Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Poliitikkojen vihamieliset lausunnot lietsovat ulkomaalaisvastaisia hyökkäyksiä Etelä-Afrikassa

Etelä-Afrikassa on viime aikoina hyökkäilty ulkomaalaisten omistamia yrityksiä vastaan. Tutkijoiden mukaan huomattava osa väestöstä syyttää ulkomaalaisia maan sosiaalisista ja taloudellisista ongelmista.
Johannesburgin pilvenpiirtäjiä
Tutkijoiden mukaan siirtolaisvastaiset viharikokset ovat Etelä-Afrikassa yleisempiä kuin on uskottu. Kuva Johannesburgista. (Kuva: flowcomm / Flickr.com / CC BY 2.0)

(IPS) -- Viime viikkoina ainakin kolmessa eteläafrikkalaisessa kaupungissa väkijoukot ovat hyökänneet ulkomaalaisten omistamien liikeyritysten kimppuun. Asia ei ole jäänyt huomaamatta muualla Afrikassa, ja esimerkiksi Nigeriassa on tehty kostohyökkäyksiä maassa toimivia eteläafrikkalaisia yrityksiä vastaan.

Väkivallaksi asti yltyvä siirtolaisvastaisuus ei olekaan Euroopan tai Yhdysvaltain yksinoikeus. Mutta toisin kuin esimerkiksi äärimmäisen ulkomaalaisvastaisissa itäisen Euroopan maissa, Etelä-Afrikassa todella asustaa kookas siirtolaisyhteisö, jota maan hallitusta vaaditaan suojelemaan.

Poliitikot lietsovat vihaa

Jotta viharikoksia pystyttäisiin torjumaan, niiden taustoja pitää ymmärtää. Etelä-Afrikan humanististen tieteiden tutkimusneuvoston tutkijat ovatkin vuodesta 2003 lähtien vuosittain tutkineet eteläafrikkalaisten sosiaalisia asenteita. Viimeisin tutkimus antaa ainesta tulkinnoille siirtolaisvastaisten viharikosten vaikuttimista.

Tutkijat havaitsivat, että huomattava osa väestöstä syyttää ulkomaalaisia Etelä-Afrikan sosiaalisista ja taloudellisista ongelmista. Mitään varsinaisia todisteita ei ole esimerkiksi siitä, että siirtolaiset lisäisivät rikollisuutta tai työttömyyttä. Kyse onkin perusteettomista uskomuksista, joita vahvistavat poliitikkojen siirtolaisvastaiset lausunnot.

Rauhanomaisesta syrjinnästä väkivaltaan

Vuodesta 2015 lähtien tutkimuksessa on kysytty, onko vastaaja osallistunut väkivaltaan estääkseen siirtolaisia asumasta tai työskentelemästä lähialueella. Vastauksista pääteltiin, että siirtolaisvastaiset viharikokset ovat yleisempiä kuin aiemmin uskottiin. Muukalaispelkoisiin toimiin osallistumista ei myöskään paheksuta siinä mitassa kuin tutkijat ovat luulleet.

Siirtolaisvastaiseen väkivaltaan on kuitenkin osallistunut vain vähemmistö Etelä-Afrikan aikuisväestöstä. Osuus on pysynyt lähes samana vuodesta toiseen.

Suoranaisen väkivallan ohella esiintyy myös rauhanomaista siirtolaisvastaista syrjintää. Tutkimus tosin osoittaa, että väkivallaton siirtolaisvastainen toiminta on usein vain ensiaskel kehityksessä, joka vie muukalaispelon sytyttämään väkivaltaan. Siirtolaisvastaiset stereotypiat vaikuttavat vahvasti valmiuteen ryhtyä sanoista tekoihin.

Tutkimuksen huolestuttavimpia havaintoja onkin juuri tämä: useampi kuin joka kymmenes aikuinen eteläafrikkalainen ilmoitti, että vaikka he eivät vielä ole ottaneet osaa väkivaltaiseen toimintaan ulkomaalaisia vastaan, he olisivat valmiita siihen. Se tarkoittaa miljoonia tavallisia eteläafrikkalaisia.

Toimintaohjelma rasismia vastaan

Tutkijat suosittelevat, että hallitus ohjaisi muukalaiskammo-ongelman hoitoon voimavaroja suhteessa ongelman suuruuteen.

Etelä-Afrikalla on kansallinen toimintaohjelma rasismia, rotusyrjintää, muukalaispelkoa ja muuta suvaitsemattomuutta vastaan. Se sisältää siirtolaisten integraatiota, parempaa lainvalvontaa, kansalaisten valistamista ja siirtolaisten perustuslaillisten oikeuksien parempaa toteutumista. Suunnitelma hyväksyttiin viime maaliskuussa ja tutkimus osoittaa, että sillä on tukea kansalaisten parissa.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus vähemmistöpolitiikkasiirtolaisuuspolitiikka Etelä-Afrikka Suomen IPS

Lue myös

Pakolaisille tarkoitettu teltta, jonka edessä pahvihahmoja

Ani harva pakolainen pääsi viime vuonna uuteen kotimaahan

Maailman maat ottivat viime vuonna UNHCR:n kautta vastaan yli 63 000 pakolaista, jotka saivat pysyvän oleskeluluvan. Uudelleensijoituspaikkaa vailla on kuitenkin noin 1,4 miljoonaa pakolaista.
Kirgisian lippu ja ratsastajapatsas

Kirgisiasta tuli ensimmäinen kansalaisuudettomuuden poistanut maa – YK:n pakolaisjärjestö palkitsi yli 10 000:ta ihmistä auttaneen lakimiehen

Keski-Aasiaan syntyi Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena satojen tuhansien ihmisten ryhmä, jolla ei ollut minkään maan kansalaisuutta. Heinäkuussa Kirgisiasta tuli ensimmäinen ongelman ratkaissut maa, osittain lakimies Azizbek Ashurovin ansiosta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.
Mies puolilähikuvassa mikrofonien ympäröimänä

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita

Syyrian ensimmäinen koronavirustapaus havaittiin reilu viikko sitten. YK:n erityislähettiläs Geir Pedersen varoittaa, ettei maa pystyisi välttämättä hallitsemaan epidemiaa.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.