Uutiset Ilmastonmuutos

Pääsiäissaarilla etsitään ratkaisuja ilmastonmuutokseen – Korallien ja ikivanhojen kivipatsaiden kohtalo huolettaa asukkaita

Chilelle kuuluvan Pääsiäissaaren rannikolla merivesi on jo 5–6 astetta lämpimämpää kuin sen kuuluisi olla. Maassa on perustettu muun muassa Latinalaisen Amerikan laajin rannikonsuojeluohjelma.
Pääsiäissaarten kivipatsaita
Moai-patsaiden rivistö seisoo Pääsiäissaaren etelärannalla Rano Raraku -tulivuoren edustalla. (Kuva: Orlando Milesi / IPS)

(IPS) -- Tyynenmeren vesi lämpenee, sateet vähenevät ja myrskyt lisääntyvät. Pääsiäissaarella vaarassa ovat sekä perinteiset elinkeinot että ikivanhat kivipatsaat, jotka vetävät saarelle 120 000 matkailijaa vuodessa.

Polynesiassa sijaitseva Pääsiäissaari – paikallisella kielellä Rapa Nui – on kuulunut vuodesta 1888 Chilelle, jonne on matkaa 3 800 kilometriä. Pysyviä asukkaita on vajaat 8 000, ja enemmistö kuuluu rapa nui -alkuperäiskansaan. 163 neliökilometrin pinta-ala vastaa noin kymmenesosaa Ahvenanmaan saaristosta.

”Eteläisen pallonpuoliskon loppukesällä saaren yleisvärin pitäisi olla keltainen, mutta nyt se on vihreä. Sadetta tulee silloin, kun ei pitäisi ja voimalla, joka aiheuttaa eroosiota”, saaren pääkaupungin Hanga Roan peruskoulussa opettava Ludovic Burws Tuki valittaa.

Meriveden lämpötilan nousu ja roskaantuminen ovat synnyttäneet 80 metrin syvyydessä uutta leväkasvustoa, joka tuhoaa koralleja, jatkaa Burws. Hän toimii myös meren tilasta huolestuneen järjestön teknisenä neuvonantajana.

Aiemmin yleinen kotoperäinen levä on katoamassa veden lämpenemisen seurauksena. Mereen päätynyt mikromuovi kerääntyy kaloihin ja ravintoketjun kautta myös ihmisiin, hän listaa.

Korallit vähenevät

Hanga Roan pormestari Pedro Edmunds Paoa sanoo, että meren eläimistö ja kasvisto ovat kutistuneet 1980-luvulta lähtien.

Merivesi on 5–6 astetta lämpimämpää kuin sen kuuluisi olla. Yhdysvaltain meren- ja ilmakehän tutkimuslaitoksen (Noaa) mittausten mukaan 800 metriä Hanga Roan ulkopuolella 40 metrin syvyydessä vesi oli hiljan 29-asteista. Aiemmin pintavedenkään lämpötila ei ylittänyt 24:ää astetta.

Edmunds on huolissaan koralliriutoista, ”koska korallien kuolema hävittää vedestä muunkin elämän.”

Hän muistuttaa, ettei ilmastonmuutos ole tonnikalan ja muiden merenelävien vähenemisen ainoa aiheuttaja. ”Syynä on myös ylikalastus, jota ulkomaiset alukset harjoittavat vesillämme.”

Ihmisiä veneissä satamassa
Pääsiäissaaren pääkaupungin Hanga Roan rannalla vietettiin helmikuussa perinteistä Tapati-festivaalia. (Kuva: Orlando Milesi / IPS)

Patsaat ovat lähellä rantaa

”Meitä uhkaa vesipula, ja samaan aikaan merenpinnan nousu ja yltyvät myrskyt vaarantavat kansallisen perintömme”, asianajaja Tiare Aguilera Hey ennustaa viitaten moaihin eli Pääsiäissaaren suuriin ihmispatsaisiin.

Patsaita on kaikkiaan 887, ja ne julistettiin Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 1995. Laavakivestä veistetyt moait sijaitsevat enimmäkseen kolmion muotoisen saaren rannikkoseuduilla.

Suoritettuaan opintoja Espanjassa ja Kiinassa Aguilera palasi kotisaarelleen 2013 ja toimii saaren kehityskomitean neuvonantajana. Hän varoittaa, että sekä maatalous että kalastus vaarantuvat, kun sateet vähenevät ja eroosio sekä maan happamoituminen kiihtyvät.

Ratkaisuja etsitään

Pääsiäissaaren asukkaat eivät ole kivettyneet odottamaan katastrofia vaan etsivät kiivaasti ratkaisuja. Viime vuonna perustettu Latinalaisen Amerikan laajin rannikonsuojeluohjelma kattaa yli 720 000 neliökilometriä.

Siihen liittyy Motu Motiro Hivan merellinen luonnonpuisto. ”Jotta hanke ei jäisi vain paperille, tarvittaisiin noin kymmenen miljoonaa euroa, mutta valtion budjetissa siihen on varattu alle 400 000 euroa”, Burws suree.

Pääsiäissaaren maapinta-alasta 40 prosenttia kuuluu Rapa Nui -kansallispuistoon, jonka alueella patsaat sijaitsevat. Sen hallinto luovutettiin vuonna 2016 alkuperäisyhteisölle.

Aguileran mukaan vallansiirto merkitsi puiston uudelleensyntymää. ”Perustettiin ilmastonmuutososasto tutkimaan makean veden hupenemista ja käynnistämään metsänistutusta.”

Hanga Roassa on lisäksi aloitettu laaja jätteen kierrätysohjelma ja päätetty rajoittaa muovin käyttöä sekä luoda joukkoliikennejärjestelmä.

Palaajat pelastavat

(IPS) -- Ulkomailla opiskelleet noin nelikymppiset pääsiäissaarelaiset ovat alkaneet palata joukolla kotisaarelleen ja reivata sen kehitystä kestävään suuntaan.

He elvyttävät esi-isiensä viljelykäytäntöjä saadakseen eroosion kuriin ja tuotannon kasvuun. Kalastus halutaan kestävälle pohjalle ja kunnianpalautus rapa nuin kielelle, jota moni nuori ja lapsi ei enää osaa. Saaren virallinen kieli on espanja.

Ulkomailla opiskelee parhaillaan noin 500 rapa nui -nuorta, joista moni aikoo liittyä kotisaarensa pelastusoperaatioon.

Ilmastonmuutos ympäristöilmastonmuutosmeret Chile Suomen IPS

Lue myös

Jäälohkareita Grönlannissa

Uusi ilmastoraportti: Merenpinta voi nousta yli metrin vuoteen 2100 mennessä, jos päästöjä ei vähennetä

Hallitusten välinen ilmastopaneeli julkaisi tänään uuden raporttinsa valtameristä sekä kryosfääristä eli kylmistä alueita. Sen mukaan ilmastonmuutos nopeuttaa kaiken aikaa merenpinnan nousua.
Aurinkopaneeleita, taustalla vuoria

Uusiutuvan energian kapasiteetti on nelinkertaistunut kuluvan vuosikymmenen aikana – Energiasektorin päästöt silti kasvaneet

Uusiutuvaan energiaan investoitiin viime vuonna kolme kertaa enemmän kuin fossiilisiin polttoaineisiin. Itsetyytyväisyyteen ei silti voida tuudittautua, muistuttaa YK:n ympäristöohjelma.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen ja mies käsissään iso tekstiilityö ja takanaan maalauksia

Kholod Hawashin päälle heitettiin happoa, Saddam Jumailya kohti ammuttiin – Suomalainen residenssiohjelma auttaa vainottuja taiteilijoita

Suomessa toimii residenssiohjelma, joka auttaa taiteilijoita pääsemään turvaan vallanpitäjien ja ääriryhmien vainoa. Tarve on kova, sillä etenkään vaarassa oleville kuvataiteilijoille ei ole maailmalla tarjolla tukea.
Koululaisia pulpettien ääressä

Maailmanpankki haluaa eroon ”oppimisköyhyydestä” – Yli puolet kehittyvien maiden koululaisista ei osaa lukea kunnolla

Maailmanpankin mukaan opetusjärjestelmiä on uudistettava merkittävästi, jotta oppimisen laatu paranisi. Ongelma ei ratkea nopeasti, mutta muun muassa Kenian, Egyptin ja Vietnamin esimerkit ovat myönteisiä.
Nepalin pääkaupungin Kathmandun rakennuksia

Nepalilaisia vierastyöläisiä koettelee itsemurhaepidemia – Odotusten ja todellisuuden välinen kuilu saa monet turvautumaan epätoivoiseen ratkaisuun

Moni korkeasti koulutettu nepalilainen lähtee töihin Etelä-Koreaan. Tutkimuksen mukaan muun muassa kovat paineet ja ulospääsymahdollisuuksien puuttuminen johtavat jopa itsemurhiin. Nepalin valtiolla taas ei ole juuri halua puuttua asiaan.
Punapaitainen nainen

Cinemaissí-elokuvafestareilla nostetaan tänä vuonna esiin hiljaisen enemmistön ja marginaaliin jäävien ääniä

Tällä viikolla järjestettävällä Latinalaisen Amerikan elokuvafestivaalilla nähdään muun muassa alkuperäiskansojen ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia käsitteleviä elokuvia. Festivaaleilla vierailee brasilialaisohjaaja Tai Linhares.

Tuoreimmat

Maailmanpankki haluaa eroon ”oppimisköyhyydestä” – Yli puolet kehittyvien maiden koululaisista ei osaa lukea kunnolla
Nepalilaisia vierastyöläisiä koettelee itsemurhaepidemia – Odotusten ja todellisuuden välinen kuilu saa monet turvautumaan epätoivoiseen ratkaisuun
Cinemaissí-elokuvafestareilla nostetaan tänä vuonna esiin hiljaisen enemmistön ja marginaaliin jäävien ääniä
Kholod Hawashin päälle heitettiin happoa, Saddam Jumailya kohti ammuttiin – Suomalainen residenssiohjelma auttaa vainottuja taiteilijoita
Väkivalta vaikeuttaa avustustyötä Koillis-Syyriassa – Kirkon Ulkomaanapu aloitti hätäapukeräyksen siviilien tukemiseksi
Ihmiskauppiaat rekrytoivat kenialaisnaisia Saudi-Arabiaan – Mary Njambi pääsi kotiin vain itsemurhalla uhkailemalla
Afrikan sarvessa on satanut vähiten lähes 40 vuoteen – 13 miljoonan ihmisen ruuansaanti uhattuna
Ilmastonmuutos on Afrikan kaivosteollisuudelle mahdollisuus ja uhka – Osa mineraaleista jätettävä louhimatta
Nobelin rauhanpalkinto Etiopian pääministeri Abiy Ahmedille - "Toivottavasti rohkaisee jatkamaan toimia demokratian vahvistamiseksi"
Tutkimus: Afrikan maiden homofobinen lainsäädäntö vaikeuttaa hivin hoitoa – Jopa kolme neljästä homomiehestä ei saa lääkitystä