Uutiset Demokratia

Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa

”Puskutraktoriksi” kutsuttu Tansanian presidentti sulkee medioita, irtisanoo julkisesti virkamiehiä ja ahdistelee kriitikoitaan. Länsimaat ja ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan, mutta maan sisältä kuuluu toisenlaisiakin ääniä. Toimittaja Gasirigwa Mwitan mielestä Tansaniaa ei pitäisi arvostella samalla mittapuulla kuin länsimaita.
Kaksi hymyilevää miestä vierekkäin
Tansanian presidentti John Magufuli (vas.) tapasi vuonna 2017 Maailmanpankin silloisen johtajan Jim Young Kimin Dar es Salaamissa. (Kuva: Sarah Farhat / World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0)

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Unkarin pääministeri Viktor Orbán. Brasilian presidentti Jair Bolsonaro ja hänen filippiiniläinen virkaveljensä Rodrigo Duterte.

Siinä lista maailmalla viime vuosina suureen suosioon nousseista populistijohtajista, jotka puhuvat ja toimivat ”suoraan”, kannattavat perinteisiä arvoja – eivätkä juuri piittaa demokratian peruspilareista tai kansainvälisistä sopimuksista.

Tunnetuimpien listalta puuttuu ainakin yksi nimi: Tansanian presidentti John Magufuli, jonka politiikkaan on kuulunut viime vuosina yhä kovempi median, kansalaisyhteiskunnan ja opposition kontrollointi ja rankaiseminen. Esimerkiksi ihmisoikeusjärjestöt Amnesty International ja Human Rights Watch varoittivat lokakuussa, että sorto on neljän viimeisen vuoden aikana pahentunut.

Ensi vuonna Tansaniassa järjestetään jälleen vaalit, ja on hyvin mahdollista, että Magufuli valitaan jatkokaudelle.

”Magufuli on klassinen populistijohtaja. Hän on suosittu, sillä hän on onnistunut alusta asti rakentamaan vastakkainasettelun kansan ja eliitin välille. Hänen hallinnossaan on kuitenkin myös autoritaarisia piirteitä. Kaikki, jotka kritisoivat jollakin tavalla Magufulin valtaa ja hallintoa, ovat vaarassa”, kuvailee pitkään Tansanian politiikkaa seurannut tutkija Eva Nilsson.

Hän tutkii Helsingin ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulussa Hankenissa Tansanian yritysvastuupolitiikkaa.

Julkisia potkuja ja hyväntekeväisyyttä

Tansanian demokratiakehityksen takapakkia voi ihmetellä, sillä maa siirtyi monipuoluedemokratiaan vuonna 1992. Sitä on perinteisesti pidetty vakaana ja rauhallisena maana, joka saa länsimailta paljon kehitysyhteistyövaroja. Se on myös Suomen kehitysyhteistyön tärkeimpiä kumppanimaita.

Valtapuolue CCM:ää edustava Magufuli varmisti voittonsa kuitenkin lupaamalla puuttua maata riivaavaan korruptioon.

”Magufuli on onnistunut kitkemään korruptiota, lisäämään verotuloja, parantamaan julkisen hallinnon tehokkuutta ja aloittamaan monia kansalaisten arvostamia infrastruktuurihankkeita”, kertoo akatemiatutkija Tiina Kontinen. Hän tutkii kansalaiseksi kasvamista Tansaniassa ja Ugandassa ja vieraili Tansaniassa hiljattain.

Magufulin populistin elkeet tulevat esiin etenkin mediapelissä ja suoraviivaisessa toiminnassa. Hän on jaellut potkuja korruptoituneille virkamiehille, myös omalle lähipiirilleen.

”Tyyli on aina näyttävä. Magufuli voi esimerkiksi mennä tv-kameroiden kanssa yllättäen sairaalaan ja erottaa johtajan, jos hän näkee, että asiat on hoidettu huonosti”, Nilsson kuvailee.

”Puskutraktoriksi” kutsuttu presidentti nauttii suurta kansansuosiota myös siksi, että hän matkustaa kuuntelemaan kansalaisten huolia ja lahjoittaa sitten rahaa vaikkapa kouluvessojen rakentamiseen.

”Näin pidetään yllä kuvaa presidentistä, joka taistelee tavallisen kansan puolesta väärinkäytöksiin taipuvaisia johtajia vastaan”, Kontinen kertoo.

WhatsApp-viesteistä syytteitä

Magufulia äänestivät etenkin ne tansanialaiset, jotka ovat kaivanneet vahvaa johtajaa. Autoritaarinen johtamistyyli tarkoittaa kuitenkin sitä, että Magufulin hallinto on käynyt viime vuosina kriitikoiden kimppuun etenkin lainsäädännön avulla. Tiina Kontisen mukaan taustalla on CCM-puolueen huoli opposition ja kansalaisyhteiskunnan vahvistumisesta sekä populismin suosion kasvu maailmalla ylipäätään.

Esimerkiksi vuonna 2016 hyväksytty mediapalvelulaki kieltää tiedotusvälineitä julkaisemasta tietoja, jotka heikentävät kansallista turvallisuutta tai aiheuttavat harmia hallituksen mahdollisuuksille hallinnoida taloutta. Laki kieltää myös ”tyytymättömyyden lietsonnan” hallintoa kohtaan.

Lain nojalla on sakotettu, suljettu kokonaan tai määräajaksi useita medioita, jotka ovat julkaisseet korruptiosyytöksiä, tietoja ihmisoikeusloukkauksista tai maan taloudesta. Toimittajia ei ole vankilassa, mutta parhaillaan tutkintavankeudessa on toimittaja Erick Kabendera, jota syytetään epämääräisin perustein talousrikoksista.

Tansania hyödyntää myös jo edellisen presidentin aikana hyväksyttyä kyberrikoslakia, joka kieltää ”väärän tai harhaanjohtavan informaation levittämisen”.  Lain perusteella on syytetty ja tuomittu toimittajia ja aktivisteja, ja jopa WhattsApp-viestinnästä on nostettu syytteitä. Suositun JamiiForums-keskustelupalstan perustaja Maxence Melo on ollut oikeudessa toistasataa kertaa.

Hallinto kontrolloi myös puoluerekisteriä, ja heinäkuussa 2016 Magufuli kielsi poliittisen toiminnan kokonaan vuoteen 2020 asti. Viime kuun paikallisvaalit käytiin ilman oppositiota, joka kieltäytyi osallistumasta.

Myös kansalaisyhteiskunta on ahdingossa. Eva Nilsson asui Tansaniassa Magufulin noustessa valtaan vuosina 2015–2016 työskennellessään suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestön Kepan (nyk. Fingo) palveluksessa.

”Tunnelma alkoi jännittyä hyvin nopeasti. Vaikuttamistyö vaikeutui. Magufuli esimerkiksi kielsi valtionhallinnolta tapaamiset ilman korkean johdon lupaa, ja yhteydenpito virkamiehiin vaikeutui valtavasti”, hän muistelee.

Myös Tiina Kontisen mukaan kansalaisjärjestöt ovat joutuneet yhä tarkemman kontrollin kohteiksi, ja niiden esittämä kritiikki tuomitaan herkästi ’ei-afrikkalaisena’ tai ’rauhaa rikkovana’.

Mies istumassa puolilähikuvassa
Toimittaja ja sananvapausjärjestön johtaja Gasirigwa Mwita muistuttaa, että avoimuus on Tansaniassa vielä nuori ilmiö. Siksi sen lehdistönvapautta on vaikea vertailla vaikkapa Suomeen. (Kuva: Timo Mielonen / Viestintä ja kehitys -säätiö)

Korruptio myös lehdistön ongelma

Kaikki eivät ole samaa mieltä Tansanian ongelmista. Tansanialaisen toimittajan Gasirigwa Mwitan mielestä länsimaiden media liioittelee lehdistönvapauden ongelmia – vaikka kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksillä maa on pudonnut viime vuosina 47 sijaa.

”Länsimaissa asia esitetään niin, että meillä ei ole lainkaan lehdistönvapautta. Jos se olisi niin, minä en olisi päässyt tänne, sillä valtio kyllä tietää, miksi olen Suomessa”, Mwita sanoo.

Mwita johtaa eteläisen Afrikan mediainstituutin MISAn Tansanian-osastoa. Hän vieraili marraskuussa suomalaisen Viestintä ja kehitys -säätiön sananvapausseminaarissa, jossa keskusteltiin muun muassa disinformaatiosta ja valeuutisista.

Hän myöntää, että lainsäädännössä on haasteita, mutta tansanialaismedian suurimmat ongelmat ovat hänen mielestään silti ammattitaidon puute ja rahapula.

Päätoimittajat ovat mediatalojen omistajien naruissa, ja journalismikoulutuksen taso on huono. Toimittajat ottavat vastaan lahjuksia ja tekevät yksipuolista journalismia, koska heille ei makseta kunnollista palkkaa.

