Uutiset Ilmastonmuutos

Pääsiäissaarilla etsitään ratkaisuja ilmastonmuutokseen – Korallien ja ikivanhojen kivipatsaiden kohtalo huolettaa asukkaita

Chilelle kuuluvan Pääsiäissaaren rannikolla merivesi on jo 5–6 astetta lämpimämpää kuin sen kuuluisi olla. Maassa on perustettu muun muassa Latinalaisen Amerikan laajin rannikonsuojeluohjelma.
Pääsiäissaarten kivipatsaita
Moai-patsaiden rivistö seisoo Pääsiäissaaren etelärannalla Rano Raraku -tulivuoren edustalla. (Kuva: Orlando Milesi / IPS)

(IPS) -- Tyynenmeren vesi lämpenee, sateet vähenevät ja myrskyt lisääntyvät. Pääsiäissaarella vaarassa ovat sekä perinteiset elinkeinot että ikivanhat kivipatsaat, jotka vetävät saarelle 120 000 matkailijaa vuodessa.

Polynesiassa sijaitseva Pääsiäissaari – paikallisella kielellä Rapa Nui – on kuulunut vuodesta 1888 Chilelle, jonne on matkaa 3 800 kilometriä. Pysyviä asukkaita on vajaat 8 000, ja enemmistö kuuluu rapa nui -alkuperäiskansaan. 163 neliökilometrin pinta-ala vastaa noin kymmenesosaa Ahvenanmaan saaristosta.

”Eteläisen pallonpuoliskon loppukesällä saaren yleisvärin pitäisi olla keltainen, mutta nyt se on vihreä. Sadetta tulee silloin, kun ei pitäisi ja voimalla, joka aiheuttaa eroosiota”, saaren pääkaupungin Hanga Roan peruskoulussa opettava Ludovic Burws Tuki valittaa.

Meriveden lämpötilan nousu ja roskaantuminen ovat synnyttäneet 80 metrin syvyydessä uutta leväkasvustoa, joka tuhoaa koralleja, jatkaa Burws. Hän toimii myös meren tilasta huolestuneen järjestön teknisenä neuvonantajana.

Aiemmin yleinen kotoperäinen levä on katoamassa veden lämpenemisen seurauksena. Mereen päätynyt mikromuovi kerääntyy kaloihin ja ravintoketjun kautta myös ihmisiin, hän listaa.

Korallit vähenevät

Hanga Roan pormestari Pedro Edmunds Paoa sanoo, että meren eläimistö ja kasvisto ovat kutistuneet 1980-luvulta lähtien.

Merivesi on 5–6 astetta lämpimämpää kuin sen kuuluisi olla. Yhdysvaltain meren- ja ilmakehän tutkimuslaitoksen (Noaa) mittausten mukaan 800 metriä Hanga Roan ulkopuolella 40 metrin syvyydessä vesi oli hiljan 29-asteista. Aiemmin pintavedenkään lämpötila ei ylittänyt 24:ää astetta.

Edmunds on huolissaan koralliriutoista, ”koska korallien kuolema hävittää vedestä muunkin elämän.”

Hän muistuttaa, ettei ilmastonmuutos ole tonnikalan ja muiden merenelävien vähenemisen ainoa aiheuttaja. ”Syynä on myös ylikalastus, jota ulkomaiset alukset harjoittavat vesillämme.”

Ihmisiä veneissä satamassa
Pääsiäissaaren pääkaupungin Hanga Roan rannalla vietettiin helmikuussa perinteistä Tapati-festivaalia. (Kuva: Orlando Milesi / IPS)

Patsaat ovat lähellä rantaa

”Meitä uhkaa vesipula, ja samaan aikaan merenpinnan nousu ja yltyvät myrskyt vaarantavat kansallisen perintömme”, asianajaja Tiare Aguilera Hey ennustaa viitaten moaihin eli Pääsiäissaaren suuriin ihmispatsaisiin.

Patsaita on kaikkiaan 887, ja ne julistettiin Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 1995. Laavakivestä veistetyt moait sijaitsevat enimmäkseen kolmion muotoisen saaren rannikkoseuduilla.

Suoritettuaan opintoja Espanjassa ja Kiinassa Aguilera palasi kotisaarelleen 2013 ja toimii saaren kehityskomitean neuvonantajana. Hän varoittaa, että sekä maatalous että kalastus vaarantuvat, kun sateet vähenevät ja eroosio sekä maan happamoituminen kiihtyvät.

Ratkaisuja etsitään

Pääsiäissaaren asukkaat eivät ole kivettyneet odottamaan katastrofia vaan etsivät kiivaasti ratkaisuja. Viime vuonna perustettu Latinalaisen Amerikan laajin rannikonsuojeluohjelma kattaa yli 720 000 neliökilometriä.

Siihen liittyy Motu Motiro Hivan merellinen luonnonpuisto. ”Jotta hanke ei jäisi vain paperille, tarvittaisiin noin kymmenen miljoonaa euroa, mutta valtion budjetissa siihen on varattu alle 400 000 euroa”, Burws suree.

Pääsiäissaaren maapinta-alasta 40 prosenttia kuuluu Rapa Nui -kansallispuistoon, jonka alueella patsaat sijaitsevat. Sen hallinto luovutettiin vuonna 2016 alkuperäisyhteisölle.

Aguileran mukaan vallansiirto merkitsi puiston uudelleensyntymää. ”Perustettiin ilmastonmuutososasto tutkimaan makean veden hupenemista ja käynnistämään metsänistutusta.”

Hanga Roassa on lisäksi aloitettu laaja jätteen kierrätysohjelma ja päätetty rajoittaa muovin käyttöä sekä luoda joukkoliikennejärjestelmä.

Palaajat pelastavat

(IPS) -- Ulkomailla opiskelleet noin nelikymppiset pääsiäissaarelaiset ovat alkaneet palata joukolla kotisaarelleen ja reivata sen kehitystä kestävään suuntaan.

He elvyttävät esi-isiensä viljelykäytäntöjä saadakseen eroosion kuriin ja tuotannon kasvuun. Kalastus halutaan kestävälle pohjalle ja kunnianpalautus rapa nuin kielelle, jota moni nuori ja lapsi ei enää osaa. Saaren virallinen kieli on espanja.

Ulkomailla opiskelee parhaillaan noin 500 rapa nui -nuorta, joista moni aikoo liittyä kotisaarensa pelastusoperaatioon.

Ilmastonmuutos ympäristöilmastonmuutosmeret Chile Suomen IPS

Lue myös

Kallioita Tyynenmeren rannalla

Tutkijat: Valtamerten lämpötila nousee nopeammin kuin on arvioitu – Lämpeneminen voi nostaa merenpintaa jopa 30 senttiä

”Valtamerten lämpeneminen on tärkeä merkki ilmastonmuutoksesta, ja meillä on vankkoja todisteita siitä, että se nousee nopeammin kuin luulimme”, sanoo tutkija Zeke Hausfather.
YK:n ympäristöohjelman johtaja Erik Solheim

Raportti: Otsonikerros on paranemassa ennalleen muutaman vuosikymmenen kuluttua – Antaa toivoa myös ilmastonmuutoksen torjuntaan

Maailma sopi runsaat 30 vuotta sitten otsonikerrosta tuhoavien kaasujen käytön rajoittamisesta. Sopimus on nyt yhä ajankohtaisempi, sillä ensi vuonna voimaan tuleva lisäys säätelee myös ilmastoa lämmittävien HFC-yhdisteiden käyttöä. Parhaassa tapauksessa ne voivat estää 0,5 asteen lämpenemisen.
Kuubalainen ympäristaktivisti Angela Corvea, taustalla tv-ruutu

Ilmastonmuutos uhkaa naisten jaksamista Kuubassa – ”Naisten muutenkin liian suuri työtaakka moninkertaistuu katastrofin sattuessa”

Ympäristöaktivisti Angela Corvean mukaan naiset uuvuttavat itsensä herkemmin kuin miehet. Kun ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt pahenevat, jaksamista vaaditaan erityisesti naisilta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Silvana Bahia, taustalla puita ja rakennuksia

Mikä muuttuu, jos teknologiaa kehittävät myös ei-valkoihoiset? Brasilialainen Silvana Bahia ajaa tasa-arvoa it-alalle

Teknologiaa on helppo pitää arvovapaana, mutta esimerkiksi kasvojentunnistusteknologia ei aina tunnista mustien kasvonpiirteitä. Suomessa vieraileva brasilialainen aktivisti Silvana Bahia haluaa teknologia-alalle enemmän etnistä monimuotoisuutta.
Mielenosoittajia Ilmastotekoja-kyltin kera

Koululaiset marssivat ilmastotoimien puolesta – ”Aikuiset väittävät välittävänsä lapsistaan eniten, vaikka tuhoavat heidän tulevaisuuttaan”

Koululaiset ja opiskelijat noin sadassa maassa lakkoilevat tänään perjantaina vaatiakseen päättäjiltä tehokkaampia ilmastotoimia. Esimerkiksi Tampereella järjestetty mielenosoitus keräsi arviolta satoja osallistujia.
Öljynporauslautta merellä, taustalla vuoria

YK-raportti varoittaa luonnonvarojen tuhlaamisesta: Kulutus kolminkertaistunut 1970-luvulta

Ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja kuin viimeistä päivää, todetaan tuoreessa raportissa. Sen mukaan maapallon resursseja on yksinkertaisesti ryhdyttävä käyttämään säästeliäämmin, jotta tuhokierre saadaan poikki.
Korkeita rakennuksia vedenrajassa Intiassa

Brexit saa britit haikailemaan menneitä – Monella on ruusuinen käsitys siirtomaa-ajasta

Britanniassa on esitetty suhteiden elvyttämistä entisiin siirtomaihin korvikkeeksi EU-jäsenyydelle. Taustalla on usko siihen, että siirtomaapolitiikassa oli kyse kansainvälisestä vastuunkannosta ja köyhien maiden kehittämisestä. Taloustutkijat Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury osoittavat Intian esimerkin avulla, että todellisuus on päinvastainen.