Uutiset Koronavirus

Poliitikot, nobelistit ja järjestöt vetoavat demokratian puolesta: ”Autoritaariset johtajat käyttävät koronakriisiä hyväkseen”

Tänään julkaistun avoimen kirjeen mukaan koronapandemia on valtava haaste demokratian kannalta, sillä sen varjolla monet johtajat yrittävät heikentää demokratiaa. ”Meidän on tehtävä selväksi kaikille, mitä on pelissä”, vetoaa International IDEAn pääsihteeri Kevin Casas-Zamora.
Temppelin raunioituneita pylväitä
Koronavirus uhkaa demokratiaa, varoitetaan avoimessa kirjeessä. (Kuva: Lucas Macromini / CC BY-NC 2.0)

Ihmisten perusvapaudet kaikkialla ovat uhattuina, koska hallitukset käyttävät koronakriisiä hyväkseen pönkittääkseen omaa valtaansa, varoitetaan tänään julkaistussa järjestöjen, poliitikkojen ja muiden toimijoiden avoimessa kirjeessä.

Koronapandemian vuoksi monet valtiot ovat ottaneet käyttöön hätätilalainsäädäntöä, jonka avulla rajoitetaan ihmisoikeuksia ja lisätään valtion tarkkailua. Monissa maissa se on tehty ilman parlamentaarista valvontaa ja jättäen huomiotta juridiset rajoitukset sekä aikarajat, kirjeessä kritisoidaan.

”Parlamentteja sivuutetaan, toimittajia pidätetään ja häiritään, vähemmistöjä pidetään syntipukkeina ja haavoittuvimmat väestönosat kohtaavat hälyttäviä uusia vaaroja, kun taloudellinen eristys runtelee yhteiskunnan rakenteita kaikkialla”, kirjeessä todetaan.

Samalla autoritaariset hallinnot käyttävät koronaa hyväkseen heikentääkseen demokratiaa ja sen avulla saavutettuja edistysaskeleita, kirjeessä todetaan.

Allekirjoittajien mukaan ei ole yllättävää, että autoritaariset valtiot käyttävät kriisiä hyväkseen hiljentääkseen kriitikot ja kiristääkseen otettaan vallasta. Huolta herättää kuitenkin myös se, että demokraattisesti valitut hallitukset ovat rajoittaneet ihmisoikeuksia kyseenalaisin keinoin.

Kirjeen taustalla ovat ruotsalainen demokratiainstituutti International IDEA sekä yhdysvaltalainen National Endowment for Democracy. Allekirjoittajia on yli 500, muun muassa 73 demokratiainstituutiota, 13 Nobel-palkittua ja 62 entistä valtion ja hallituksen johtajaa.

Suomesta kirjeen ovat allekirjoittaneet demokratia-alan kehitysyhteistyötä tekevä Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö – Demo ry sekä europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr).

Kansainvälisiin allekirjoittajiin kuuluu muun muassa rauhannobelisteja: Etelä-Afrikan entinen presidentti F.W. de Klerk, Kolumbian entinen presidentti Juan Manuel Santos sekä Puolan entinen presidentti ja solidaarisuusliikkeen johtaja Lech Wałęsa. Kirjeen ovat allekirjoittaneet myös esimerkiksi Yhdysvaltain entinen ulkoministeri Madeleine Albright ja näyttelijä Richard Gere.

Myös ihmisoikeusjärjestöt ovat aiemmin nostaneet esiin huolen koronaviruksen vaikutuksista demokratiaan, sananvapauteen ja ihmisoikeuksiin. Ympäri maailman on raportoitu esimerkiksi poliisin väkivallasta, joka on kohdistunut etenkin haavoittuvassa asemassa oleviin ja vähemmistöjen edustajiin.

Kirjeen tarkoituksena on kerätä lisätukea demokratialle.

”Nyt on aika, jona meidän kaikkien pitää puolustaa demokratiaa. Meidän on tehtävä selväksi kaikille, mitä on pelissä. Emme salli autoritaaristen johtajien käyttää tätä tai muita kriisejä valtansa lisäämiseen ja oikeuksiemme vähentämiseen. Meidän pitää puolustaa demokratiaa niin vaaliuurnilla, mediassa kuin kaduillakin. Siitä tässä kirjeessä on kyse”, sanoo International IDEAn pääsihteeri Kevin Casas-Zamora tiedotteessa.

DemokratiaKoronavirus aktivismidemokratiaetiikka & arvokeskusteluhallintokansalaisyhteiskuntalaki Demo ry

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa rakennusten keskellä

Parempaa tulevaisuutta on vaikea edistää, jos seuraavasta päivästäkin on vaikea selviytyä

Monet kehityshankkeet ovat kovilla koronapandemian takia. Nepalin Rautahatin ja Ramechhapin piirikunnissa edistettiin menestyksekkäästi naisten pienviljelyhanketta, mutta luonnonkatastrofit ja korona tulivat väliin. Alueella vieraillut Siemenpuu-säätiön koordinaattori Kari Bottas analysoi tilanteen syitä ja seurauksia.
Kaksi naista pyöräilee.

Väkivalta lisääntyi Sri Lankassa koronasulun aikana – ”Pahinta on miehillä, sillä miesten odotetaan olevan vahvoja”

Koronasulku on lisännyt Sri Lankassa poliisiväkivalta, joka kohdistuu usein miehiin. ”Naiset ja lapset toki kokevat eniten sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa, mutta on tärkeää myös huomioida useimmiten ylenkatsottu miesten kokema väkivalta”, sanoo seksuaali- ja lisääntymisterveyskoordinaattori Shelani Palihawadana.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.