Mwitan mielestää kritisoidussa medialaissa on jopa hyviä puolia: se esimerkiksi vaatii mediataloja tekemään virallisia työsopimuksia toimittajien kanssa. Hyvää on myös se, että laki ylipäätään on olemassa – nyt ainakin parannuksia on helpompi vaatia.

Hän muistuttaa, että avoimuus ja läpinäkyvyys ovat Tansaniassa suhteellisen uusia asioita.

”Meitä ei voi panna samalle viivalle sellaisen maan kanssa, joka on ollut sata vuotta vapaa. Se ei ole reilua.”

Mwita myös uskoo, että Tansaniasta puhutaan länsimaisille järjestöille pahaa siksi, että ihmiset ovat tyytymättömiä Magufulin politiikkaan. Monen korruptoituneen virkamiehen ja samalla myös median rahahanat on nyt suljettu.

Siitä ei silti pääse mihinkään, että kun hallinto sulkee medioita, syynä ei yleensä ole journalismin huono laatu.

”On selvää, että lehdet, joita on suljettu tai joita vastaan on nostettu syytteitä, ovat jotenkin loukanneet Magufulia. Hallinto käyttää lainsäädäntöä hyväkseen mielivaltaisesti”, Eva Nilsson muistuttaa.

Länsimaat edustavat eliittiä

Iso-Britannia, Yhdysvallat ja EU ovat ilmaisseet huolensa Tansanian demokratiakehityksen tilasta, ja jotkut maat ovat vetäneet tukeaan maalta.

Länsimaiden on kuitenkin vaikea puuttua tilanteeseen, sillä Magufulin politiikassa niitä ei pahemmin arvosteta. Eliitin vastustaminen on keskeinen osa kaikkea populismia, ja Tansanian tapauksessa eliittiä edustavat länsimaat.

”Entisten siirtomaavaltojen vastustaminen vetoaa kansaan vahvasti, sillä Afrikassa ollaan hyvin väsyneitä länsimaiden sekaantumiseen ja valkoisten ihmisten valtaan”, Nilsson huomauttaa.

Magufulinkaan lumo ei ole loputon. Erään kyselytutkimuksen mukaan hänen suosionsa putosi jo vuonna 2017. Tarkkoja tietoja ei kuitenkaan ole, sillä hallitus kontrolloi myös tilastotietojen julkaisemista.

DemokratiaSananvapaus ja media mediainformaatioteknologiainternetsananvapaustiedotusvälineetpolitiikkahallintokansalaisyhteiskuntakorruptio & läpinäkyvyys Tansania

Lue myös

Sotilas mielenosoittajien edessä Tunisiassa

Työttömyyttä on pidetty yhtenä syynä arabikevään mielenosoituksiin – Tuoreen tutkimuksen mukaan merkitystä on liioiteltu

Sotiin ja mielenosoituksiin johtaneen arabikevään on usein ajateltu saaneen alkunsa etenkin työttömien tyytymättömyydestä, mutta todellisuudessa protesteihin osallistumista selittää enemmän esimerkiksi nuoruus ja kiinnostus politiikkaan, selviää Kari Paasosen tutkimuksesta.
Mielenosoittajia kylttien kera Tampereella

Nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen lisääminen edellyttää, että aikuiset lopettavat vähättelyn

Suomessa yritetään edistää lasten ja nuorten osallistumista, mutta käytännössä aikuiset vähättelevät esimerkiksi nuorten ilmastoaktivismia ja kysyvät näiden mielipidettä vasta päätöksenteon jälkeen. Muutos vaatisi asenteiden korjaamista ja aitoja kohtaamisia, kirjoittaa Salaado Qasim.
Sri Lankan lippu hiekkarannalla

Sri Lankan presidentinvaalien tulos on huono uutinen maan vähemmistöille

Sri Lankan uuden presidentin Gotabaya Rajapaksan voiton varmistivat valeuutiset, etnonationalismi, maan huono taloudellinen tila sekä valtaväestö kokema turvattomuus viime kevään ääri-islamistien terrori-iskun jälkeen, kirjoittaa International Crisis Groupin analyytikko Alan Keenan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Joukko nuoria naisia kerrossängyillä

Iranilaisohjaaja Mehrdad Oskouei haluaa antaa äänen äänettömille – Uusi dokumentti kertoo tytöistä, jotka ovat murhanneet isän, miehen tai langon, koska muuta vaihtoehtoa ei ollut

