Uutiset Demokratia

Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa

”Puskutraktoriksi” kutsuttu Tansanian presidentti sulkee medioita, irtisanoo julkisesti virkamiehiä ja ahdistelee kriitikoitaan. Länsimaat ja ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan, mutta maan sisältä kuuluu toisenlaisiakin ääniä. Toimittaja Gasirigwa Mwitan mielestä Tansaniaa ei pitäisi arvostella samalla mittapuulla kuin länsimaita.
Kaksi hymyilevää miestä vierekkäin
Tansanian presidentti John Magufuli (vas.) tapasi vuonna 2017 Maailmanpankin silloisen johtajan Jim Young Kimin Dar es Salaamissa. (Kuva: Sarah Farhat / World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0)

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Unkarin pääministeri Viktor Orbán. Brasilian presidentti Jair Bolsonaro ja hänen filippiiniläinen virkaveljensä Rodrigo Duterte.

Siinä lista maailmalla viime vuosina suureen suosioon nousseista populistijohtajista, jotka puhuvat ja toimivat ”suoraan”, kannattavat perinteisiä arvoja – eivätkä juuri piittaa demokratian peruspilareista tai kansainvälisistä sopimuksista.

Tunnetuimpien listalta puuttuu ainakin yksi nimi: Tansanian presidentti John Magufuli, jonka politiikkaan on kuulunut viime vuosina yhä kovempi median, kansalaisyhteiskunnan ja opposition kontrollointi ja rankaiseminen. Esimerkiksi ihmisoikeusjärjestöt Amnesty International ja Human Rights Watch varoittivat lokakuussa, että sorto on neljän viimeisen vuoden aikana pahentunut.

Ensi vuonna Tansaniassa järjestetään jälleen vaalit, ja on hyvin mahdollista, että Magufuli valitaan jatkokaudelle.

”Magufuli on klassinen populistijohtaja. Hän on suosittu, sillä hän on onnistunut alusta asti rakentamaan vastakkainasettelun kansan ja eliitin välille. Hänen hallinnossaan on kuitenkin myös autoritaarisia piirteitä. Kaikki, jotka kritisoivat jollakin tavalla Magufulin valtaa ja hallintoa, ovat vaarassa”, kuvailee pitkään Tansanian politiikkaa seurannut tutkija Eva Nilsson.

Hän tutkii Helsingin ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulussa Hankenissa Tansanian yritysvastuupolitiikkaa.

Julkisia potkuja ja hyväntekeväisyyttä

Tansanian demokratiakehityksen takapakkia voi ihmetellä, sillä maa siirtyi monipuoluedemokratiaan vuonna 1992. Sitä on perinteisesti pidetty vakaana ja rauhallisena maana, joka saa länsimailta paljon kehitysyhteistyövaroja. Se on myös Suomen kehitysyhteistyön tärkeimpiä kumppanimaita.

Valtapuolue CCM:ää edustava Magufuli varmisti voittonsa kuitenkin lupaamalla puuttua maata riivaavaan korruptioon.

”Magufuli on onnistunut kitkemään korruptiota, lisäämään verotuloja, parantamaan julkisen hallinnon tehokkuutta ja aloittamaan monia kansalaisten arvostamia infrastruktuurihankkeita”, kertoo akatemiatutkija Tiina Kontinen. Hän tutkii kansalaiseksi kasvamista Tansaniassa ja Ugandassa ja vieraili Tansaniassa hiljattain.

Magufulin populistin elkeet tulevat esiin etenkin mediapelissä ja suoraviivaisessa toiminnassa. Hän on jaellut potkuja korruptoituneille virkamiehille, myös omalle lähipiirilleen.

”Tyyli on aina näyttävä. Magufuli voi esimerkiksi mennä tv-kameroiden kanssa yllättäen sairaalaan ja erottaa johtajan, jos hän näkee, että asiat on hoidettu huonosti”, Nilsson kuvailee.

”Puskutraktoriksi” kutsuttu presidentti nauttii suurta kansansuosiota myös siksi, että hän matkustaa kuuntelemaan kansalaisten huolia ja lahjoittaa sitten rahaa vaikkapa kouluvessojen rakentamiseen.

”Näin pidetään yllä kuvaa presidentistä, joka taistelee tavallisen kansan puolesta väärinkäytöksiin taipuvaisia johtajia vastaan”, Kontinen kertoo.

