Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Poliitikkojen vihamieliset lausunnot lietsovat ulkomaalaisvastaisia hyökkäyksiä Etelä-Afrikassa

Etelä-Afrikassa on viime aikoina hyökkäilty ulkomaalaisten omistamia yrityksiä vastaan. Tutkijoiden mukaan huomattava osa väestöstä syyttää ulkomaalaisia maan sosiaalisista ja taloudellisista ongelmista.
Johannesburgin pilvenpiirtäjiä
Tutkijoiden mukaan siirtolaisvastaiset viharikokset ovat Etelä-Afrikassa yleisempiä kuin on uskottu. Kuva Johannesburgista. (Kuva: flowcomm / Flickr.com / CC BY 2.0)

(IPS) -- Viime viikkoina ainakin kolmessa eteläafrikkalaisessa kaupungissa väkijoukot ovat hyökänneet ulkomaalaisten omistamien liikeyritysten kimppuun. Asia ei ole jäänyt huomaamatta muualla Afrikassa, ja esimerkiksi Nigeriassa on tehty kostohyökkäyksiä maassa toimivia eteläafrikkalaisia yrityksiä vastaan.

Väkivallaksi asti yltyvä siirtolaisvastaisuus ei olekaan Euroopan tai Yhdysvaltain yksinoikeus. Mutta toisin kuin esimerkiksi äärimmäisen ulkomaalaisvastaisissa itäisen Euroopan maissa, Etelä-Afrikassa todella asustaa kookas siirtolaisyhteisö, jota maan hallitusta vaaditaan suojelemaan.

Poliitikot lietsovat vihaa

Jotta viharikoksia pystyttäisiin torjumaan, niiden taustoja pitää ymmärtää. Etelä-Afrikan humanististen tieteiden tutkimusneuvoston tutkijat ovatkin vuodesta 2003 lähtien vuosittain tutkineet eteläafrikkalaisten sosiaalisia asenteita. Viimeisin tutkimus antaa ainesta tulkinnoille siirtolaisvastaisten viharikosten vaikuttimista.

Tutkijat havaitsivat, että huomattava osa väestöstä syyttää ulkomaalaisia Etelä-Afrikan sosiaalisista ja taloudellisista ongelmista. Mitään varsinaisia todisteita ei ole esimerkiksi siitä, että siirtolaiset lisäisivät rikollisuutta tai työttömyyttä. Kyse onkin perusteettomista uskomuksista, joita vahvistavat poliitikkojen siirtolaisvastaiset lausunnot.

Rauhanomaisesta syrjinnästä väkivaltaan

Vuodesta 2015 lähtien tutkimuksessa on kysytty, onko vastaaja osallistunut väkivaltaan estääkseen siirtolaisia asumasta tai työskentelemästä lähialueella. Vastauksista pääteltiin, että siirtolaisvastaiset viharikokset ovat yleisempiä kuin aiemmin uskottiin. Muukalaispelkoisiin toimiin osallistumista ei myöskään paheksuta siinä mitassa kuin tutkijat ovat luulleet.

Siirtolaisvastaiseen väkivaltaan on kuitenkin osallistunut vain vähemmistö Etelä-Afrikan aikuisväestöstä. Osuus on pysynyt lähes samana vuodesta toiseen.

Suoranaisen väkivallan ohella esiintyy myös rauhanomaista siirtolaisvastaista syrjintää. Tutkimus tosin osoittaa, että väkivallaton siirtolaisvastainen toiminta on usein vain ensiaskel kehityksessä, joka vie muukalaispelon sytyttämään väkivaltaan. Siirtolaisvastaiset stereotypiat vaikuttavat vahvasti valmiuteen ryhtyä sanoista tekoihin.

Tutkimuksen huolestuttavimpia havaintoja onkin juuri tämä: useampi kuin joka kymmenes aikuinen eteläafrikkalainen ilmoitti, että vaikka he eivät vielä ole ottaneet osaa väkivaltaiseen toimintaan ulkomaalaisia vastaan, he olisivat valmiita siihen. Se tarkoittaa miljoonia tavallisia eteläafrikkalaisia.

Toimintaohjelma rasismia vastaan

Tutkijat suosittelevat, että hallitus ohjaisi muukalaiskammo-ongelman hoitoon voimavaroja suhteessa ongelman suuruuteen.

Etelä-Afrikalla on kansallinen toimintaohjelma rasismia, rotusyrjintää, muukalaispelkoa ja muuta suvaitsemattomuutta vastaan. Se sisältää siirtolaisten integraatiota, parempaa lainvalvontaa, kansalaisten valistamista ja siirtolaisten perustuslaillisten oikeuksien parempaa toteutumista. Suunnitelma hyväksyttiin viime maaliskuussa ja tutkimus osoittaa, että sillä on tukea kansalaisten parissa.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus vähemmistöpolitiikkasiirtolaisuuspolitiikka Etelä-Afrikka Suomen IPS

Lue myös

Buddhalainen temppeli, jonka yllä värikkäitä rukouslippuja.

Korona ei vähentänyt siirtolaisten rahalähetyksiä Nepaliin, ainakaan vielä – Moni reagoi kriisin lähettämällä lisää rahaa

Pandemian alkukuukausina keväällä rahalähetykset notkahtivat, mutta ovat sittemmin lähteneet taas kasvuun. Kasvua on selitetty sillä, että siirtotyöläiset reagoivat kotimaan perheidensä talousahdinkoon lähettämällä enemmän rahaa sekä sillä, että aiemmin koronasulkujen pidättämät varat ovat päässeet perille.
Kaksi hengityssuojaimin varustautunutta naista harjaa roskia kaduilla.

Libanonin räjähdyksen seuraukset koettelevat etenkin siirtolaisia – Jo ennen onnettomuutta useimmat kärsivät ruokapulasta

Afrikan sarvesta ja Aasiasta lähtöisin olevat pakolaiset ja siirtotyöläiset kärsivät pahimmin Libanonin talouskriisistä, ja koronapandemia vielä pahensi tilannetta. Nyt päälle tulevat vielä ammoniumnitraattivaraston räjähdyksen vaikutukset.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Erivärisiä lippuja narulla, taustalla vuoret.

Entisten maaorjien asema on Nepalissa yhä surkea – Suomen Lähetysseura aloittaa uuden hankkeen vapautettujen orjien ihmisoikeuksien puolustamiseksi

Nepalin haliyat vapautettiin maaorjuudesta vuonna 2008, mutta monet eivät vieläkään tunne oikeuksiaan. Uusi EU:n rahoittama hanke kerää tietoa tilanteesta mobiilisovelluksen avulla.
Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.