Mehrdad Oskouei käsittelee dokumenteissaan yhteiskunnallisesti herkkiä aiheita mutta ei halua tunnustautua aktivistiksi vaan paremminkin kanavaksi dokumenttiensa henkilöiden ja yleisön välillä. ”Halusin tehdä elokuvan heidän kanssaan, en heistä”, hän kuvailee uutta dokumenttiaan Sunless Shadows, joka kertoo murhasta tuomituista nuorista naisista.
Nainen puolilähikuvassa

Suomeen tulevat kiintiöpakolaiset saavat varautua kylmään säähän, jonottamiseen ja ujoihin naapureihin – Kulttuurishokin välttämiseksi perehdytys aloitetaan jo lähtömaassa

Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön kolmen päivän tehokoulutuksessa opiskellaan suomalaisen yhteiskunnan toimintaa aina bussin käytöstä tasa-arvon kunnioittamiseen. ”Kulttuuriorientaatiosta oli hyötyä, sillä arabimaissa Suomea ei tunneta kovin hyvin”, kertoo Suomeen hyvin kotiutunut Heba Almahrous.
Kaksi lehmää heinäkaukalon äärellä

Lehmänlanta ja maatilajäte hyötykäyttöön: Nepalissa vähennetään päästöjä ja tuontiriippuvuutta biokaasun avulla

Nepalista on tullut maailman johtaja paikallisesti suunniteltujen kotitalouksien biokaasukompostorien levittämisessä. Nyt maassa toimii teollisen kokoluokan biokaasutehdas, joka voi vähentää myös riippuvuutta tuontilannoitteista ja nestekaasusta.
Kaksi miestä nousemassa autosta poliisin ympäröiminä

Paikalliset asukkaat auttavat turvapaikanhakijoita Ranskan ja Italian rajalla, koska valtio ei sitä tee – Dokumenttielokuva kysyy, mitä tapahtui eurooppalaiselle solidaarisuudelle

Docpoint-festivaaleilla nähdään muun muassa dokumentti The Valley, joka kertoo viranomaisia uhmaavista, turvapaikanhakijoita auttavista aktivisteista. Ohjaaja Nuno Escudeiro on huolissaan siitä, että Euroopan pakolaispolitiikka niputtaa terroristit ja siirtolaiset yhteen. ”Se aiheuttaa vahinkoa, jonka korjaaminen kestää vuosia.”
Terveyssiteitä ja terveyssidepaketteja pöydällä

Kuukautiset eivät ole naurun asia, opitaan Eswatinin kouluissa

Eswatinissa eli entisessä Swazimaassa kuukautisten alkaminen voi johtaa tyttöjen nöyryyttämiseen, kiusaamiseen ja jopa perheväkivaltaan. Tilanne on muuttumassa muun muassa aktivisti Nomcebo Mkhaliphin ansiosta. Hän valistaa tyttöjen lisäksi myös poikia, jotta nämä ymmärtäisivät, että kyseessä on luonnollinen asia.

Tuoreimmat

Suomeen tulevat kiintiöpakolaiset saavat varautua kylmään säähän, jonottamiseen ja ujoihin naapureihin – Kulttuurishokin välttämiseksi perehdytys aloitetaan jo lähtömaassa
Iranilaisohjaaja Mehrdad Oskouei haluaa antaa äänen äänettömille – Uusi dokumentti kertoo tytöistä, jotka ovat murhanneet isän, miehen tai langon, koska muuta vaihtoehtoa ei ollut
Lehmänlanta ja maatilajäte hyötykäyttöön: Nepalissa vähennetään päästöjä ja tuontiriippuvuutta biokaasun avulla
Paikalliset asukkaat auttavat turvapaikanhakijoita Ranskan ja Italian rajalla, koska valtio ei sitä tee – Dokumenttielokuva kysyy, mitä tapahtui eurooppalaiselle solidaarisuudelle
Kuukautiset eivät ole naurun asia, opitaan Eswatinin kouluissa
Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Satojen miljoonien kulkusirkkojen parvet tuhoavat satoa Itä-Afrikassa – ”Työntekijämme taistelevat lähes läpinäkymättömän tiheitä parvia vastaan”, kertoo Pelastakaa Lasten edustaja
2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne
Raportti: Vaurauserojen lisäksi myös maailman tuloerot ovat kasvaneet – Pohjoisamerikkalainen tienaa 16 kertaa afrikkalaista enemmän
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa
Keski-Aasian jäätiköt sulavat, ja sen on huomannut myös maanviljelijä Kylych Bekeshov – Kirgisiassa harva voi kuitenkaan varautua ilmastonmuutokseen
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Yli puolet apua tarvitsevista elää vain kymmenessä maassa – Järjestö listasi vuoden pahimmat humanitaariset kriisit
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”