WhatsApp-viesteistä syytteitä

Magufulia äänestivät etenkin ne tansanialaiset, jotka ovat kaivanneet vahvaa johtajaa. Autoritaarinen johtamistyyli tarkoittaa kuitenkin sitä, että Magufulin hallinto on käynyt viime vuosina kriitikoiden kimppuun etenkin lainsäädännön avulla. Tiina Kontisen mukaan taustalla on CCM-puolueen huoli opposition ja kansalaisyhteiskunnan vahvistumisesta sekä populismin suosion kasvu maailmalla ylipäätään.

Esimerkiksi vuonna 2016 hyväksytty mediapalvelulaki kieltää tiedotusvälineitä julkaisemasta tietoja, jotka heikentävät kansallista turvallisuutta tai aiheuttavat harmia hallituksen mahdollisuuksille hallinnoida taloutta. Laki kieltää myös ”tyytymättömyyden lietsonnan” hallintoa kohtaan.

Lain nojalla on sakotettu, suljettu kokonaan tai määräajaksi useita medioita, jotka ovat julkaisseet korruptiosyytöksiä, tietoja ihmisoikeusloukkauksista tai maan taloudesta. Toimittajia ei ole vankilassa, mutta parhaillaan tutkintavankeudessa on toimittaja Erick Kabendera, jota syytetään epämääräisin perustein talousrikoksista.

Tansania hyödyntää myös jo edellisen presidentin aikana hyväksyttyä kyberrikoslakia, joka kieltää ”väärän tai harhaanjohtavan informaation levittämisen”.  Lain perusteella on syytetty ja tuomittu toimittajia ja aktivisteja, ja jopa WhattsApp-viestinnästä on nostettu syytteitä. Suositun JamiiForums-keskustelupalstan perustaja Maxence Melo on ollut oikeudessa toistasataa kertaa.

Hallinto kontrolloi myös puoluerekisteriä, ja heinäkuussa 2016 Magufuli kielsi poliittisen toiminnan kokonaan vuoteen 2020 asti. Viime kuun paikallisvaalit käytiin ilman oppositiota, joka kieltäytyi osallistumasta.

Myös kansalaisyhteiskunta on ahdingossa. Eva Nilsson asui Tansaniassa Magufulin noustessa valtaan vuosina 2015–2016 työskennellessään suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestön Kepan (nyk. Fingo) palveluksessa.

”Tunnelma alkoi jännittyä hyvin nopeasti. Vaikuttamistyö vaikeutui. Magufuli esimerkiksi kielsi valtionhallinnolta tapaamiset ilman korkean johdon lupaa, ja yhteydenpito virkamiehiin vaikeutui valtavasti”, hän muistelee.

Myös Tiina Kontisen mukaan kansalaisjärjestöt ovat joutuneet yhä tarkemman kontrollin kohteiksi, ja niiden esittämä kritiikki tuomitaan herkästi ’ei-afrikkalaisena’ tai ’rauhaa rikkovana’.

Mies istumassa puolilähikuvassa
Toimittaja ja sananvapausjärjestön johtaja Gasirigwa Mwita muistuttaa, että avoimuus on Tansaniassa vielä nuori ilmiö. Siksi sen lehdistönvapautta on vaikea vertailla vaikkapa Suomeen. (Kuva: Timo Mielonen / Viestintä ja kehitys -säätiö)

Korruptio myös lehdistön ongelma

Kaikki eivät ole samaa mieltä Tansanian ongelmista. Tansanialaisen toimittajan Gasirigwa Mwitan mielestä länsimaiden media liioittelee lehdistönvapauden ongelmia – vaikka kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksillä maa on pudonnut viime vuosina 47 sijaa.

”Länsimaissa asia esitetään niin, että meillä ei ole lainkaan lehdistönvapautta. Jos se olisi niin, minä en olisi päässyt tänne, sillä valtio kyllä tietää, miksi olen Suomessa”, Mwita sanoo.

Mwita johtaa eteläisen Afrikan mediainstituutin MISAn Tansanian-osastoa. Hän vieraili marraskuussa suomalaisen Viestintä ja kehitys -säätiön sananvapausseminaarissa, jossa keskusteltiin muun muassa disinformaatiosta ja valeuutisista.

Hän myöntää, että lainsäädännössä on haasteita, mutta tansanialaismedian suurimmat ongelmat ovat hänen mielestään silti ammattitaidon puute ja rahapula.

