Uutiset Ruokaturva

Pelastakaa Lapset: Yli 400 lasta päivässä voi kuolla nälkään Saharan eteläpuolisessa Afrikassa – ”Lyhyesti sanottuna moni vanhempi ei enää pysty ruokkimaan lapsiaan”

Maailman pahimpiin ruokapula-alueisiin kuuluvaa Saharan eteläpuolista Afrikkaa uhkaa tänä vuonna yhä paheneva ruokakriisi, joka johtuu muun muassa koronaviruksen vaikutuksista.
Nainen ja kolme lasta teltan edessä.
33-vuotias Ubah joutui pakenemaan kuivuutta menetettyään karjansa vuonna 2017. Nyt hän elää perheineen pakolaisleirillä Somalian Puntmaassa. (Kuva: Said M. Isse / Save The Children)

Noin 67 000:ta lasta uhkaa nälkäkuolema ennen vuoden loppua Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, koska koronaviruspandemia pahentaa jo valmiiksi haurasta tilannetta entisestään, varoittaa alueelle apua toimittava Pelastakaa Lapset -järjestö.

Järjestön The Lancet -lehden tietoihin perustuvan analyysin mukaan arviolta 426 lasta päivässä voi kuolla, ellei pikaisiin toimiin ryhdytä.

Alueen ruokapulaa ovat tänä vuonna pahentaneet muun muassa tulvat, kulkusirkkaparvet, ruuan hinnan nousu ja pakolaisuus. Koronaviruspandemia on kärjistänyt vaikutuksia tuhoamalla elinkeinoja ja tekemällä ruuasta ja terveydenhuoltopalveluista liian kalliita tai muuten liian vaikeita saada.

Ennusteiden mukaan koronaviruspandemia voi lisätä köyhien määrää Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 23 prosenttia.

”Tämän viruksen tuhoisa vaikutus joihinkin planeettamme pahimmasta nälästä kärsiviin ihmisiin on jo näkyvissä. Koronaviruksen aiheuttamat toimenpiteet ovat heikentäneet ihmisten toimeentuloa ja viljelytuotantoa, työpaikkoja ei ole saatavilla ja ruoka on entistä kalliimpaa, jos sitä on saatavilla lainkaan. Lyhyesti sanottuna moni vanhempi ei enää pysty ruokkimaan lapsiaan”, sanoo Ian Vale, Pelastakaa Lasten aluejohtaja tiedotteessa.

Valen mukaan jo nyt järjestön klinikoille saapuu yhä enemmän aliravitsemuksesta kärsiviä lapsia.

”Tiedämme, että tämä on vasta alkua. Jos odotamme, kunnes klinikat ovat täynnä, on jo myöhäistä. Ruokakriisi voi tappaa kymmeniä tuhansia lapsia, ellei humanitaarinen apu tavoita heitä välittömästi. Meillä ei ole aikaa odottaa.”

Saharan eteläpuolinen Afrikka kuului jo ennen koronaviruspandemiaa maailman pahimpiin ruokapula-alueisiin. Noin viidenneksellä ihmisistä ei ollut tarpeeksi ruokaa, ja esimerkiksi itäisessä ja eteläisessä Afrikassa oli noin 2,6 miljoonaa vakavasta akuutista aliravitsemuksesta kärsivää lasta.

”Afrikassa heikkenevä ruokaturva on esimerkki hitaasti etenevästä kriisistä, josta pahimmillaan seuraa mittavaa inhimillistä kärsimystä ja tuhoa aiheuttava katastrofi. Näihin tilanteisiin on puututtava määrätietoisesti ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa”, toteaa Anne Haaranen, Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja.

Ruokaturva avustustyökatastrofiapuköyhyysmaatalousruoka Afrikka Pelastakaa Lapset ry

Lue myös

Maskilla suojautunut nainen hedelmätiskin takana.

Tuontiriippuvainen Kuuba pyrkii ruokaomavaraisuuteen – Koronapandemia uhkaa kasvattaa ruokalaskua

Kuuba maksaa tuontiruuasta noin 1,7 miljardia euroa vuodessa, mikä koettelee maan horjuvaa taloutta. Ruokaomavaraisuuden saavuttaminen on kuitenkin vaikeaa, sillä maatalous tuottaa heikosti ja kärsii pääomapulasta.
Kaksi kasvosuojaimin varustautunutta miestä seisoo kanaparven vieressä.

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut

Koronavirus heikentää ruokaturvaa, koska monella rajoitusten takia työnsä menettäneellä ei ole enää varaa ostaa syötävää. Virus luo kuitenkin myös epäsuorempia uhkia. Joissakin Afrikan maissa satoa on pilaantunut ja siipikarjaa kuollut, kun maat ovat asettaneet tiukkoja liikkumisrajoituksia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.