Uutiset Ilmastopolitiikka

Oxfam: Metsän istutus ei riitä päästöjen vähentämiseksi – Pahimmillaan johtaisi ruokaturvan heikkenemiseen

Hiilinielujen eli metsien uudelleenistutus ja metsitys ovat suosittuja, mutta riittämättömiä keinoja päästöjen vähentämiseksi. Jos Pariisin ilmastotavoitteet haluttaisiin saavuttaa pelkästään hiilinieluilla, pitäisi metsää istuttaa viisi kertaa Intian kokoinen alue. Tämä johtaisi ruuan hinnanousuun ja nälänhätään, selviää Oxfamin tuoreesta raportista.
Puunrunkoja ja mustikanvarpuja. Kuva on talousmetsästä.
Metsien istuttaminen hiilinieluiksi ei ole kestävä ratkaisu päästöjen vähentämiseksi. (Kuva: In Hiatus / Flickr.com / CC BY 2.0)

Hiilinielujen eli metsien istuttaminen on suosittu, mutta riittämätön keino päästöjen vähentämiseksi, selviää Oxfamin tuoreesta raportista.

Yritys tai valtio voi nimellisesti vähentää tuottamiensa päästöjen määrää hiilinielujen avulla eli istuttamalla uutta metsää tai uudelleenistuttamalla puita jo hakatun metsän tilalle. Kompensoinnista on tullut suosittu keino, sillä monet yritykset ja valtiot tavoittelevat Pariisin ilmastosopimuksen vuoksi hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä.

Oxfamin mukaan isossa mittakaavassa keino on kuitenkin kestämätön, sillä päästöjen vähentäminen tälle tasolle pelkästään hiilinielujen avulla vaatisi ainakin 1,6 miljardia hehtaaria uutta metsää, joka on noin viisi kertaa Intian kokoinen alue. Se on enemmän kuin koko maapallon maanviljelykseen käytetty pinta-ala on tällä hetkellä.

Maanviljelykseen käytettävä tila pienenisi näin ollen merkittävästi ja ruoan hinta saattaisi nousta jopa jopa 80 prosenttia. Seurauksena olisi nälänhätä ja toisaalta yritykset ja valtiot jatkaisivat saastuttavaa toimintaa, kuten ennenkin.

Vaikka valtioiden ja yritysten päästöjen vähentäminen ei perustu pelkästään hiilinieluille, laskelma on Oxfamin mukaan suunta-antava. Laskelmalla halutaan näyttää, että jos valtiot ja yritykset painottavat päästöjen vähentämisessä yhä enemmän hiilinielukompensaatioita, voivat seuraukset olla ruokaturvan kannalta kestämättömiä.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat ongelmat, kuten kuivuus ja tulvat sekä näistä johtuvat satokauden menetykset, ovat jo nyt nostaneet ruuan hintaa merkittävästi ja nälkäisten määrä on kasvanut. Näin ollen hiilinielujen kasvattaminen ei voi olla ainoa keino vähentää päästöjä.

Oxfamin mukaan metsän istuttaminen on toki tärkeää, mutta se pitäisi tehdä kestävästi eli maanviljelyksen edellytykset huomioiden. Yksi keino on esimerkiksi peltometsätalous, jolloin samalla alueella viljellään sekä peltokasveja että puita. 

Näiden lisäksi tulisi suojella olemassa olevia metsiä, erityisesti sademetsiä, sekä vahvistaa alkuperäiskansojen maanomistusoikeuksia. Tutkimusten mukaan alkuperäiskansojen omistamilla mailla metsäkato oli kaksi kolmasosaa vähäisempää kuin alueilla, jotka eivät olleet alkuperäiskansojen hallussa.

Oxfamin mukaan jotta hiilineutraaliustavoite saavutettaisiin, pitäisi tehdä paljon radikaalimpia muutoksia yritysten ja valtioiden päästöjen vähentämiseksi. Nykyisillä ilmastotoimilla päästöt vähenisivät järjestön mukaan vain yhden prosentin vuoteen 2030 mennessä.

Oxfamin raportti peräänkuuluttaa, että fossiilisista ja uusiutumattomista energianlähteistä tulisi luopua kokonaan ja hiilinielujen eli metsien istuttamisen pitäisi olla vain lisäkeino vähentää päästöjä. Rikkaiden maiden ja suuryhtiöiden pitäisi toimia suunnannäyttäjinä.

Ilmastopolitiikka maatalousruokaympäristömetsätuusiutuva energia

Lue myös

Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.
Mies puolilähikuvassa, taustalla maapallon kuva.

Glasgow’n ilmastokokouksesta uhkaa tulla rikkaiden maiden pelikenttä – Ympäristöjärjestöt vaativat kokouksen lykkäämistä rokotevajeen vuoksi

Köyhien maiden osallistuminen Glasgow’n ilmastokokoukseen on koronan takia riskialtista, vaikeaa ja kallista. Britannian hallitus on luvannut kustantaa rokotteet ja karanteenihotellit, mutta järjestelyjen kanssa alkaa olla kiire.
Mielenosoittajia ja kyltti, jossa lukee "Climate crisis = death".

Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen

Valtioiden ilmastotoimia seuraava Climate Action Tracker on laskenut ennustettaan maapallon lämpenemisestä. Valtioiden kunnianhimoa on lisännyt muun muassa Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin huhtikuussa järjestämä ilmastokokous.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Kasvonsa peittänyt mies ohittaa poliisin kadulla ja kantaa kahta autonrengasta.

”Korruptiosta puolet pois, niin elämä olisi siedettävää” – Irakissa äänestetään sunnuntaina parlamenttivaaleissa

Irakia kaksi vuotta sitten ravistellut protestiliike sai osan vaatimuksistaan läpi. Vaaleja aikaistettiin ja vaalilakia on uudistettu. Tutkija Mariette Hägglund ja kansanedustaja Hussein al-Taee eivät kuitenkaan usko vaalien tuovan suuria muutoksia.
Aikuisen käsi pitelee stetoskooppia pienen lapsen rintakehällä.

Koronapandemia on lisännyt tuberkuloosikuolemia – tautiin sairastuu vuosittain jopa 10 miljoonaa ihmistä

Kun terveydenhuollon voimavarat on keskitetty koronapandemian hoitoon, moni tuberkuloosiin sairastunut ihminen on jäänyt vaille diagnoosia ja hoitoa.
Kolme nuorta miestä istuu maassa ja leikkaa kaakaopuun hedelmiä.

Kaakaotiloilla käytetään edelleen paljon lapsityövoimaa

Sertifiointijärjestelmistä huolimatta alle 18-vuotiaiden osuus kaakaotilojen työläisistä on kasvanut. Norsunluurannikon kaakaoviljelijät aliarvioivat käyttämänsä lapsityövoiman määrää sertifikaatin menettämisen pelossa.
YK:n erityisedustaja Victoria Gamba lehdistötilaisuudessa

YK: Jemenin sodassa kuollut tai haavoittunut kahden vuoden aikana yli 2 600 lasta

Lapsiin on kohdistunut Jemenin sodassa yli 8 500 vakavaa rikkomusta. YK:n erityisedustaja vaatii konfliktin osapuolia suojelemaan lapsia.
Suuri kivirakennus, jonka yllä pilviä.

Maailman köyhimpiin maihin kuuluvassa Tšadissa on odotettu vakaampia aikoja yli kuusi vuosikymmentä – Presidentin yllättävä kuolema luo sekä mahdollisuuksia että uhkakuvia

Tšadin presidentti kuoli viime keväänä yllättäen taistelukentällä. Maan jatkuva epävakauden kierre voi periaatteessa nyt katketa, mutta asiantuntijoiden mukaan seuraukset voivat olla arvaamattomat.