Uutiset Demokratia

Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa

”Puskutraktoriksi” kutsuttu Tansanian presidentti sulkee medioita, irtisanoo julkisesti virkamiehiä ja ahdistelee kriitikoitaan. Länsimaat ja ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan, mutta maan sisältä kuuluu toisenlaisiakin ääniä. Toimittaja Gasirigwa Mwitan mielestä Tansaniaa ei pitäisi arvostella samalla mittapuulla kuin länsimaita.
Kaksi hymyilevää miestä vierekkäin
Tansanian presidentti John Magufuli (vas.) tapasi vuonna 2017 Maailmanpankin silloisen johtajan Jim Young Kimin Dar es Salaamissa. (Kuva: Sarah Farhat / World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0)

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Unkarin pääministeri Viktor Orbán. Brasilian presidentti Jair Bolsonaro ja hänen filippiiniläinen virkaveljensä Rodrigo Duterte.

Siinä lista maailmalla viime vuosina suureen suosioon nousseista populistijohtajista, jotka puhuvat ja toimivat ”suoraan”, kannattavat perinteisiä arvoja – eivätkä juuri piittaa demokratian peruspilareista tai kansainvälisistä sopimuksista.

Tunnetuimpien listalta puuttuu ainakin yksi nimi: Tansanian presidentti John Magufuli, jonka politiikkaan on kuulunut viime vuosina yhä kovempi median, kansalaisyhteiskunnan ja opposition kontrollointi ja rankaiseminen. Esimerkiksi ihmisoikeusjärjestöt Amnesty International ja Human Rights Watch varoittivat lokakuussa, että sorto on neljän viimeisen vuoden aikana pahentunut.

Ensi vuonna Tansaniassa järjestetään jälleen vaalit, ja on hyvin mahdollista, että Magufuli valitaan jatkokaudelle.

”Magufuli on klassinen populistijohtaja. Hän on suosittu, sillä hän on onnistunut alusta asti rakentamaan vastakkainasettelun kansan ja eliitin välille. Hänen hallinnossaan on kuitenkin myös autoritaarisia piirteitä. Kaikki, jotka kritisoivat jollakin tavalla Magufulin valtaa ja hallintoa, ovat vaarassa”, kuvailee pitkään Tansanian politiikkaa seurannut tutkija Eva Nilsson.

Hän tutkii Helsingin ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulussa Hankenissa Tansanian yritysvastuupolitiikkaa.

Julkisia potkuja ja hyväntekeväisyyttä

Tansanian demokratiakehityksen takapakkia voi ihmetellä, sillä maa siirtyi monipuoluedemokratiaan vuonna 1992. Sitä on perinteisesti pidetty vakaana ja rauhallisena maana, joka saa länsimailta paljon kehitysyhteistyövaroja. Se on myös Suomen kehitysyhteistyön tärkeimpiä kumppanimaita.

Valtapuolue CCM:ää edustava Magufuli varmisti voittonsa kuitenkin lupaamalla puuttua maata riivaavaan korruptioon.

”Magufuli on onnistunut kitkemään korruptiota, lisäämään verotuloja, parantamaan julkisen hallinnon tehokkuutta ja aloittamaan monia kansalaisten arvostamia infrastruktuurihankkeita”, kertoo akatemiatutkija Tiina Kontinen. Hän tutkii kansalaiseksi kasvamista Tansaniassa ja Ugandassa ja vieraili Tansaniassa hiljattain.

Magufulin populistin elkeet tulevat esiin etenkin mediapelissä ja suoraviivaisessa toiminnassa. Hän on jaellut potkuja korruptoituneille virkamiehille, myös omalle lähipiirilleen.

”Tyyli on aina näyttävä. Magufuli voi esimerkiksi mennä tv-kameroiden kanssa yllättäen sairaalaan ja erottaa johtajan, jos hän näkee, että asiat on hoidettu huonosti”, Nilsson kuvailee.

”Puskutraktoriksi” kutsuttu presidentti nauttii suurta kansansuosiota myös siksi, että hän matkustaa kuuntelemaan kansalaisten huolia ja lahjoittaa sitten rahaa vaikkapa kouluvessojen rakentamiseen.

”Näin pidetään yllä kuvaa presidentistä, joka taistelee tavallisen kansan puolesta väärinkäytöksiin taipuvaisia johtajia vastaan”, Kontinen kertoo.

WhatsApp-viesteistä syytteitä

Magufulia äänestivät etenkin ne tansanialaiset, jotka ovat kaivanneet vahvaa johtajaa. Autoritaarinen johtamistyyli tarkoittaa kuitenkin sitä, että Magufulin hallinto on käynyt viime vuosina kriitikoiden kimppuun etenkin lainsäädännön avulla. Tiina Kontisen mukaan taustalla on CCM-puolueen huoli opposition ja kansalaisyhteiskunnan vahvistumisesta sekä populismin suosion kasvu maailmalla ylipäätään.

Esimerkiksi vuonna 2016 hyväksytty mediapalvelulaki kieltää tiedotusvälineitä julkaisemasta tietoja, jotka heikentävät kansallista turvallisuutta tai aiheuttavat harmia hallituksen mahdollisuuksille hallinnoida taloutta. Laki kieltää myös ”tyytymättömyyden lietsonnan” hallintoa kohtaan.

Lain nojalla on sakotettu, suljettu kokonaan tai määräajaksi useita medioita, jotka ovat julkaisseet korruptiosyytöksiä, tietoja ihmisoikeusloukkauksista tai maan taloudesta. Toimittajia ei ole vankilassa, mutta parhaillaan tutkintavankeudessa on toimittaja Erick Kabendera, jota syytetään epämääräisin perustein talousrikoksista.

Tansania hyödyntää myös jo edellisen presidentin aikana hyväksyttyä kyberrikoslakia, joka kieltää ”väärän tai harhaanjohtavan informaation levittämisen”.  Lain perusteella on syytetty ja tuomittu toimittajia ja aktivisteja, ja jopa WhattsApp-viestinnästä on nostettu syytteitä. Suositun JamiiForums-keskustelupalstan perustaja Maxence Melo on ollut oikeudessa toistasataa kertaa.

Hallinto kontrolloi myös puoluerekisteriä, ja heinäkuussa 2016 Magufuli kielsi poliittisen toiminnan kokonaan vuoteen 2020 asti. Viime kuun paikallisvaalit käytiin ilman oppositiota, joka kieltäytyi osallistumasta.

Myös kansalaisyhteiskunta on ahdingossa. Eva Nilsson asui Tansaniassa Magufulin noustessa valtaan vuosina 2015–2016 työskennellessään suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestön Kepan (nyk. Fingo) palveluksessa.

”Tunnelma alkoi jännittyä hyvin nopeasti. Vaikuttamistyö vaikeutui. Magufuli esimerkiksi kielsi valtionhallinnolta tapaamiset ilman korkean johdon lupaa, ja yhteydenpito virkamiehiin vaikeutui valtavasti”, hän muistelee.

Myös Tiina Kontisen mukaan kansalaisjärjestöt ovat joutuneet yhä tarkemman kontrollin kohteiksi, ja niiden esittämä kritiikki tuomitaan herkästi ’ei-afrikkalaisena’ tai ’rauhaa rikkovana’.

Mies istumassa puolilähikuvassa
Toimittaja ja sananvapausjärjestön johtaja Gasirigwa Mwita muistuttaa, että avoimuus on Tansaniassa vielä nuori ilmiö. Siksi sen lehdistönvapautta on vaikea vertailla vaikkapa Suomeen. (Kuva: Timo Mielonen / Viestintä ja kehitys -säätiö)

Korruptio myös lehdistön ongelma

Kaikki eivät ole samaa mieltä Tansanian ongelmista. Tansanialaisen toimittajan Gasirigwa Mwitan mielestä länsimaiden media liioittelee lehdistönvapauden ongelmia – vaikka kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksillä maa on pudonnut viime vuosina 47 sijaa.

”Länsimaissa asia esitetään niin, että meillä ei ole lainkaan lehdistönvapautta. Jos se olisi niin, minä en olisi päässyt tänne, sillä valtio kyllä tietää, miksi olen Suomessa”, Mwita sanoo.

Mwita johtaa eteläisen Afrikan mediainstituutin MISAn Tansanian-osastoa. Hän vieraili marraskuussa suomalaisen Viestintä ja kehitys -säätiön sananvapausseminaarissa, jossa keskusteltiin muun muassa disinformaatiosta ja valeuutisista.

Hän myöntää, että lainsäädännössä on haasteita, mutta tansanialaismedian suurimmat ongelmat ovat hänen mielestään silti ammattitaidon puute ja rahapula.

Päätoimittajat ovat mediatalojen omistajien naruissa, ja journalismikoulutuksen taso on huono. Toimittajat ottavat vastaan lahjuksia ja tekevät yksipuolista journalismia, koska heille ei makseta kunnollista palkkaa.

Mwitan mielestää kritisoidussa medialaissa on jopa hyviä puolia: se esimerkiksi vaatii mediataloja tekemään virallisia työsopimuksia toimittajien kanssa. Hyvää on myös se, että laki ylipäätään on olemassa – nyt ainakin parannuksia on helpompi vaatia.

Hän muistuttaa, että avoimuus ja läpinäkyvyys ovat Tansaniassa suhteellisen uusia asioita.

”Meitä ei voi panna samalle viivalle sellaisen maan kanssa, joka on ollut sata vuotta vapaa. Se ei ole reilua.”

Mwita myös uskoo, että Tansaniasta puhutaan länsimaisille järjestöille pahaa siksi, että ihmiset ovat tyytymättömiä Magufulin politiikkaan. Monen korruptoituneen virkamiehen ja samalla myös median rahahanat on nyt suljettu.

Siitä ei silti pääse mihinkään, että kun hallinto sulkee medioita, syynä ei yleensä ole journalismin huono laatu.

