Uutiset Ilmastonmuutos

Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen

Chilessä on tuettu valtion varoin puiden istutusta, mutta se on johtanut puuplantaasien luomiseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen eikä ole lisännyt hiilen sidontaa, summaa tuore tutkimus.
Havupuita metsässä.
Metsät toimivat hiilinieluina, mutta niiden potentiaalia on liioiteltu, sanovat tutkijat. (Kuva: Tim Gorman / CC BY-ND 2.0)

Puiden istuttamista on pidetty tärkeänä keinona hillitä ilmastonmuutoksen etenemistä, sillä puut sitovat hiilidioksidia ja estävät sitä vapautumasta ilmakehään.

Puiden merkitystä on kuitenkin saatettu liioitella. Pahimmassa tapauksessa puidenistutuskampanjoiden vaikutukset voivat olla päinvastaiset, sanovat yhdysvaltalaisen Stanfordin yliopiston tutkijat tuoreessa artikkelissaan.

Tutkijat tarkastelivat Chilessä vuosina 1974–2012 voimassa ollutta lakia, jonka tarkoituksena oli kannustaa yksityisiä maanomistajia istuttamaan puita valtion tuella.

Tutkimuksen mukaan ohjelma on kyllä lisännyt puupinta-alaa mutta samaan aikaan vähentänyt luonnonmetsien pinta-alaa. Tämä johtuu siitä, että valtion tukia on käytetty myös luonnonmetsien korvaamiseen kaupallisesti kannattavilla puuplantaaseilla.

Puuplantaasit, jotka perustuvat yleensä vain yhden puulajikkeen kasvatukseen, eivät toimi yhtä tehokkaasti hiilinieluina kuin luonnonmetsät. Niillä on myös paljon vähemmän potentiaalia toimia lajien elinympäristöinä ja hillitä eroosiota. Erityisen tehottomia ne ovat silloin, jos niillä korvataan luonnonmetsiä, ruohomaita tai savanneja, jotka ovat kehittyneet tukemaan nimenomaan paikallista ympäristöä, tutkijat muistuttavat.

Niinpä Chilen ohjelma on johtanut vain luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. Hiilensidontaa on tapahtunut vain vähän, jos sitäkään.

Tutkijoiden mukaan esimerkiksi parhaillaan käynnissä olevat, biljoonan puun istutusta tavoitteleva Trillion Trees sekä metsien ennallistamiseen tähtäävä Bonn Challenge voivat samasta syystä epäonnistua. Esimerkiksi Bonn Challengen tapauksessa on sitouduttu istuttamaan paljon nimenomaan kaupallisia puuplantaaseja, ei palauttamaan luonnonmetsiä.

”Jos politiikat, joiden tarkoituksena on kannustaa puiden istutukseen, suunnitellaan tai toteutetaan huonosti, on suuri riski tuhlata julkisia varoja, lisätä hiilidioksidipäästöjä ja menettää luonnon monimuotoisuutta. Se on täysin vastoin sitä, mihin nämä politiikat on tarkoitettu”, sanoo professori Eric Lambin, yksi tutkimuksen tekijöistä tiedotteessa.

Tutkimus julkaistiin tällä viikolla Nature Sustainability -lehdessä. Samaan aikana lehdessä ilmestyi myös toinen, yhdysvaltalaisten ja kiinalaisten tutkijoiden selvitys, joka käsittelee metsien kykyä sitoa hiiltä.

Tutkijoiden mukaan hiilensidontakykyä on saatettu liioitella, sillä tavallisesti se on laskettu kiinteän suhdeluvun avulla. Yli 11 000:n Pohjois-Kiinasta kerätyn maanäytteen mukaan puiden hiilensidontakyky vaihtelee kuitenkin merkittävästi esimerkiksi puulajin, maankäytön historian ja maatyypin mukaan. Jos

”Toivomme, että ihmiset ymmärtävät, että metsityskäytännöt eivät ole yksinkertainen asia. Metsitykseen liittyy monia teknisiä yksityiskohtia ja eri osien tasapainoa, eikä se voi ratkaista kaikkia ilmasto-ongelmiamme”, toteaa tutkija Anping Chen Coloradon yliopiston tiedotteessa.

Ilmastonmuutos ympäristöbiodiversiteettiilmastonmuutosmaaperämetsät

Lue myös

Koralleja veden alla.

Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”

Ilmastonmuutoksen ja El Niño -sääilmiön aiheuttama meriveden lämpeneminen tappaa El Salvadorissa koralleja ja kutistaa myös kalakantoja. Myös kestämätön turismi, hyönteismyrkyt ja metsäkato uhkaavat koralleja.
Kasvinlehti, jossa toukkien jättämiä tuhoja.

Tutkimus: Ilmastonmuutos saa kasvituholaiset siirtymään uusille alueille – Vain yksi epätavallisen lämmin talvi voi riittää tuholaisten syntyyn

Viljakasveja syöviä tuholaisia on usein mahdoton hävittää, kun ne kerran ovat päätyneet uudelle alueelle, varoittaa tuore tutkimus. Jo nyt vuosittain jopa 40 prosenttia maailman viljantuotannosta menetetään tuholaisille.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tuoreimmat

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”
Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna
Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Pelastakaa Lapset: Lasten sieppauksista on tullut osa sodankäyntiä Mosambikissa – Etenkin tyttöjä kaapataan jopa suoraan kodeistaan
Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia