Uutiset Israel ja Palestiina

Palestiinalaispakolaisten leireillä kärsitään ahtaudesta ja haaveillaan paremmasta – ”Ihmisistä tuntuu, ettei elämä ole omassa hallinnassa”, sanoo leirien arkea tutkinut Tiina Järvi

Palestiinalaispakolaisten leirit Lähi-idässä ovat yli 70 vuoden aikana muuttuneet lähiöiksi, joissa hermoja kiristää niin huono infrastruktuuri kuin työttömyyskin. Tiina Järven väitöstutkimuksessa selvisi, että leirit ylläpitävät palestiinalaisten toiveita palata takaisin synnyinseuduilleen mutta monelle myös riittäisi ihmisoikeuksien toteutuminen.
Betonirakennuksia ylhäältäpäin kuvattuna.
Dheishan pakolaisleiri sijaitsee Betlehemin eteläpuolella miehitetyllä Länsirannalla. Tutkija Tiina Järvi asui leirillä tehdessään väitöstutkimustaan. (Kuva: Tiina Järvi)

”Ahtaus on palestiinalaisleireissä yleinen, kaikkialla jaettu ärsytyksen aihe”, sanoo antropologi Tiina Järvi.

Hänen tammikuussa julkaistussa sosiaaliantropologian väitöskirjassaan kerrotaan, millaista Lähi-idän palestiinalaispakolaisten leireillä asuminen on ja miten leirit asuinympäristöinä vaikuttavat ihmisten tulevaisuuden haaveisiin.

Järvi haastatteli palestiinalaispakolaisia vuosina 2015 ja 2016 kolmella alueella: Jordaniassa, Libanonissa ja Länsirannalla. Hän asui kahdella pakolaisleirillä myös itse.

Toisinaan väitöskirjasta löytyvät tarinat ahtaudesta ovat traagisia. El Bussin leirissä eteläisessä Libanonissa erästä miestä ammuttiin. Ampuja oli naapuri. Syy oli se, että mies aikoi rakentaa asunnon, joka olisi estänyt auringonvalon pääsyn naapurin kotiin.

Ampuminen oli poikkeuksellinen tapaus. Ihmisten turhautuminen siihen, että omia asuinoloja ei leireissä juuri voi parantaa, on kuitenkin yleistä. Eräs El Bussin leiriin kyllästynyt mies kertoi Järvelle aikeistaan myydä asunto ja lähteä Libanonista. Asunto piti kaupata halvalla, koska monella oli sama suunnitelma.

Nainen puolilähikuvassa kirjahyllyn edessä.
Tiina Järvi työskentelee Tampereen yliopistossa Suomen Akatemian rahoittamassa Palestiinan nyky-tulevaisuudet -hankkeessa. Postdoc-tutkijana hän jatkaa väitöskirjansa aiheen parissa. (Kuva: Mikko Joronen)

Kotona pakolaisleirissä

Moni palestiinalaispakolaisten leireistä on ollut olemassa yli 70 vuotta. YK:n palestiinalaispakolaisten järjestö UNRWA avasi leirejä, kun lähes 800 000 palestiinalaista pakeni Israelin valtion perustamista naapurimaihin sekä Länsirannalle ja Gazaan vuonna 1948.

Taustalla oli Euroopassa syntynyt sionistinen liike, jonka tavoitteena oli juutalaisvaltion perustaminen Lähi-itään. Palestiinan aluetta hallitsi ensimmäisen maailmansodan jälkeen Iso-Britannia, joka tuki sionistista liikettä ja sen tavoitteita. Britannian luovuttua mandaatistaan YK yritti jakaa alueen Israelin ja palestiinalaisten kesken, tuloksetta. Seurauksena oli konflikti.

Vuosikymmenien aikana palestiinalaisleireistä on tullut urbaaneja lähiöitä. Koska pakolaisstatus periytyy, palestiinalaispakolaisia on UNRWA:n mukaan nykyään yli kuusi miljoonaa (2019). Virallisissa leireissä heistä asuu keskimäärin 28 prosenttia.

Järvi asui Libanonissa tutkimusta tehdessään palestiinalaisperheessä ja pääsi osaksi perheen arkea. Koti oli epävirallisessa palestiinalaisleirissä. Epäviralliset leirit ovat alueita, joihin on kerääntynyt palestiinalaisia virallisten leirien käytyä liian ahtaiksi.

UNRWA:n leirit ovat kuormittuneet entisestään Syyrian sodan takia, kun Jordaniaan ja Libanoniin on tullut lisää pakolaisia. Olosuhteet Libanonin leireissä, olipa leiri virallinen tai ei, ovat haastavia.

”Silti perheiden arkeen kuuluvat tavalliset asiat, kuten lastenhoito ja ruoanlaitto”, Järvi kertoo.

Keskeneräisiä betonirakennuksia, kauempana lapsia kadulla.
Libanonin palestiinalaispakolaisten leireissä ei ole valtion palveluja. Kuva Rashidien leiriltä. (Kuva: Tiina Järvi)

Työttömyys piinaa eniten

Libanonissa palestiinalaisleirien rakennukset ovat usein kiinni kaupunkien muussa asutuksessa. Muutoin leirit ovat yhteiskunnasta irrallisia alueita. Niissä ei ole valtion palveluja, eivätkä libanonilaiset yleensä käy leireissä. Osaan leireistä mennäkseen Järven piti hakea lupa.

Järvi kertoo, että Libanonissa palestiinalaisille yhteistä on kansalaisuudettomuus. Se vaikeuttaa arkea etenkin niin, että töiden löytäminen on hyvin vaikeaa. Suuri osa ammateista on palestiinalaisilta kiellettyjä.

”Työ määrittää elämää. Jos työtä ei ole, se heijastuu kaikkeen muuhun.”

Pakolaisleireissä asuvat ihmiset murehtivat ahtauden lisäksi kotiensa huonoa kuntoa. Rakennukset ovat heikkoja, asunnot kylmiä ja kosteita. Kun kotiin tarvitaan lisää tilaa, rakennetaan ylöspäin. Muualla tilaa ei ole.

Pakolaisten heikko asema Libanonissa tuli esille paitsi haastatteluissa, myös arkisissa keskusteluissa. Järvenkin isäntäperheessä pohdittiin, pitäisikö lapsia auttaa lähtemään Libanonista.

Sinnittelyä miehityksen alla

Väitöskirjan toinen kohdealue oli Palestiinalaisalueeseen kuuluva Länsiranta, jossa Järvi kävi ensimmäisen kerran vuonna 2008. Hän oli 19-vuotias ja kiinnostui palestiinalaisten tilanteesta pysyvästi.

Länsirannan palestiinalaisille, paikallisille ja pakolaisille, yhteistä on Israelin miehityksen alla eläminen.

”Miehitys vaikuttaa arjessa kaikkeen.”

Liikkuminen paikasta toiseen on valvonnan takia fyysisesti hidasta ja henkisesti pelottavaa, vaikka etäisyydet ovat lyhyitä. Pakolaisleirien sijainnilla on vaikutusta niiden ilmapiiriin. Arroub-leirin alue eteläisellä Länsirannalla on Israelin hallinnassa. Sotilaita käy leirissä usein öisin, ja he pidättävät asukkaita. Samassa leirissä pitää pelätä, että alueelle rakennetaan siirtokunnista Israeliin vievä tie, jolloin palestiinalaisten elintila pienenisi edelleen.

Järvi asui Länsirannalla Dheishan leirillä Betlehemissä. Leiri on korkeiden rakennusten sokkelo, jossa uusi kulkija eksyy helposti. Israel säätelee esimerkiksi sähkön ja veden saantia.

”Ihmisistä tuntuu, ettei elämä ole omassa hallinnassa. Silti arki, johon kuuluu perhe ja ystävät, jatkuu”, Järvi kuvailee.

Kansalaisia ja pakolaisia

Järven väitöskirjan kolmannessa kohdemaassa, Jordaniassa, palestiinalaisten asema on moninainen. Palestiinalaiset, jotka tulivat maahan vuonna 1948, saivat Jordanian kansalaisuuden. Niinpä leirit ovat kiinteästi osa yhteiskuntaa. Niissä on valtion palveluja, kuten kouluja, ja ne ovat mukana julkisen liikenteen verkostossa.

Palestiinalaispakolaisia tuli Jordaniaan myös kuuden päivän sodan seurauksena vuonna 1967. Länsiranta oli sodan alkaessa Jordanian miehittämä, joten sieltä tulleilla on maan kansalaisuus. Gazasta vuonna 1967 tulleilla taas ei ole kansalaisuutta. Heidän asemansa vastaa Järven mukaan palestiinalaispakolaisten asemaa Libanonissa.

Jordanian yksityisellä sektorilla työskentelee paljon palestiinalaisia. Monien taloudellinen asema on hyvä. Leirit ovat lähinnä heikosti toimeentulevien asuinpaikkoja. Jordaniassa asuinalue voi leimata ihmistä, ei niinkään palestiinalaisuus.

”Saatetaan ajatella, että pakolaisleirissä asuva ihminen ei ole yhtä osaava kuin joku muu. Hänelle ei tarjota mahdollisuutta esimerkiksi työnhaussa”, Järvi kertoo.

Seinämaalaus, jossa Israelin karttoja ja niiden sisällä joka kuvassa pienempi Palestiinan alue.
Palestiinalaiset puhuvat yhä usein paluusta synnyinseuduilleen, selviää Tiina Järven väitöskirjasta. Dheishan pakolaisleirin karttamaalaus näyttää, kuinka palestiinalaisten elinalue pienenee vuosi toisensa jälkeen. (Kuva: Tiina Järvi)

Paluu vapauteen

Tutkimusta tehdessään Tiina Järvi kuuli sekä poliittisia kannanottoja että arkisia toiveita. Palestiinalaisten tulevaisuuden toiveet ovat usein tavallisia: halutaan löytää töitä ja perustaa perhe.

”Asema eri maissa luo näille toiveille omat ulottuvuutensa. Se, mitä mahdollisuuksia ja rajoituksia elämään liittyy, on pakko huomioida koko ajan”, Järvi kertoo

Erityisesti Libanonista suuri osa palestiinalaisista haluaisi lähteä pois. Järven kenttätyön aikaisen isäntäperheen lapsista yksi on muuttanut Saksaan. Jotkut taas asuvat leirissä, vaikka voisivat muuttaa muualle. Silloin syynä voivat olla esimerkiksi perhe ja ystävät.

Palestiinalaiset puhuvat myös usein paluusta synnyinseuduilleen. Joillekin leireissä asuminen on poliittinen kannanotto. Ajatellaan, että palestiinalaispakolaisten kuuluu asua leireissä ja sitä kautta ylläpitää vaatimusta historialliseen Palestiinaan, nykyisen Israelin alueelle, paluusta. Henkilökohtaista tulevaisuuttaan he kuitenkin rakentavat muunlaisin tavoittein.

”Palestiinaan paluun varaan ei voi rakentaa elämää. Se ei näyttäydy ratkaisuna arjen haasteisiin”, Järvi sanoo.

Osa haastatelluista ajattelee, että paluun vaatimusta voi ajaa paremmin muualla kuin leireissä. Paikassa, jossa arjen pyörittäminen ei vie kaikkia voimia.

Länsirannalla Järvi tapasi myös nuoria aikuisia, jotka ovat alkaneet ajatella paluusta uudella tavalla. Heille paluu ei välttämättä tarkoittaisi konkreettista paluuta palestiinalaiskyliin, vaan oikeuksien saamista ja miehityksestä vapaata elämää.

Se, että Israel purkaisi miehityksen Länsirannalta, vaatisi Järven mukaan sitä, että kansainvälinen yhteisö painostaisi Israelia siihen yhteisvoimin.

”Suomi ja muut Euroopan maat eivät ole tilanteesta ulkopuolisia. Jos Israelia ei kohdella miehittäjävaltiona ja aseteta vastuuseen, vaan sen kanssa esimerkiksi käydään kauppaa kuin normaalin valtion kanssa, ollaan mukana mahdollistamassa miehityksen jatkaminen”, hän sanoo.

Israel ja Palestiina asuminenpakolaisetpolitiikkakonflikti IsraelJordaniaLibanonPalestiina

Kommentit

Lähettänyt Rauha Israeliin (ei varmistettu) 25.3.2021 - 18:16

Jutun yläosassa on kuva "pakolaisleiristä". Miksi sitä sanotaan pakolaisleiriksi? Sehän on ihan tavallisen arabikaupungin näköinen. Miksi pakolaisia ei kotouteta länsirannalle, puhutaan vaan pakolaisista ja pakolaisleireistä? Äitini oli karjalan evakko. Hän joutui muuttamaan pohjanmaalle, eikä Karjalaan ollut enää mitään asiaa. Palestiinalaisia "pakolaisia" on miljoonia, eihän heitä enää voi palauttaa Israeliin.

Lähettänyt salopeura (ei varmistettu) 29.3.2021 - 11:24

Palestiinalaisten tilanne on pahentunut viimeaikoina. Jollain keinoin heidät pitäisi päästää palaamaan entisille asuinsijoilleen. Näyttää kuitenkin siltä että kahden valtion malli on kuollut. Ainoalta mahdollisuudelta ainakin itsestäni näyttää se, että palestinnalaiset pääsisivät palaamaan Palestiinaan, josta muodostettaisiin niin palestiinalaisten kuin juutalaisten yhteinen kotimaa, jossa kaikilla olisi tasaveroiset oikeudet. Tämä vaihtoehto saa varmasti kuitenkin paljon vastustusta, mutta pitkän päälle lienee ainut toimiva.

Lue myös

Israelin lippu

Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman

Miehitetyllä Länsirannalla rokotteita on jaettu juutalaissiirtokuntalaisille mutta ei palestiinalaisille. YK ja ihmisoikeusjärjestöt muistuttavat Israelia Geneven neljännen sopimuksen velvoitteista.
Suomen lippu ison rakennuksen edustalla

Asetuonti Israelista on ongelma

Suomi saattaa hankkia uuden ilmatorjunnan ohjusjärjestelmän Israelista. Se on ongelma, sillä aseostot luovat taloudellisen kannustimen Palestiinalaisalueen miehityksen jatkamiseen ja sotatoimiin, kirjoittaa ICAHD Finlandin puheenjohtaja Syksy Räsänen.
Muuri, jossa piirroksia.

Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”

Israelin armeija pidättää vuosittain satoja alaikäisiä. Lasten pidättäminen sotatilalain nojalla pitäisi lopettaa, sanoo Pelastakaa Lapset. Monelle lapselle kokemus on tuoreen selvityksen mukaan nöyryyttävä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.
Kasvien lehtiä.

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija

Talouden supistumisesta huolimatta koskematonta trooppista metsää menetettiin viime vuonna edellisvuotta enemmän. ”Mitä pidempään odotamme metsäkadon lopettamista ja siirtymistä nollapäästöihin muilla sektoreilla, sitä todennäköisempää on, että luonnolliset hiilinielumme katoavat savuna ilmaan”, sanoo tutkija Frances Seymour.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita

Työoikeusjärjestö Worker Rights Consortium löysi 31 tehdasta, joiden 37 637 työntekijää on menettänyt maksamattomina palkkoina yhteensä noin 33,5 miljoonaa euroa. Todennäköisesti kyse on jäävuoren huipusta, se sanoo.
Erivärisiä kankaisia kasvomaskeja roikkumassa narulla.

Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tuoreen vuosiraportin mukaan koronapandemian varjolla valtiot ovat rajoittaneet sananvapautta ja käyttäneet ylimitoitettua voimaa. Samalla niin maiden välinen kuin sisäinenkin epätasa-arvo on tullut näkyväksi.
Maskilla suojautunut mies pitää kädessään kylttiä, jossa lukee We stand with the people of Myanmar: never again to military rule.

Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta

Yli 2 700 ihmistä on pidätetty vallankaappauksen jälkeen. Tunnistetuista pidätetyistä vain pienen osan sijainti on selvillä, kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch. Pelkona on, että pidätettyjä kidutetaan tai heidät on tapettu.

Tuoreimmat

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Outokumpu aikoo tehdä tarkastuksen saastuttamisesta syytetyn brasilialaisen alihankkijansa kaivoksella – Taustalla helmikuussa julkaistu järjestöraportti
Norjan jalkapallomaajoukkue otti kantaa Qatarin ihmisoikeustilanteeseen – Kritiikki yltyy MM-kisojen lähestyessä
YK:n ruokajärjestöt varoittavat: Nälänhätä uhkaa Jemeniä, Etelä-Sudania ja Nigerian pohjoisosia

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Talvesta on tulossa kova syyrialaispakolaisille – Tulvat, sateet ja jääkylmä sää kurittavat huterissa suojissa eläviä
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman