Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Poliitikkojen vihamieliset lausunnot lietsovat ulkomaalaisvastaisia hyökkäyksiä Etelä-Afrikassa

Etelä-Afrikassa on viime aikoina hyökkäilty ulkomaalaisten omistamia yrityksiä vastaan. Tutkijoiden mukaan huomattava osa väestöstä syyttää ulkomaalaisia maan sosiaalisista ja taloudellisista ongelmista.
Johannesburgin pilvenpiirtäjiä
Tutkijoiden mukaan siirtolaisvastaiset viharikokset ovat Etelä-Afrikassa yleisempiä kuin on uskottu. Kuva Johannesburgista. (Kuva: flowcomm / Flickr.com / CC BY 2.0)

(IPS) -- Viime viikkoina ainakin kolmessa eteläafrikkalaisessa kaupungissa väkijoukot ovat hyökänneet ulkomaalaisten omistamien liikeyritysten kimppuun. Asia ei ole jäänyt huomaamatta muualla Afrikassa, ja esimerkiksi Nigeriassa on tehty kostohyökkäyksiä maassa toimivia eteläafrikkalaisia yrityksiä vastaan.

Väkivallaksi asti yltyvä siirtolaisvastaisuus ei olekaan Euroopan tai Yhdysvaltain yksinoikeus. Mutta toisin kuin esimerkiksi äärimmäisen ulkomaalaisvastaisissa itäisen Euroopan maissa, Etelä-Afrikassa todella asustaa kookas siirtolaisyhteisö, jota maan hallitusta vaaditaan suojelemaan.

Poliitikot lietsovat vihaa

Jotta viharikoksia pystyttäisiin torjumaan, niiden taustoja pitää ymmärtää. Etelä-Afrikan humanististen tieteiden tutkimusneuvoston tutkijat ovatkin vuodesta 2003 lähtien vuosittain tutkineet eteläafrikkalaisten sosiaalisia asenteita. Viimeisin tutkimus antaa ainesta tulkinnoille siirtolaisvastaisten viharikosten vaikuttimista.

Tutkijat havaitsivat, että huomattava osa väestöstä syyttää ulkomaalaisia Etelä-Afrikan sosiaalisista ja taloudellisista ongelmista. Mitään varsinaisia todisteita ei ole esimerkiksi siitä, että siirtolaiset lisäisivät rikollisuutta tai työttömyyttä. Kyse onkin perusteettomista uskomuksista, joita vahvistavat poliitikkojen siirtolaisvastaiset lausunnot.

Rauhanomaisesta syrjinnästä väkivaltaan

Vuodesta 2015 lähtien tutkimuksessa on kysytty, onko vastaaja osallistunut väkivaltaan estääkseen siirtolaisia asumasta tai työskentelemästä lähialueella. Vastauksista pääteltiin, että siirtolaisvastaiset viharikokset ovat yleisempiä kuin aiemmin uskottiin. Muukalaispelkoisiin toimiin osallistumista ei myöskään paheksuta siinä mitassa kuin tutkijat ovat luulleet.

Siirtolaisvastaiseen väkivaltaan on kuitenkin osallistunut vain vähemmistö Etelä-Afrikan aikuisväestöstä. Osuus on pysynyt lähes samana vuodesta toiseen.

Suoranaisen väkivallan ohella esiintyy myös rauhanomaista siirtolaisvastaista syrjintää. Tutkimus tosin osoittaa, että väkivallaton siirtolaisvastainen toiminta on usein vain ensiaskel kehityksessä, joka vie muukalaispelon sytyttämään väkivaltaan. Siirtolaisvastaiset stereotypiat vaikuttavat vahvasti valmiuteen ryhtyä sanoista tekoihin.

Tutkimuksen huolestuttavimpia havaintoja onkin juuri tämä: useampi kuin joka kymmenes aikuinen eteläafrikkalainen ilmoitti, että vaikka he eivät vielä ole ottaneet osaa väkivaltaiseen toimintaan ulkomaalaisia vastaan, he olisivat valmiita siihen. Se tarkoittaa miljoonia tavallisia eteläafrikkalaisia.

Toimintaohjelma rasismia vastaan

Tutkijat suosittelevat, että hallitus ohjaisi muukalaiskammo-ongelman hoitoon voimavaroja suhteessa ongelman suuruuteen.

Etelä-Afrikalla on kansallinen toimintaohjelma rasismia, rotusyrjintää, muukalaispelkoa ja muuta suvaitsemattomuutta vastaan. Se sisältää siirtolaisten integraatiota, parempaa lainvalvontaa, kansalaisten valistamista ja siirtolaisten perustuslaillisten oikeuksien parempaa toteutumista. Suunnitelma hyväksyttiin viime maaliskuussa ja tutkimus osoittaa, että sillä on tukea kansalaisten parissa.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus vähemmistöpolitiikkasiirtolaisuuspolitiikka Etelä-Afrikka Suomen IPS

Lue myös

Miehiä istumassa maassa, toisella puolella rauhanturvaajia tuoleilla.

Yli 100 000 paennut Sudanin Darfurissa – Väkivalta alkoi pian rauhanturvaajien lähdettyä

Noin 250 ihmistä on kuollut tammikuun puolivälin jälkeen tapahtuneessa kahdessa kahakassa. YK pelkää, että väkivalta kasvaa, kun vanhat jännitteet nousevat taas pintaan.
Nainen puolilähikuvassa.

Syyriassa työskentelevän Tuuli Karjalan tehtävänä on arvioida, kenellä on oikeus kansainväliseen suojeluun – ”Objektiivisuus auttaa pitämään tunteet kurissa”

Tuuli Karjala kiinnostui pakolaisoikeudesta opiskeluaikoinaan ja näki pakolaisjoukot omin silmin ensimmäisen kerran Ecuadorin ja Kolumbian rajalla. Nyt hän johtaa Syyriassa YK:n pakolaisjärjestön raportointiyksikköä. Turvapaikkahakemusten arvioijan pitää olla empaattinen mutta objektiivinen, hän sanoo.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.
Mies mikrofoni kädessä, taustalla Yhdysvaltain lippu.

Yhdysvallat jatkaa asekauppaa Jemenissä sotivan Arabiemiirikuntien kanssa – Riskinä osallisuus ihmisoikeusloukkauksiin, varoittaa järjestö

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto jäädytti asekaupat Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien kanssa tammikuussa. Ainakin kaupat Arabiemiirikuntien kanssa ovat nyt toteutumassa.
Mies suuren vesisäiliön vieressä.

Yksi ratkaisu vesipulaan: Meksikon pääkaupungissa asennetaan sadeveden keruujärjestelmiä

Mexico City on hyvää vauhtia matkalla tilanteeseen, jossa vettä ei riitä kaikille kaupungin 21 miljoonalle asukkaalle. Viime vuosina valtion tukiohjelman avulla on kuitenkin asennettu yli 20 000 sadeveden keräysjärjestelmää veden vähyydestä kärsiviin kaupunginosiin. Se lievittää paineita mutta ei ratkaise ongelmaa kokonaan.
Kaksi naista pitelee välissään pahvilaatikkoa.

Puunpoltosta nestekaasuun siirtyminen pelastaa tiikereitä, norsuja ja puhveleita Intiassa

Karnatakan osavaltiossa tuhannet perheet ovat ryhtyneet käyttämään energianlähteenään nestekaasua polttopuun sijasta. Seurauksena metsät kukoistavat, villieläimet ovat palanneet ja ihmisten terveys paranee.
Sairaanhoitaja ja potilas kirjoituspöydän ääressä.

YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä

57 maata kattavan tutkimuksen mukaan yli puolella naisista ei ole täyttä kehollista itsemääräämisoikeutta. Sen pitäisi järkyttää meitä kaikkia, sanoo YK:n väestörahasto Unfpan pääjohtaja Natalia Kanem.

Tuoreimmat

Yhdysvallat jatkaa asekauppaa Jemenissä sotivan Arabiemiirikuntien kanssa – Riskinä osallisuus ihmisoikeusloukkauksiin, varoittaa järjestö
Yksi ratkaisu vesipulaan: Meksikon pääkaupungissa asennetaan sadeveden keruujärjestelmiä
Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”
Puunpoltosta nestekaasuun siirtyminen pelastaa tiikereitä, norsuja ja puhveleita Intiassa
YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä
Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin
Somaliaa uhkaa uusi katastrofi – Suurin osa maasta kärsii kuivuudesta, joka on ajanut lyhyessä ajassa 116 000 ihmistä kodeistaan
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä