Uutiset Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä

Podcast: ”Silpomisen tarkoitus on estää seksuaalista nautintoa” – Ujuni Ahmed vastustaa julkisesti tyttöjen sukuelinten silpomista ja saa vihapuhetta kahdesta suunnasta

Ujuni Ahmed on tullut tunnetuksi tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen vastaisesta työstään Suomessa. Kuuntele Maailma.netin podcast, jossa hän kertoo muun muassa, miten maahanmuuttanaisten heikompi työllistyminen ja sukuelinten silpominen liittyvät toisiinsa ja kuka perinnettä perheissä ylläpitää.
Punatukkainen nainen ulkona, taustalla Oodi
Silpominen on ihmisoikeusongelma, joka koskettaa myös Suomea. Ujuni Ahmedin mielestä silpomisen vastaista työtä ei saisi jättää vain maahanmuuttajataustaisten naisten harteille, vaan siinä tarvitaan kaikkia naisia, ja myös miehiä. (Kuva: Silja Ylitalo / Maailma.net)

Kansalaisjärjestö Fenix Helsinki julkaisi syksyllä 2017 raportin, josta kävi ilmi, että suomalaisia tyttöjä viedään silvottaviksi muihin maihin. Siitä nousi kohu, ja järjestön toiminnanjohtajasta Ujuni Ahmedista silpomisen vastaisen työn kasvot Suomessa.

Somaliassa syntyneelle, lapsesta asti Suomessa asuneelle Ahmedille ei ole seurannut pelkkää hyvää siitä, että hän puhuu silpomisista julkisesti.

”Vihapuhetta tulee kahdesta suunnasta. On rasismia ja syrjintää, sellaista viestiä että miksi et lähtisi kotimaahasi tekemään työtäsi, miksi tulette tänne silpomaan tyttäriänne. Erityisen huolissani olen maahanmuuttajayhteisöissä ilmenevästä vaientamisen kulttuurista ja vihapuheesta, joka estää puhumasta silpomisesta ja muista ongelmista”, Ahmed sanoo.

Tyttöjen sukuelinten silpominen on ikivanha perinne, joka ei liity uskontoihin. Sen tarkoituksena on varmistaa, että nainen on naimisiin mennessään neitsyt.

”Se on naisten seksuaalioikeuksien rajoittamista. Tyttöjä silvotaan, jotta he eivät saisi seksuaalista nautintoa”, Ahmed sanoo. Hänestä olisi tärkeää nostaa esiin silpomisen juurisyyt, jotka liittyvät naisten heikompaan asemaan yhteiskunnassa.

Fenix Helsingin raportin julkaisemisen jälkeen asioita on alkanut tapahtua. Kansalaisaloite silpomisen vastaisen erillislain puolesta keräsi yli 61 000 allekirjoitusta, ja se luovutettiin eduskuntaan keväällä 2019.

Podcastissa Ujuni Ahmed kertoo, miksi erillislakia hänen mielestään tarvitaan. Hän puhuu myös uskonjohtajien roolista, silpomisen jälkeen umpeen ommeltujen naisten avausleikkauksista, silpomisen syistä sekä siitä, miten silpomisia voitaisiin Suomessa ehkäistä.

Jakso on osa Maailma.netin podcast-sarjaa Jälki maailmassa. Siinä haastatellaan maahanmuuttajia, jotka ovat saaneet aikaan jonkin muutoksen yhteiskunnassa.

Podcast myös SoundCloudissa

Podcastin musiikki https://filmmusic.io
Kevin MacLeod: ”Ave Marimba” (https://incompetech.com)
CC BY (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/)

Ujuni Ahmed vastustaa julkisesti tyttöjen sukuelinten silpomista ja saa vihapuhetta kahdesta suunnasta

Kuuntele podcast tästä:

Tämä asiakirja on tuotettu Euroopan unionin rahoitustuella. Tämän asiakirjan sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa.

