Uutiset Ilmastonmuutos

Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen

Chilessä on tuettu valtion varoin puiden istutusta, mutta se on johtanut puuplantaasien luomiseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen eikä ole lisännyt hiilen sidontaa, summaa tuore tutkimus.
Havupuita metsässä.
Metsät toimivat hiilinieluina, mutta niiden potentiaalia on liioiteltu, sanovat tutkijat. (Kuva: Tim Gorman / CC BY-ND 2.0)

Puiden istuttamista on pidetty tärkeänä keinona hillitä ilmastonmuutoksen etenemistä, sillä puut sitovat hiilidioksidia ja estävät sitä vapautumasta ilmakehään.

Puiden merkitystä on kuitenkin saatettu liioitella. Pahimmassa tapauksessa puidenistutuskampanjoiden vaikutukset voivat olla päinvastaiset, sanovat yhdysvaltalaisen Stanfordin yliopiston tutkijat tuoreessa artikkelissaan.

Tutkijat tarkastelivat Chilessä vuosina 1974–2012 voimassa ollutta lakia, jonka tarkoituksena oli kannustaa yksityisiä maanomistajia istuttamaan puita valtion tuella.

Tutkimuksen mukaan ohjelma on kyllä lisännyt puupinta-alaa mutta samaan aikaan vähentänyt luonnonmetsien pinta-alaa. Tämä johtuu siitä, että valtion tukia on käytetty myös luonnonmetsien korvaamiseen kaupallisesti kannattavilla puuplantaaseilla.

Puuplantaasit, jotka perustuvat yleensä vain yhden puulajikkeen kasvatukseen, eivät toimi yhtä tehokkaasti hiilinieluina kuin luonnonmetsät. Niillä on myös paljon vähemmän potentiaalia toimia lajien elinympäristöinä ja hillitä eroosiota. Erityisen tehottomia ne ovat silloin, jos niillä korvataan luonnonmetsiä, ruohomaita tai savanneja, jotka ovat kehittyneet tukemaan nimenomaan paikallista ympäristöä, tutkijat muistuttavat.

Niinpä Chilen ohjelma on johtanut vain luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. Hiilensidontaa on tapahtunut vain vähän, jos sitäkään.

Tutkijoiden mukaan esimerkiksi parhaillaan käynnissä olevat, biljoonan puun istutusta tavoitteleva Trillion Trees sekä metsien ennallistamiseen tähtäävä Bonn Challenge voivat samasta syystä epäonnistua. Esimerkiksi Bonn Challengen tapauksessa on sitouduttu istuttamaan paljon nimenomaan kaupallisia puuplantaaseja, ei palauttamaan luonnonmetsiä.

”Jos politiikat, joiden tarkoituksena on kannustaa puiden istutukseen, suunnitellaan tai toteutetaan huonosti, on suuri riski tuhlata julkisia varoja, lisätä hiilidioksidipäästöjä ja menettää luonnon monimuotoisuutta. Se on täysin vastoin sitä, mihin nämä politiikat on tarkoitettu”, sanoo professori Eric Lambin, yksi tutkimuksen tekijöistä tiedotteessa.

Tutkimus julkaistiin tällä viikolla Nature Sustainability -lehdessä. Samaan aikana lehdessä ilmestyi myös toinen, yhdysvaltalaisten ja kiinalaisten tutkijoiden selvitys, joka käsittelee metsien kykyä sitoa hiiltä.

Tutkijoiden mukaan hiilensidontakykyä on saatettu liioitella, sillä tavallisesti se on laskettu kiinteän suhdeluvun avulla. Yli 11 000:n Pohjois-Kiinasta kerätyn maanäytteen mukaan puiden hiilensidontakyky vaihtelee kuitenkin merkittävästi esimerkiksi puulajin, maankäytön historian ja maatyypin mukaan. Jos

”Toivomme, että ihmiset ymmärtävät, että metsityskäytännöt eivät ole yksinkertainen asia. Metsitykseen liittyy monia teknisiä yksityiskohtia ja eri osien tasapainoa, eikä se voi ratkaista kaikkia ilmasto-ongelmiamme”, toteaa tutkija Anping Chen Coloradon yliopiston tiedotteessa.

Ilmastonmuutos ympäristöbiodiversiteettiilmastonmuutosmaaperämetsät

Lue myös

Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Viljelijät kyntävät peltoa lehmien vetämien aurojen avulla

Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon

Intian talous nojautuu ruumiilliseen työhön, mutta vuonna 2050 maassa saattaa olla niin lämmintä ja kosteaa, että 30 prosenttia valoisan ajan työtunneista menetetään.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Seteliraha, jossa rakennus ja teksti Bank of Tanzania

Miljardien mikrolainabisnes

Kehitysmaiden pienyrittäjille tarkoitetut mikrolainat saavat yksiltä ylistystä ja toisilta täystyrmäyksen. Pankkien mikrolainaohjelmien lisäksi naisten omaehtoiset osuuskunnat ovat yhä suositumpia tapoja säästää ja saada lainaa.
Vyötäröstä alaspäin kuvattu ihminen seisoo vanhoista kännyköistä koostuvan kasan yläpuolella.

Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten

Sähkölaitteita heitetään pois yhä enemmän, sillä kulutus kasvaa ja käyttöikä on lyhyt. Alle viidennes e-jätteestä kierrätetään, selviää YK:n raportista.
Rauhanmerkki roikkumassa metallijohdosta

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”

Maailman pitäisi käyttää rahaa sotilasmenojen sijaan humanitaarisiin tarkoituksiin, todetaan järjestöjen avoimessa kirjeessä. Myös Suomen pitäisi miettiä hävittäjähankintoja uudelleen, sanoo kirjeessä mukana oleva Sadankomitea.

Tuoreimmat