorisopakolaisetterveyssairaus/lääkintä

Lue myös

Buddhalainen temppeli, jonka yllä värikkäitä rukouslippuja.

Korona ei vähentänyt siirtolaisten rahalähetyksiä Nepaliin, ainakaan vielä – Moni reagoi kriisin lähettämällä lisää rahaa

Pandemian alkukuukausina keväällä rahalähetykset notkahtivat, mutta ovat sittemmin lähteneet taas kasvuun. Kasvua on selitetty sillä, että siirtotyöläiset reagoivat kotimaan perheidensä talousahdinkoon lähettämällä enemmän rahaa sekä sillä, että aiemmin koronasulkujen pidättämät varat ovat päässeet perille.
Kaksi hengityssuojaimin varustautunutta naista harjaa roskia kaduilla.

Libanonin räjähdyksen seuraukset koettelevat etenkin siirtolaisia – Jo ennen onnettomuutta useimmat kärsivät ruokapulasta

Afrikan sarvesta ja Aasiasta lähtöisin olevat pakolaiset ja siirtotyöläiset kärsivät pahimmin Libanonin talouskriisistä, ja koronapandemia vielä pahensi tilannetta. Nyt päälle tulevat vielä ammoniumnitraattivaraston räjähdyksen vaikutukset.
Seinämaalaus, jossa ihmisten kuvia.

Uudet pakolaistilastot: Pakenemaan joutuneiden määrä on melkein kaksinkertaistunut vuosikymmenessä

Maailmassa oli viime vuonna ennätykselliset 79,5 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan. Samaan aikaan pakolaisuus ilmiönä on pitkittynyt, sanoo YK:n pakolaisjärjestö UNHCR.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.