Uutiset Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä

Podcast: ”Silpomisen tarkoitus on estää seksuaalista nautintoa” – Ujuni Ahmed vastustaa julkisesti tyttöjen sukuelinten silpomista ja saa vihapuhetta kahdesta suunnasta

Ujuni Ahmed on tullut tunnetuksi tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen vastaisesta työstään Suomessa. Kuuntele Maailma.netin podcast, jossa hän kertoo muun muassa, miten maahanmuuttanaisten heikompi työllistyminen ja sukuelinten silpominen liittyvät toisiinsa ja kuka perinnettä perheissä ylläpitää.
Punatukkainen nainen ulkona, taustalla Oodi
Silpominen on ihmisoikeusongelma, joka koskettaa myös Suomea. Ujuni Ahmedin mielestä silpomisen vastaista työtä ei saisi jättää vain maahanmuuttajataustaisten naisten harteille, vaan siinä tarvitaan kaikkia naisia, ja myös miehiä. (Kuva: Silja Ylitalo / Maailma.net)

Kansalaisjärjestö Fenix Helsinki julkaisi syksyllä 2017 raportin, josta kävi ilmi, että suomalaisia tyttöjä viedään silvottaviksi muihin maihin. Siitä nousi kohu, ja järjestön toiminnanjohtajasta Ujuni Ahmedista silpomisen vastaisen työn kasvot Suomessa.

Somaliassa syntyneelle, lapsesta asti Suomessa asuneelle Ahmedille ei ole seurannut pelkkää hyvää siitä, että hän puhuu silpomisista julkisesti.

”Vihapuhetta tulee kahdesta suunnasta. On rasismia ja syrjintää, sellaista viestiä että miksi et lähtisi kotimaahasi tekemään työtäsi, miksi tulette tänne silpomaan tyttäriänne. Erityisen huolissani olen maahanmuuttajayhteisöissä ilmenevästä vaientamisen kulttuurista ja vihapuheesta, joka estää puhumasta silpomisesta ja muista ongelmista”, Ahmed sanoo.

Tyttöjen sukuelinten silpominen on ikivanha perinne, joka ei liity uskontoihin. Sen tarkoituksena on varmistaa, että nainen on naimisiin mennessään neitsyt.

”Se on naisten seksuaalioikeuksien rajoittamista. Tyttöjä silvotaan, jotta he eivät saisi seksuaalista nautintoa”, Ahmed sanoo. Hänestä olisi tärkeää nostaa esiin silpomisen juurisyyt, jotka liittyvät naisten heikompaan asemaan yhteiskunnassa.

Fenix Helsingin raportin julkaisemisen jälkeen asioita on alkanut tapahtua. Kansalaisaloite silpomisen vastaisen erillislain puolesta keräsi yli 61 000 allekirjoitusta, ja se luovutettiin eduskuntaan keväällä 2019.

Podcastissa Ujuni Ahmed kertoo, miksi erillislakia hänen mielestään tarvitaan. Hän puhuu myös uskonjohtajien roolista, silpomisen jälkeen umpeen ommeltujen naisten avausleikkauksista, silpomisen syistä sekä siitä, miten silpomisia voitaisiin Suomessa ehkäistä.

Jakso on osa Maailma.netin podcast-sarjaa Jälki maailmassa. Siinä haastatellaan maahanmuuttajia, jotka ovat saaneet aikaan jonkin muutoksen yhteiskunnassa.

Podcast myös SoundCloudissa

Podcastin musiikki https://filmmusic.io
Kevin MacLeod: ”Ave Marimba” (https://incompetech.com)
CC BY (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/)

Ujuni Ahmed vastustaa julkisesti tyttöjen sukuelinten silpomista ja saa vihapuhetta kahdesta suunnasta

Kuuntele podcast tästä:

Tämä asiakirja on tuotettu Euroopan unionin rahoitustuella. Tämän asiakirjan sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa.

Logo EU 2019 FVR
Logo FVR 2019
Logo 2019 Fingo pieni FVR

Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenäNaisten ja tyttöjen sukuelinten silpominen ihmisoikeudetgenderseksuaalisuussukupuolten tasa-arvolapsetlakioikeus ja rikosterveysnaisten ja tyttöjen sukuelinten silpominen (FGM) Suomi

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Kasvonsa peittänyt mies ohittaa poliisin kadulla ja kantaa kahta autonrengasta.

”Korruptiosta puolet pois, niin elämä olisi siedettävää” – Irakissa äänestetään sunnuntaina parlamenttivaaleissa

Irakia kaksi vuotta sitten ravistellut protestiliike sai osan vaatimuksistaan läpi. Vaaleja aikaistettiin ja vaalilakia on uudistettu. Tutkija Mariette Hägglund ja kansanedustaja Hussein al-Taee eivät kuitenkaan usko vaalien tuovan suuria muutoksia.
Aikuisen käsi pitelee stetoskooppia pienen lapsen rintakehällä.

Koronapandemia on lisännyt tuberkuloosikuolemia – tautiin sairastuu vuosittain jopa 10 miljoonaa ihmistä

Kun terveydenhuollon voimavarat on keskitetty koronapandemian hoitoon, moni tuberkuloosiin sairastunut ihminen on jäänyt vaille diagnoosia ja hoitoa.
Kolme nuorta miestä istuu maassa ja leikkaa kaakaopuun hedelmiä.

Kaakaotiloilla käytetään edelleen paljon lapsityövoimaa

Sertifiointijärjestelmistä huolimatta alle 18-vuotiaiden osuus kaakaotilojen työläisistä on kasvanut. Norsunluurannikon kaakaoviljelijät aliarvioivat käyttämänsä lapsityövoiman määrää sertifikaatin menettämisen pelossa.
YK:n erityisedustaja Victoria Gamba lehdistötilaisuudessa

YK: Jemenin sodassa kuollut tai haavoittunut kahden vuoden aikana yli 2 600 lasta

Lapsiin on kohdistunut Jemenin sodassa yli 8 500 vakavaa rikkomusta. YK:n erityisedustaja vaatii konfliktin osapuolia suojelemaan lapsia.
Suuri kivirakennus, jonka yllä pilviä.

Maailman köyhimpiin maihin kuuluvassa Tšadissa on odotettu vakaampia aikoja yli kuusi vuosikymmentä – Presidentin yllättävä kuolema luo sekä mahdollisuuksia että uhkakuvia

Tšadin presidentti kuoli viime keväänä yllättäen taistelukentällä. Maan jatkuva epävakauden kierre voi periaatteessa nyt katketa, mutta asiantuntijoiden mukaan seuraukset voivat olla arvaamattomat.