Logo EU 2019 FVR
Logo FVR 2019
Logo 2019 Fingo pieni FVR

Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä ihmisoikeudetgenderseksuaalisuussukupuolten tasa-arvolapsetlakioikeus ja rikosterveys Suomi

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ihminen korkean puun vieressä, taustalla pakolaisleirin asumuksia.

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä

Maailma.net aloittaa uuden juttusarjan unohdetuista kriiseistä ja konflikteista, joista kuullaan maailman medioissa harvoin. Yksi niistä on Keski-Sahelissa, jossa ihmiset pakenevat jihadistista väkivaltaa ja aseellisten ryhmien hyökkäyksiä. Aiemmin rauhallisessa Burkina Fasossa sisäisten pakolaisten määrä on kymmenkertaistunut lyhyessä ajassa.
Mies pitelee puuntainta kädessään.

Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa

Ruanda on kohonnut metsityksessä ja metsien ennallistamisessa maailmanmestariluokkaan. Syynä on muun muassa kansallinen puunsiemenkeskus, josta uskotaan tulevan alueellinen.
Kaksi kasvomaskein suojautunutta ihmistä liikenteen seassa.

Maailman haavoittuvimmat kärsivät koronaviruspandemiasta eniten – Ympäri maailman raportoidaan köyhimpiin kohdistuvia väkivallantekoja

Niin Nigeriassa, Intiassa, Filippiineillä kuin Etelä-Afrikassakin on raportoitu viranomaisten väkivallan kasvaneen koronaviruspandemian aikana. Kohteina ovat useimmiten köyhimmät, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.
Mies seisoo rakennuksen raunioilla.

Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti

Jemenissä on todettu melko vähän tartuntoja, mutta järjestöjen tiedot viittaavat siihen, että tapauksia on paljon luultua enemmän. Terveydenhuoltojärjestelmä ei kykene hoitamaan heitä. ”Olemme kuulleet perheistä, jotka ovat menettäneet kaksi tai kolme läheistä viikossa”, kertoo Pelastakaa Lasten ohjelmajohtaja Mohammed Alshamaa.
Kolme Bangladeshin lippua kerrostalon edustalla.

Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”

Jopa 180 kilometriä tunnissa puhaltavia tuulia mukanaan tuonut sykloni on tuhonnut taloja, katkonut sähköjä ja vienyt viljasatoa Intiassa ja Bangladeshissa. YK:n mukaan myrskyn tieltä ehdittiin kuitenkin evakuoida noin kolme miljoonaa ihmistä.

Tuoreimmat

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Voisiko vaatteita valmistaa ekologisesti ja ilman hikipajoja? – Siihen tähtää uusi tutkimushanke
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
EU:hun pyrkivät siirtolaiset ahdingossa Balkanilla
Kehitysyhteistyöstä tuli koronaviruksen torjuntaa – Moni suomalaisjärjestö jakaa nyt apua pandemian vaikutuksista kärsiville, mutta samalla pelätään lahjoitusten vähenemistä
Aavikkokulkusirkka on ”eloonjäämisen mestari”, jonka parvet voivat syödä päivässä 35 000 ihmisen ruuat – ”Ihmiset eivät uskalla viljellä, koska he tietävät, että ne ovat tulossa”, kertoo avustusjärjestön työntekijä Etiopiasta
”Monet pelkäävät, etteivät kuole koronaan vaan muihin tauteihin tai nälkään” – Afrikassa on todettu vielä vähän tartuntoja, mutta koronaviruksen vaikutukset näkyvät jo
Unkarin parlamentti kieltäytyi ratifioimasta naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista sopimusta – ”Yritys kääntää huomio pois maan omista epäonnistumisista”, sanoo Amnesty
Sudan kieltää tyttöjen sukuelinten silpomisen – Toimenpiteestä saa jatkossa kolmen vuoden vankeustuomion
Ensimmäinen koronavirustartunta todettu maailman suurimmalla pakolaisleirillä – ”Tämä pandemia voi viedä Bangladeshin kehitystä taaksepäin vuosikymmenillä”