Uutiset Koronavirus

Amnesty: Koronapandemia nosti vähemmistöt poliisin silmätikuksi ympäri Eurooppaa

Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportin mukaan koronapandemia on paljastanut, miten järjestelmällistä ja laajaa poliisin rasismi Euroopassa on.
Puhujanpöntössä oleva kyltti, jossa lukee stay at home.
Koronaviruksen ehkäisemiseksi asetettuja ulkonaliikkumiskieltoja on valvottu erityisen tehokkaasti vähemmistöjen asuttamilla alueilla, sanoo Amnesty uudessa raportissaan. Kuva Ison-Britannian pääministerin Boris Johnsonin lehdistötilaisuudesta. (Kuva: Pippa Fowles / No 10 Downing Street / CC BY-NC-ND 2.0)

Poliisi on syyllistynyt koronapandemian aikana järjestelmälliseen turvapaikanhakijoiden, romanien, asunnottomien ja muiden vähemmistöjen syrjintään monissa Euroopan maissa, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.

Amnestyn tänään julkaiseman raportin mukaan poliisi on kohdistanut vähemmistöihin enemmän väkivaltaa, antanut sakkoja, tehnyt syrjiviä henkilöllisyystarkastuksia ja asettanut pakkokaranteeneja.

Raportissa käsitellään 12:ta Euroopan maata. Suomi tai muut Pohjoismaat eivät ole mukana.

Monet maat asettivat koronapandemian hillitsemiseksi tiukkoja ulkonaliikkumiskieltoja. Raportin mukaan niiden noudattamista on valvottu erityisesti köyhillä ja vähemmistöjen asuttamilla alueilla.

Esimerkiksi Ranskassa Seine-Sant-Denisin esikaupunkialueella liikkumiskiellon rikkomisesta annettiin kolminkertainen määrä sakkoja muuhun Ranskaan verrattuna, vaikka kieltoa noudatettiin yhtä hyvin kuin muissakin kaupunginosissa.

Bulgariassa taas yli 50 000 romania eristettiin karanteenien aikana muusta yhteiskunnasta. Seurauksena romanienemmistöiset naapurustot kärsivät vakavasta ruokapulasta, ja alueiden asukkaiden mediaanitulot laskivat 61 prosenttia maalis- ja toukokuun välisenä aikana.

Koronapandemian aikana myös asunnottomia ihmisiä on sakotettu eristäytymiskehotuksen ja liikkumiskiellon rikkomisesta esimerkiksi Italiassa, Ranskassa, Espanjassa ja Iso-Britanniassa.

Poliisi on myös syyllistynyt monissa maissa etniseen profilointiin. Isossa-Britanniassa mustien osuus poliisin pysäyttämistä ihmisistä nousi lähes kolmanneksen maalis-huhtikuussa.

Raportissa analysoidaan myös poliisin voimankäytöstä kuvattuja videoita. Kaikissa 34 videossa poliisi käytti suhteetonta voimaa.

Amnestyn mukaan raportti paljastaa Euroopassa vallitsevan rasismin laajuuden ja järjestelmällisyyden sekä viranomaisten ennakkoluulot.

“Poliisiväkivalta ja rakenteellinen rasismi eivät ole uusia ilmiöitä, mutta koronapandemia ja rajoitusten toimeenpano ovat osoittaneet niiden laajuuden. Syrjinnän, laittoman voimankäytön ja poliisin rankaisemattomuuden muodostamaan kolmoisuhkaan pitää puuttua välittömästi Euroopassa”, sanoo Amnestyn Länsi-Euroopan tutkija Marco Perolini tiedotteessa.

Koronavirus ihmisoikeudetrasismivähemmistöpolitiikkaköyhyyspolitiikkahallintoterveys Eurooppa Amnesty International

Lue myös

Kaksi kasvosuojaimin varustautunutta miestä seisoo kanaparven vieressä.

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut

Koronavirus heikentää ruokaturvaa, koska monella rajoitusten takia työnsä menettäneellä ei ole enää varaa ostaa syötävää. Virus luo kuitenkin myös epäsuorempia uhkia. Joissakin Afrikan maissa satoa on pilaantunut ja siipikarjaa kuollut, kun maat ovat asettaneet tiukkoja liikkumisrajoituksia.
Pienen lapsen jalat näkyvissä pinnasängyn pinnojen välistä.

Koronavirus sulki monet orpokodit – Pandemiasta seuraava taloustaantuma voi silti syventää laitostamisen kulttuuria

Moni orpokodissa asuva lapsi ei todellisuudessa ole orpo vaan on joutunut laitokseen köyhyyden takia. Koronan aiheuttama globaali taloustaantuma voi johtaa siihen, että köyhyydestä tulee entistä yleisempi syy laitostamiselle, varoittaa Larisa Abrickaja.
Kaksi naista tarkastelee tomaatteja torilla.

Maa, jota ei suljettu koronan takia – Malawissa oikeus määräsi valtion maksamaan köyhille ensin tukea

Malawi ei ole siirtynyt koronaeristykseen, koska oikeusistuin päätti, että valtion pitää toimittaa ensin tukea köyhille. Sitä ei ole vielä tehty. Nyt osa malawilaisista uskoo, ettei sulkua tulekaan, osa taas uskoo, että sulku on keino siirtää heinäkuun vaaleja.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Seteliraha, jossa rakennus ja teksti Bank of Tanzania

Miljardien mikrolainabisnes

Kehitysmaiden pienyrittäjille tarkoitetut mikrolainat saavat yksiltä ylistystä ja toisilta täystyrmäyksen. Pankkien mikrolainaohjelmien lisäksi naisten omaehtoiset osuuskunnat ovat yhä suositumpia tapoja säästää ja saada lainaa.
Vyötäröstä alaspäin kuvattu ihminen seisoo vanhoista kännyköistä koostuvan kasan yläpuolella.

Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten

Sähkölaitteita heitetään pois yhä enemmän, sillä kulutus kasvaa ja käyttöikä on lyhyt. Alle viidennes e-jätteestä kierrätetään, selviää YK:n raportista.
Rauhanmerkki roikkumassa metallijohdosta

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”

Maailman pitäisi käyttää rahaa sotilasmenojen sijaan humanitaarisiin tarkoituksiin, todetaan järjestöjen avoimessa kirjeessä. Myös Suomen pitäisi miettiä hävittäjähankintoja uudelleen, sanoo kirjeessä mukana oleva Sadankomitea.

Tuoreimmat