Uutiset Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä

Podcast: ”Silpomisen tarkoitus on estää seksuaalista nautintoa” – Ujuni Ahmed vastustaa julkisesti tyttöjen sukuelinten silpomista ja saa vihapuhetta kahdesta suunnasta

Ujuni Ahmed on tullut tunnetuksi tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen vastaisesta työstään Suomessa. Kuuntele Maailma.netin podcast, jossa hän kertoo muun muassa, miten maahanmuuttanaisten heikompi työllistyminen ja sukuelinten silpominen liittyvät toisiinsa ja kuka perinnettä perheissä ylläpitää.
Punatukkainen nainen ulkona, taustalla Oodi
Silpominen on ihmisoikeusongelma, joka koskettaa myös Suomea. Ujuni Ahmedin mielestä silpomisen vastaista työtä ei saisi jättää vain maahanmuuttajataustaisten naisten harteille, vaan siinä tarvitaan kaikkia naisia, ja myös miehiä. (Kuva: Silja Ylitalo / Maailma.net)

Kansalaisjärjestö Fenix Helsinki julkaisi syksyllä 2017 raportin, josta kävi ilmi, että suomalaisia tyttöjä viedään silvottaviksi muihin maihin. Siitä nousi kohu, ja järjestön toiminnanjohtajasta Ujuni Ahmedista silpomisen vastaisen työn kasvot Suomessa.

Somaliassa syntyneelle, lapsesta asti Suomessa asuneelle Ahmedille ei ole seurannut pelkkää hyvää siitä, että hän puhuu silpomisista julkisesti.

”Vihapuhetta tulee kahdesta suunnasta. On rasismia ja syrjintää, sellaista viestiä että miksi et lähtisi kotimaahasi tekemään työtäsi, miksi tulette tänne silpomaan tyttäriänne. Erityisen huolissani olen maahanmuuttajayhteisöissä ilmenevästä vaientamisen kulttuurista ja vihapuheesta, joka estää puhumasta silpomisesta ja muista ongelmista”, Ahmed sanoo.

Tyttöjen sukuelinten silpominen on ikivanha perinne, joka ei liity uskontoihin. Sen tarkoituksena on varmistaa, että nainen on naimisiin mennessään neitsyt.

”Se on naisten seksuaalioikeuksien rajoittamista. Tyttöjä silvotaan, jotta he eivät saisi seksuaalista nautintoa”, Ahmed sanoo. Hänestä olisi tärkeää nostaa esiin silpomisen juurisyyt, jotka liittyvät naisten heikompaan asemaan yhteiskunnassa.

Fenix Helsingin raportin julkaisemisen jälkeen asioita on alkanut tapahtua. Kansalaisaloite silpomisen vastaisen erillislain puolesta keräsi yli 61 000 allekirjoitusta, ja se luovutettiin eduskuntaan keväällä 2019.

Podcastissa Ujuni Ahmed kertoo, miksi erillislakia hänen mielestään tarvitaan. Hän puhuu myös uskonjohtajien roolista, silpomisen jälkeen umpeen ommeltujen naisten avausleikkauksista, silpomisen syistä sekä siitä, miten silpomisia voitaisiin Suomessa ehkäistä.

Jakso on osa Maailma.netin podcast-sarjaa Jälki maailmassa. Siinä haastatellaan maahanmuuttajia, jotka ovat saaneet aikaan jonkin muutoksen yhteiskunnassa.

Podcast myös SoundCloudissa

Podcastin musiikki https://filmmusic.io
Kevin MacLeod: ”Ave Marimba” (https://incompetech.com)
CC BY (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/)

Ujuni Ahmed vastustaa julkisesti tyttöjen sukuelinten silpomista ja saa vihapuhetta kahdesta suunnasta

Kuuntele podcast tästä:

Tämä asiakirja on tuotettu Euroopan unionin rahoitustuella. Tämän asiakirjan sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa.

Logo EU 2019 FVR
Logo FVR 2019
Logo 2019 Fingo pieni FVR

Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenäNaisten ja tyttöjen sukuelinten silpominen ihmisoikeudetgenderseksuaalisuussukupuolten tasa-arvolapsetlakioikeus ja rikosterveysnaisten ja tyttöjen sukuelinten silpominen (FGM) Suomi

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - "Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta"

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.

Luetuimmat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Kamerunin kieliryhmien välinen konflikti on mutkikas vyyhti kolonialismin perintöä ja eriarvoisuutta
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Rikkaat maat haalivat leijonanosan koronarokotteista ja suojelevat samalla lääkeyhtiöidensä voittoja – Siinä ei ole mitään järkeä, sanoo taloustieteen professori Jayati Ghosh
Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla
Pariisin huippukokouksessa luvattiin tasa-arvotyöhön 40 miljardin dollarin rahoituspotti
Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä
Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä
Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään