Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Poliitikkojen vihamieliset lausunnot lietsovat ulkomaalaisvastaisia hyökkäyksiä Etelä-Afrikassa

Etelä-Afrikassa on viime aikoina hyökkäilty ulkomaalaisten omistamia yrityksiä vastaan. Tutkijoiden mukaan huomattava osa väestöstä syyttää ulkomaalaisia maan sosiaalisista ja taloudellisista ongelmista.
Johannesburgin pilvenpiirtäjiä
Tutkijoiden mukaan siirtolaisvastaiset viharikokset ovat Etelä-Afrikassa yleisempiä kuin on uskottu. Kuva Johannesburgista. (Kuva: flowcomm / Flickr.com / CC BY 2.0)

(IPS) -- Viime viikkoina ainakin kolmessa eteläafrikkalaisessa kaupungissa väkijoukot ovat hyökänneet ulkomaalaisten omistamien liikeyritysten kimppuun. Asia ei ole jäänyt huomaamatta muualla Afrikassa, ja esimerkiksi Nigeriassa on tehty kostohyökkäyksiä maassa toimivia eteläafrikkalaisia yrityksiä vastaan.

Väkivallaksi asti yltyvä siirtolaisvastaisuus ei olekaan Euroopan tai Yhdysvaltain yksinoikeus. Mutta toisin kuin esimerkiksi äärimmäisen ulkomaalaisvastaisissa itäisen Euroopan maissa, Etelä-Afrikassa todella asustaa kookas siirtolaisyhteisö, jota maan hallitusta vaaditaan suojelemaan.

Poliitikot lietsovat vihaa

Jotta viharikoksia pystyttäisiin torjumaan, niiden taustoja pitää ymmärtää. Etelä-Afrikan humanististen tieteiden tutkimusneuvoston tutkijat ovatkin vuodesta 2003 lähtien vuosittain tutkineet eteläafrikkalaisten sosiaalisia asenteita. Viimeisin tutkimus antaa ainesta tulkinnoille siirtolaisvastaisten viharikosten vaikuttimista.

Tutkijat havaitsivat, että huomattava osa väestöstä syyttää ulkomaalaisia Etelä-Afrikan sosiaalisista ja taloudellisista ongelmista. Mitään varsinaisia todisteita ei ole esimerkiksi siitä, että siirtolaiset lisäisivät rikollisuutta tai työttömyyttä. Kyse onkin perusteettomista uskomuksista, joita vahvistavat poliitikkojen siirtolaisvastaiset lausunnot.

Rauhanomaisesta syrjinnästä väkivaltaan

Vuodesta 2015 lähtien tutkimuksessa on kysytty, onko vastaaja osallistunut väkivaltaan estääkseen siirtolaisia asumasta tai työskentelemästä lähialueella. Vastauksista pääteltiin, että siirtolaisvastaiset viharikokset ovat yleisempiä kuin aiemmin uskottiin. Muukalaispelkoisiin toimiin osallistumista ei myöskään paheksuta siinä mitassa kuin tutkijat ovat luulleet.

Siirtolaisvastaiseen väkivaltaan on kuitenkin osallistunut vain vähemmistö Etelä-Afrikan aikuisväestöstä. Osuus on pysynyt lähes samana vuodesta toiseen.

Suoranaisen väkivallan ohella esiintyy myös rauhanomaista siirtolaisvastaista syrjintää. Tutkimus tosin osoittaa, että väkivallaton siirtolaisvastainen toiminta on usein vain ensiaskel kehityksessä, joka vie muukalaispelon sytyttämään väkivaltaan. Siirtolaisvastaiset stereotypiat vaikuttavat vahvasti valmiuteen ryhtyä sanoista tekoihin.

Tutkimuksen huolestuttavimpia havaintoja onkin juuri tämä: useampi kuin joka kymmenes aikuinen eteläafrikkalainen ilmoitti, että vaikka he eivät vielä ole ottaneet osaa väkivaltaiseen toimintaan ulkomaalaisia vastaan, he olisivat valmiita siihen. Se tarkoittaa miljoonia tavallisia eteläafrikkalaisia.

Toimintaohjelma rasismia vastaan

Tutkijat suosittelevat, että hallitus ohjaisi muukalaiskammo-ongelman hoitoon voimavaroja suhteessa ongelman suuruuteen.

Etelä-Afrikalla on kansallinen toimintaohjelma rasismia, rotusyrjintää, muukalaispelkoa ja muuta suvaitsemattomuutta vastaan. Se sisältää siirtolaisten integraatiota, parempaa lainvalvontaa, kansalaisten valistamista ja siirtolaisten perustuslaillisten oikeuksien parempaa toteutumista. Suunnitelma hyväksyttiin viime maaliskuussa ja tutkimus osoittaa, että sillä on tukea kansalaisten parissa.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus vähemmistöpolitiikkasiirtolaisuuspolitiikka Etelä-Afrikka Suomen IPS

Lue myös

Kirgisian lippu ja ratsastajapatsas

Kirgisiasta tuli ensimmäinen kansalaisuudettomuuden poistanut maa – YK:n pakolaisjärjestö palkitsi yli 10 000:ta ihmistä auttaneen lakimiehen

Keski-Aasiaan syntyi Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena satojen tuhansien ihmisten ryhmä, jolla ei ollut minkään maan kansalaisuutta. Heinäkuussa Kirgisiasta tuli ensimmäinen ongelman ratkaissut maa, osittain lakimies Azizbek Ashurovin ansiosta.
Mies pyöräilee pakolaisasutusalueen keskellä

Paikallisten ja pakolaisten välit kiristyvät Ugandassa – Kiistoja ratkotaan asukaskokouksissa

Uganda on ottanut vastaan toista miljoonaa pakolaista. Vaikka rinnakkaiselo paikallisten kanssa sujuu pääosin hyvin, viime aikoina on kiistelty muun muassa kansainvälisten järjestöjen jakamasta tuesta, kirjoittaa eteläsudanilaisia pakolaisia haastatellut Suomen Pakolaisavun tiedottaja Mira Luoma.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nuori mies istuu sohvalla, taustalla punainen seinä

Yksin tulleiden alaikäisten perheenyhdistämisestä on tehty Suomessa poikkeuksellisen vaikeaa – ”Kotoutuisin sata kertaa paremmin, jos he olisivat täällä”

Perheenyhdistäminen on Suomessa esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan verrattuna niin vaikeaa, ettei moni edes yritä. Esimerkiksi afganistanilaisia hakijoita rajoittaa sääntö, jonka mukaan heidän pitää jättää hakemuksensa Intiassa. Opiskelijat Shayegh Adeli ja Ali Nazari uskovat, että he menestyisivät paremmin, jos perhe olisi tukemassa.
Nainen lattialla käsin kudotun maton päällä

Satavuotias Afganistan on maailman vaarallisin maa – Dokumenttiteatteriesitys jäljittää pakolaisuuden syitä

Afganistan 100 – the years of interdependence -dokumenttiteatteriesitys kuvaa väkevästi Afganistanin nykyhetkeä ja historiaa. Suomessa vierailleen Kabulin yliopiston dekaanin Jawida Ahmadin mukaan afganistanilaiset haluavat rauhaa enemmän kuin mitään muuta.
Valkoisiin haalareihin pukeutuneita ihmisiä pilvenpiirtäjän edessä

Raportti: Asefirmat kehittävät jo tappajarobotteja – ”Autonomiset aseet ovat siirtymässä sci-fistä todellisuuteen”

Autonomisten aseiden uhka kasvaa, sillä yhä useammat valtiot ovat lisänneet niiden kehittelyä viime vuosina, selviää PAX-rauhanjärjestön tutkimuksesta. Kyselytutkimuksen mukaan muun muassa suomalaisista suurin osa kannattaa niiden kieltämistä.
Kansainvälisen tuomioistuimen rakennus Haagissa Hollannissa

Gambia vei Myanmarin kansainväliseen oikeuteen rohingyojen kansanmurhasta

Vastikään diktatuurista päässyt Gambia syyttää Myanmaria rohingyojen kansanmurhasta. Kansainvälisellä tuomioistuimella ei ole valtuuksia valvoa päätöksensä toteuttamista, mutta tuomio tahraisi Myanmarin kansainvälistä mainetta.