Päätoimittajat ovat mediatalojen omistajien naruissa, ja journalismikoulutuksen taso on huono. Toimittajat ottavat vastaan lahjuksia ja tekevät yksipuolista journalismia, koska heille ei makseta kunnollista palkkaa.

Mwitan mielestää kritisoidussa medialaissa on jopa hyviä puolia: se esimerkiksi vaatii mediataloja tekemään virallisia työsopimuksia toimittajien kanssa. Hyvää on myös se, että laki ylipäätään on olemassa – nyt ainakin parannuksia on helpompi vaatia.

Hän muistuttaa, että avoimuus ja läpinäkyvyys ovat Tansaniassa suhteellisen uusia asioita.

”Meitä ei voi panna samalle viivalle sellaisen maan kanssa, joka on ollut sata vuotta vapaa. Se ei ole reilua.”

Mwita myös uskoo, että Tansaniasta puhutaan länsimaisille järjestöille pahaa siksi, että ihmiset ovat tyytymättömiä Magufulin politiikkaan. Monen korruptoituneen virkamiehen ja samalla myös median rahahanat on nyt suljettu.

Siitä ei silti pääse mihinkään, että kun hallinto sulkee medioita, syynä ei yleensä ole journalismin huono laatu.

”On selvää, että lehdet, joita on suljettu tai joita vastaan on nostettu syytteitä, ovat jotenkin loukanneet Magufulia. Hallinto käyttää lainsäädäntöä hyväkseen mielivaltaisesti”, Eva Nilsson muistuttaa.

Länsimaat edustavat eliittiä

Iso-Britannia, Yhdysvallat ja EU ovat ilmaisseet huolensa Tansanian demokratiakehityksen tilasta, ja jotkut maat ovat vetäneet tukeaan maalta.

Länsimaiden on kuitenkin vaikea puuttua tilanteeseen, sillä Magufulin politiikassa niitä ei pahemmin arvosteta. Eliitin vastustaminen on keskeinen osa kaikkea populismia, ja Tansanian tapauksessa eliittiä edustavat länsimaat.

”Entisten siirtomaavaltojen vastustaminen vetoaa kansaan vahvasti, sillä Afrikassa ollaan hyvin väsyneitä länsimaiden sekaantumiseen ja valkoisten ihmisten valtaan”, Nilsson huomauttaa.

Magufulinkaan lumo ei ole loputon. Erään kyselytutkimuksen mukaan hänen suosionsa putosi jo vuonna 2017. Tarkkoja tietoja ei kuitenkaan ole, sillä hallitus kontrolloi myös tilastotietojen julkaisemista.

DemokratiaSananvapaus ja media mediainformaatioteknologiainternetsananvapaustiedotusvälineetpolitiikkahallintokansalaisyhteiskuntakorruptio & läpinäkyvyys Tansania

Lue myös

Juhlivia ihmisiä liput käsissä.

Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija

Vuonna 2011 itsenäistynyt Etelä-Sudan on ottanut mallia muista enemmistödemokratian maista, joissa vaalivoittaja sanelee säännöt. Monietnisessä maassa se ei toimi, ja seurauksena on jatkuva valtataistelu. International Crisis Groupin raportti suosittelee laveaa vallanjakoa.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Oikeusministeriö palkitsi tyttö-, ympäristö- ja vammaisjärjestöt demokratian edistämisestä

”Viimeaikaiset tapahtumat maailmalla osoittavat, että rakentavan yhteiskunnallisen keskustelukulttuurin ylläpitäminen ja kehittäminen ovat tärkeä osa toimivaa demokratiaa”, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r). Oikeusministeriö jakoi tällä viikolla kuudetta kertaa kansalaisyhteiskunnan demokratiapalkinnon.
Kullanvärinen temppeli.

Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?

Myanmarin demokratiakehitys herätti 2010-luvulla suuria toiveita ja maasta tuli muun muassa Suomen kehitysavun suurimpia vastaanottajamaita. Armeija ei kuitenkaan koskaan aikonutkaan tehdä Myanmarista samanlaista demokratiaa kuin länsimaat, muistuttaa tutkija Bart Gaens.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Vanha kivikirkko.

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan

Eritrean sotilaat kävivät Axumin kaupunkia läpi talo talolta, ryöstelivät omaisuutta ja tappoivat siviilejä, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportti. Etiopian ja Eritrean joukot ovat aiemmin kiistäneet, että Eritrean joukot olisivat osallistuneet Tigrayn konfliktiin.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.

Tuoreimmat

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi