Uutiset Ilmastonmuutos

Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen

Chilessä on tuettu valtion varoin puiden istutusta, mutta se on johtanut puuplantaasien luomiseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen eikä ole lisännyt hiilen sidontaa, summaa tuore tutkimus.
Havupuita metsässä.
Metsät toimivat hiilinieluina, mutta niiden potentiaalia on liioiteltu, sanovat tutkijat. (Kuva: Tim Gorman / CC BY-ND 2.0)

Puiden istuttamista on pidetty tärkeänä keinona hillitä ilmastonmuutoksen etenemistä, sillä puut sitovat hiilidioksidia ja estävät sitä vapautumasta ilmakehään.

Puiden merkitystä on kuitenkin saatettu liioitella. Pahimmassa tapauksessa puidenistutuskampanjoiden vaikutukset voivat olla päinvastaiset, sanovat yhdysvaltalaisen Stanfordin yliopiston tutkijat tuoreessa artikkelissaan.

Tutkijat tarkastelivat Chilessä vuosina 1974–2012 voimassa ollutta lakia, jonka tarkoituksena oli kannustaa yksityisiä maanomistajia istuttamaan puita valtion tuella.

Tutkimuksen mukaan ohjelma on kyllä lisännyt puupinta-alaa mutta samaan aikaan vähentänyt luonnonmetsien pinta-alaa. Tämä johtuu siitä, että valtion tukia on käytetty myös luonnonmetsien korvaamiseen kaupallisesti kannattavilla puuplantaaseilla.

Puuplantaasit, jotka perustuvat yleensä vain yhden puulajikkeen kasvatukseen, eivät toimi yhtä tehokkaasti hiilinieluina kuin luonnonmetsät. Niillä on myös paljon vähemmän potentiaalia toimia lajien elinympäristöinä ja hillitä eroosiota. Erityisen tehottomia ne ovat silloin, jos niillä korvataan luonnonmetsiä, ruohomaita tai savanneja, jotka ovat kehittyneet tukemaan nimenomaan paikallista ympäristöä, tutkijat muistuttavat.

Niinpä Chilen ohjelma on johtanut vain luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. Hiilensidontaa on tapahtunut vain vähän, jos sitäkään.

Tutkijoiden mukaan esimerkiksi parhaillaan käynnissä olevat, biljoonan puun istutusta tavoitteleva Trillion Trees sekä metsien ennallistamiseen tähtäävä Bonn Challenge voivat samasta syystä epäonnistua. Esimerkiksi Bonn Challengen tapauksessa on sitouduttu istuttamaan paljon nimenomaan kaupallisia puuplantaaseja, ei palauttamaan luonnonmetsiä.

”Jos politiikat, joiden tarkoituksena on kannustaa puiden istutukseen, suunnitellaan tai toteutetaan huonosti, on suuri riski tuhlata julkisia varoja, lisätä hiilidioksidipäästöjä ja menettää luonnon monimuotoisuutta. Se on täysin vastoin sitä, mihin nämä politiikat on tarkoitettu”, sanoo professori Eric Lambin, yksi tutkimuksen tekijöistä tiedotteessa.

Tutkimus julkaistiin tällä viikolla Nature Sustainability -lehdessä. Samaan aikana lehdessä ilmestyi myös toinen, yhdysvaltalaisten ja kiinalaisten tutkijoiden selvitys, joka käsittelee metsien kykyä sitoa hiiltä.

Tutkijoiden mukaan hiilensidontakykyä on saatettu liioitella, sillä tavallisesti se on laskettu kiinteän suhdeluvun avulla. Yli 11 000:n Pohjois-Kiinasta kerätyn maanäytteen mukaan puiden hiilensidontakyky vaihtelee kuitenkin merkittävästi esimerkiksi puulajin, maankäytön historian ja maatyypin mukaan. Jos

”Toivomme, että ihmiset ymmärtävät, että metsityskäytännöt eivät ole yksinkertainen asia. Metsitykseen liittyy monia teknisiä yksityiskohtia ja eri osien tasapainoa, eikä se voi ratkaista kaikkia ilmasto-ongelmiamme”, toteaa tutkija Anping Chen Coloradon yliopiston tiedotteessa.

Ilmastonmuutos ympäristöbiodiversiteettiilmastonmuutosmaaperämetsät

Lue myös

Silta joen yli Khartumissa Sudanissa.

Sudan kärsii rajuista tulvista – Niilin pinta korkeimmillaan sataan vuoteen

Poikkeuksellisen raju sadekausi on vaikuttanut satojen tuhansien ihmisten elämään Sudanissa. Vaarana ovat etenkin likaisen veden mukana leviävät taudit. Myös koronaviruksen ehkäisy on vaikeutunut.
Nainen puolilähikuvassa rakennusten keskellä

Parempaa tulevaisuutta on vaikea edistää, jos seuraavasta päivästäkin on vaikea selviytyä

Monet kehityshankkeet ovat kovilla koronapandemian takia. Nepalin Rautahatin ja Ramechhapin piirikunnissa edistettiin menestyksekkäästi naisten pienviljelyhanketta, mutta luonnonkatastrofit ja korona tulivat väliin. Alueella vieraillut Siemenpuu-säätiön koordinaattori Kari Bottas analysoi tilanteen syitä ja seurauksia.
Mies pellolla vesimeloni kädessään.

Latinalaisen Amerikan maat ryhtyvät yhteistyöhön vesipulan helpottamiseksi – Metsitys ja sadeveden keräys apukeinoina

Puolikuivat alueet yli valtionrajojen ryhtyvät jakamaan tietoa maatalouskäytännöistään, jotta ilmastonmuutosta paremmin sietävää maataloutta ja elämäntapaa olisi helpompi kehittää. Esimerkiksi Brasiliassa on kehitetty niin sanottu maanalainen pato.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.