”On selvää, että lehdet, joita on suljettu tai joita vastaan on nostettu syytteitä, ovat jotenkin loukanneet Magufulia. Hallinto käyttää lainsäädäntöä hyväkseen mielivaltaisesti”, Eva Nilsson muistuttaa.

Länsimaat edustavat eliittiä

Iso-Britannia, Yhdysvallat ja EU ovat ilmaisseet huolensa Tansanian demokratiakehityksen tilasta, ja jotkut maat ovat vetäneet tukeaan maalta.

Länsimaiden on kuitenkin vaikea puuttua tilanteeseen, sillä Magufulin politiikassa niitä ei pahemmin arvosteta. Eliitin vastustaminen on keskeinen osa kaikkea populismia, ja Tansanian tapauksessa eliittiä edustavat länsimaat.

”Entisten siirtomaavaltojen vastustaminen vetoaa kansaan vahvasti, sillä Afrikassa ollaan hyvin väsyneitä länsimaiden sekaantumiseen ja valkoisten ihmisten valtaan”, Nilsson huomauttaa.

Magufulinkaan lumo ei ole loputon. Erään kyselytutkimuksen mukaan hänen suosionsa putosi jo vuonna 2017. Tarkkoja tietoja ei kuitenkaan ole, sillä hallitus kontrolloi myös tilastotietojen julkaisemista.

DemokratiaSananvapaus ja media mediainformaatioteknologiainternetsananvapaustiedotusvälineetpolitiikkahallintokansalaisyhteiskuntakorruptio & läpinäkyvyys Tansania

Lue myös

Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.
Tietokoneen näppäimistö ja näyttö

Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö

Viranomaiset katkaisivat nettiyhteydet tai häiritsivät muuten internetin toimintaa viime vuonna lähes kaikilla mantereilla, käy ilmi Access Now -järjestön raportista. ”Internetin sulkeminen globaalin terveyskriisin aikana on uskomattoman vaarallista”, kritisoi järjestön edustaja Felicia Anthonio.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Sotilas EU-lipun vieressä.

EU voi pian myöntää ensimmäistä kertaa myös aseellista tukea kumppaneilleen – Järjestöt ja tutkijat pelkäävät epävakauden kasvua ja unionin militarisoitumista

Vasta perustetun Euroopan rauhanrahaston kautta myös suomalaisten verorahoja voidaan jatkossa käyttää vaikkapa Sahelin alueen turvallisuusjoukkojen aseistamiseen. EU perustelee aseellisen tuen tarvetta muun muassa koulutusoperaatioiden tehostamisella, mutta kriitikoiden mukaan unioni on lähtenyt vaaralliselle, kovan turvallisuuden tielle.
Mielenosoittajia ja kyltti, jossa lukee "Climate crisis = death".

Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen

Valtioiden ilmastotoimia seuraava Climate Action Tracker on laskenut ennustettaan maapallon lämpenemisestä. Valtioiden kunnianhimoa on lisännyt muun muassa Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin huhtikuussa järjestämä ilmastokokous.
Puna-valko-vihreä lippu ja muita lippuja liehuu pilvenpiirtäjän edessä.

Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja

Vaikea kuivuus on ajanut Madagaskarin eteläosat ruokakriisiin. Sekä ruokavarastot että siemenvilja on syöty, ja nyt ihmiset turvautuvat epätoivoisiin keinoihin.
Lapsia rivissä teltan edustalla.

Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan

Etiopialaiselle Nguenyyielin pakolaisleirille on paennut tuhansia ihmisiä konfliktista kärsivästä Etelä-Sudanista. 18-vuotias pakolainen Chuol Nyakoach uskoo, että koulutuksesta on hyötyä myös rankkojen kokemusten käsittelyssä.
Nainen työpöydän ääressä kirjoittamassa.

Maailmassa on 900 000 kätilön vaje – Sen paikkaaminen pelastaisi miljoonia ihmishenkiä, tuore raportti laskee

Naisvaltainen ala ja naispotilaiden tarpeet jäävät usein huomiotta. Se on yksi syy siihen, että maailmassa on liian vähän kätilöitä, selviää Unfpan raportista.

Tuoreimmat

EU voi pian myöntää ensimmäistä kertaa myös aseellista tukea kumppaneilleen – Järjestöt ja tutkijat pelkäävät epävakauden kasvua ja unionin militarisoitumista
Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen
Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja
Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan
Maailmassa on 900 000 kätilön vaje – Sen paikkaaminen pelastaisi miljoonia ihmishenkiä, tuore raportti laskee
Uganda kiristää seksuaalirikoslainsäädäntöään – Seksuaalivähemmistöt ja seksityöläiset voivat joutua rekisteriin
Kääntyvätkö rikkaat maat rokotepatenteista luopumisen kannalle? – Yhdysvallat ilmoitti kannattavansa patenttivapautusta, nyt EU:lta vaaditaan samaa
Tuore raportti vaatii Etelä-Aasian maita parantamaan seksuaalirikoslainsäädäntöään – Uhreille tehdään neitsyystestejä, poliisit vähättelevät rikoksia
Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”
Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”