Uutiset Ilmastonmuutos

Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen

Chilessä on tuettu valtion varoin puiden istutusta, mutta se on johtanut puuplantaasien luomiseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen eikä ole lisännyt hiilen sidontaa, summaa tuore tutkimus.
Havupuita metsässä.
Metsät toimivat hiilinieluina, mutta niiden potentiaalia on liioiteltu, sanovat tutkijat. (Kuva: Tim Gorman / CC BY-ND 2.0)

Puiden istuttamista on pidetty tärkeänä keinona hillitä ilmastonmuutoksen etenemistä, sillä puut sitovat hiilidioksidia ja estävät sitä vapautumasta ilmakehään.

Puiden merkitystä on kuitenkin saatettu liioitella. Pahimmassa tapauksessa puidenistutuskampanjoiden vaikutukset voivat olla päinvastaiset, sanovat yhdysvaltalaisen Stanfordin yliopiston tutkijat tuoreessa artikkelissaan.

Tutkijat tarkastelivat Chilessä vuosina 1974–2012 voimassa ollutta lakia, jonka tarkoituksena oli kannustaa yksityisiä maanomistajia istuttamaan puita valtion tuella.

Tutkimuksen mukaan ohjelma on kyllä lisännyt puupinta-alaa mutta samaan aikaan vähentänyt luonnonmetsien pinta-alaa. Tämä johtuu siitä, että valtion tukia on käytetty myös luonnonmetsien korvaamiseen kaupallisesti kannattavilla puuplantaaseilla.

Puuplantaasit, jotka perustuvat yleensä vain yhden puulajikkeen kasvatukseen, eivät toimi yhtä tehokkaasti hiilinieluina kuin luonnonmetsät. Niillä on myös paljon vähemmän potentiaalia toimia lajien elinympäristöinä ja hillitä eroosiota. Erityisen tehottomia ne ovat silloin, jos niillä korvataan luonnonmetsiä, ruohomaita tai savanneja, jotka ovat kehittyneet tukemaan nimenomaan paikallista ympäristöä, tutkijat muistuttavat.

Niinpä Chilen ohjelma on johtanut vain luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. Hiilensidontaa on tapahtunut vain vähän, jos sitäkään.

Tutkijoiden mukaan esimerkiksi parhaillaan käynnissä olevat, biljoonan puun istutusta tavoitteleva Trillion Trees sekä metsien ennallistamiseen tähtäävä Bonn Challenge voivat samasta syystä epäonnistua. Esimerkiksi Bonn Challengen tapauksessa on sitouduttu istuttamaan paljon nimenomaan kaupallisia puuplantaaseja, ei palauttamaan luonnonmetsiä.

”Jos politiikat, joiden tarkoituksena on kannustaa puiden istutukseen, suunnitellaan tai toteutetaan huonosti, on suuri riski tuhlata julkisia varoja, lisätä hiilidioksidipäästöjä ja menettää luonnon monimuotoisuutta. Se on täysin vastoin sitä, mihin nämä politiikat on tarkoitettu”, sanoo professori Eric Lambin, yksi tutkimuksen tekijöistä tiedotteessa.

Tutkimus julkaistiin tällä viikolla Nature Sustainability -lehdessä. Samaan aikana lehdessä ilmestyi myös toinen, yhdysvaltalaisten ja kiinalaisten tutkijoiden selvitys, joka käsittelee metsien kykyä sitoa hiiltä.

Tutkijoiden mukaan hiilensidontakykyä on saatettu liioitella, sillä tavallisesti se on laskettu kiinteän suhdeluvun avulla. Yli 11 000:n Pohjois-Kiinasta kerätyn maanäytteen mukaan puiden hiilensidontakyky vaihtelee kuitenkin merkittävästi esimerkiksi puulajin, maankäytön historian ja maatyypin mukaan. Jos

”Toivomme, että ihmiset ymmärtävät, että metsityskäytännöt eivät ole yksinkertainen asia. Metsitykseen liittyy monia teknisiä yksityiskohtia ja eri osien tasapainoa, eikä se voi ratkaista kaikkia ilmasto-ongelmiamme”, toteaa tutkija Anping Chen Coloradon yliopiston tiedotteessa.

Ilmastonmuutos ympäristöbiodiversiteettiilmastonmuutosmaaperämetsät

Lue myös

Sarvikuono kadulla ihmisten ympäröimänä.

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys

Nepal on onnistunut suojelemaan sarvikuonoja monilta uhilta, mutta uusi haaste ovat muun muassa tulvat ja kuivuus. Keväisin juomavettä on liian vähän, monsuuniaikana sarvikuonoja hukkuu jokiin. Lisäksi tulokaskasvit uhkaavat korvata niiden lempiruuan.
Nainen ohittaa taloa, jonka peltikatto on vahingoittunut.

Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti

”Olemme muuttamassa ainoan kotimme asumiskelvottomaksi helvetiksi miljoonille ihmisille”, sanoo YK:n katastrofiriskeihin erikoistunut erityisedustaja Mami Mizutori. Tuoreen raportin mukaan etenkin tulvien ja myrskyjen esiintyvyys on noussut 2000-luvulla rajusti.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Mies ottaa verikoetta toisen sormenpäästä.

Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt

Koronaviruspandemia on vaikuttanut myös hiv-epidemian hillitsemiseen, joka kompasteli jo ennen pandemian alkua. Riittämättömät investoinnit ja toimet hiv-epidemiaa ja muita pandemoita vastaan altisti maailman myös koronaviruspandemialle, muistuttaa YK:n hiv-ja aids-ohjelma.
Mopoja ajamassa jonossa kadulla.

Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”

YK:n luoma valtionhallinnon digitaalinen alusta tekee Beninistä yhdessä Viron kanssa maan, jossa yrityksen käynnistäminen tapahtuu nopeimmin maailmassa. EU:ssa aikaa kuluu keskimäärin kolme päivää, New Yorkissa seitsemän päivää.
Nuori mies pellolla.

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.
Kultahippuja kämmenellä.

Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia

Useimmat suuret koruyhtiöt eivät seuraa kaivosten olosuhteita eivätkä toimi työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi. Moni on kuitenkin parantanut vastuullisuuttaan parin viime vuoden aikana, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.

Tuoreimmat

Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt
Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”
Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia

Luetuimmat

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija