Uutiset Demokratia

Oikeusministeriön demokratiapalkinto ihmisoikeuskasvatukselle ja afganistanilaisten naistoimittajien kouluttajille

Oikeusministeriö palkitsi muun muassa Ihmisoikeusliiton Ihmisoikeudet.net-sivuston uudistuksen. Uudistusta vetänyt Rosa Puhakainen-Mattila sanoo, että ihmisoikeuskasvatus on myös vastavoima nouseville populistisille suuntauksille.
Käsiä pystyssä
Oikeusministeriö jakaa vuosittain demokratiapalkinnon. (Kuva: Pixabay / CC0)

Oikeusministeriö on myöntänyt tämänvuotisen demokratiapalkintonsa Ihmisoikeusliitolle sekä Naistoimittajat ry:lle. Teemana oli demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus.

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok) luovutti palkinnon eilen.

Naistoimittajat ry palkittiin Afganistanin naistoimittajien kouluttamisesta, Ihmisoikeusliitto puolestaan Ihmisoikeudet.net-verkkosivuston uudistamisesta.

”Helposti lähestyttävä ja saavutettava uusi sivusto tuo ihmisoikeuskasvatuksen osaksi koulujen arkea ja helpottaa opettajien työtä tarjoamalla pedagogisesti laadukasta materiaalia niin suoraan nuorille kuin opettajillekin”, sanoo palkintoraadissa mukana ollut presidentti Tarja Halonen valtioneuvoston tiedotteessa.

Ihmisoikeudet.net perustettiin Amnestyn Suomen osaston, Ihmisoikeusliiton, Suomen YK-liiton ja maailma.netin yhteistyöhankkeena vuonna 2003. Se sisältää perustietoa esimerkiksi keskeisistä ihmisoikeussopimuksista sekä tehtävä- ja harjoitusmateriaalia koulujen käyttöön.

Uudistus tehtiin Ihmisoikeusliiton, opiskelijoiden ja opettajaryhmän yhteistyönä.

”Hienoa, että pitkäjänteinen työ palkitaan ja järjestöjen tuottama materiaali saa tällaisen tunnustuksen. Se nostaa myös kansalaisyhteiskunnan, opettajien ja viranomaisten välisen yhteistyön painoarvoa”, sanoo uudistusta Ihmisoikeusliitossa vetänyt Rosa Puhakainen-Mattila.

Ihmisoikeudet kuuluvat nykyisin valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan sekä sisältöinä että tavoitteina. Puhakainen-Mattilan mukaan opettajilta ja opettajaksi opiskelevilta tulee kuitenkin viestiä siitä, että he tarvitsevat lisää osaamista ihmisoikeusasioista. Ihmisoikeudet.netin on tarkoitus vastata tähän tarpeeseen.

”Opettajat ja koulut ovat hirveän kuormittuneita muutenkin. Opettajien työtä helpottaa se, että tarjolla on valmiiksi mietittyjä, helppoja kokonaisuuksia.”

Puhakainen-Mattilan mielestä on tärkeää, että nimenomaan kouluissa opetetaan ihmisoikeuksista.

”Siellä kootaan koko ikäluokka yhteen ja kouluilla on suuri rooli tulevaisuuden päätöksentekijöiden ja aikuisten kasvattamisessa. Ihmisoikeuskasvatuksessa tehdään näkyväksi tietyt oikeudet ja velvollisuudet. Se on myös vastavoima nouseville populistisille suuntauksille ja kärkeville mielipiteille”, hän huomauttaa.

Hän muistuttaa, että ihmisoikeuskasvatus on lopulta arjen pieniä tekoja: toisten kuulemisen ja huomioimisen opetusta, lasten ja nuorten osallistamista sekä epäkohtiin puuttumista.

Palkinto jaettiin nyt viidettä kertaa. Sen arvo on 10 000 euroa, ja järjestöt jakavat sen keskenään.

Demokratia ihmisoikeudetkoulutusmediademokratia Suomi Ihmisoikeusliitto

Lue myös

Kaksi kasvomaskein suojautunutta ihmistä liikenteen seassa.

Maailman haavoittuvimmat kärsivät koronaviruspandemiasta eniten – Ympäri maailman raportoidaan köyhimpiin kohdistuvia väkivallantekoja

Niin Nigeriassa, Intiassa, Filippiineillä kuin Etelä-Afrikassakin on raportoitu viranomaisten väkivallan kasvaneen koronaviruspandemian aikana. Kohteina ovat useimmiten köyhimmät, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.
Rakennus ja ihmisiä kadulla

Burundi äänestää presidentistä koronaviruksesta huolimatta – Kampanjointia on leimannut väkivalta ja häirintä

Kolme kautta istunut presidentti Pierre Nkurunziza on väistymässä syrjään, mutta vaalikampanjoita on käyty väkivallan ja ihmisoikeusloukkausten keskellä. Koronaviruksesta huolimatta maassa on nähty kymmenien tuhansien ihmisten kokoontumisia.
Somalian ja EU:n liput

Demokraattinen Afrikka on EU:lle luontevin kumppani

EU:n Afrikka-strategia julkaistiin maaliskuun alussa, ja Suomi työstää parhaillaan omaansa. Suomen tulee profiloitua Afrikassa vahvana demokratiatukitoimijana ja toimia EU:n uskottavana demokratian äänitorvena, kirjoittaa demokratiajärjestö Demon asiantuntija Jussi Kanner.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ihminen korkean puun vieressä, taustalla pakolaisleirin asumuksia.

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä

Maailma.net aloittaa uuden juttusarjan unohdetuista kriiseistä ja konflikteista, joista kuullaan maailman medioissa harvoin. Yksi niistä on Keski-Sahelissa, jossa ihmiset pakenevat jihadistista väkivaltaa ja aseellisten ryhmien hyökkäyksiä. Aiemmin rauhallisessa Burkina Fasossa sisäisten pakolaisten määrä on kymmenkertaistunut lyhyessä ajassa.
YK:n pääsihteeri tv-ruudulla YK:n lipun edessä.

Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”

YK:n turvallisuusneuvosto ei ole saanut aikaan päätöslauselmaa, joka tukisi António Guterresin maaliskuista vaatimusta maailmanlaajuisesta tulitauosta. Samaan aikaan ihmiset joutuvat pakenemaan kodeistaan, mikä vaikeuttaa myös koronaviruksen vastaista työtä, varoittaa Norjan pakolaisneuvosto.
Mies esittelee joukolle tyttöjä kuukautiskuppia.

Kuukautiset eivät ole enää vaiettu aihe – Itä-Afrikassa edistetään kuukautisterveyttä vähentämällä häpeää

Kuukautisten merkitys naisten terveyden kannalta ymmärretään yhä paremmin, mutta asiaan liittyvä häpeä ei ole kadonnut. Ongelmana on myös etelän naisiin ja tyttöihin kohdistuva toiseuttava viestintä, joka painottaa liikaa uusien kuukautistuotteiden merkitystä rakenteisiin puuttumisen sijasta, kirjoittaa joukko asiantuntijoita.
Mies pitelee puuntainta kädessään.

Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa

Ruanda on kohonnut metsityksessä ja metsien ennallistamisessa maailmanmestariluokkaan. Syynä on muun muassa kansallinen puunsiemenkeskus, josta uskotaan tulevan alueellinen.
Kaksi kasvomaskein suojautunutta ihmistä liikenteen seassa.

Maailman haavoittuvimmat kärsivät koronaviruspandemiasta eniten – Ympäri maailman raportoidaan köyhimpiin kohdistuvia väkivallantekoja

Niin Nigeriassa, Intiassa, Filippiineillä kuin Etelä-Afrikassakin on raportoitu viranomaisten väkivallan kasvaneen koronaviruspandemian aikana. Kohteina ovat useimmiten köyhimmät, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.

Tuoreimmat

Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Maailman haavoittuvimmat kärsivät koronaviruspandemiasta eniten – Ympäri maailman raportoidaan köyhimpiin kohdistuvia väkivallantekoja
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Unkari kielsi juridisen sukupuolen muuttamisen trans- ja intresukupuolisilta – ”Paluu pimeälle keskiajalle”
”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Burundi äänestää presidentistä koronaviruksesta huolimatta – Kampanjointia on leimannut väkivalta ja häirintä
Koronavirus uhkaa Afrikan malariantorjuntaa – ”Emme ole investoineet sinne, minne olisi pitänyt”

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
EU:hun pyrkivät siirtolaiset ahdingossa Balkanilla
Voisiko vaatteita valmistaa ekologisesti ja ilman hikipajoja? – Siihen tähtää uusi tutkimushanke
Kehitysyhteistyöstä tuli koronaviruksen torjuntaa – Moni suomalaisjärjestö jakaa nyt apua pandemian vaikutuksista kärsiville, mutta samalla pelätään lahjoitusten vähenemistä
Aavikkokulkusirkka on ”eloonjäämisen mestari”, jonka parvet voivat syödä päivässä 35 000 ihmisen ruuat – ”Ihmiset eivät uskalla viljellä, koska he tietävät, että ne ovat tulossa”, kertoo avustusjärjestön työntekijä Etiopiasta
”Monet pelkäävät, etteivät kuole koronaan vaan muihin tauteihin tai nälkään” – Afrikassa on todettu vielä vähän tartuntoja, mutta koronaviruksen vaikutukset näkyvät jo
Unkarin parlamentti kieltäytyi ratifioimasta naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista sopimusta – ”Yritys kääntää huomio pois maan omista epäonnistumisista”, sanoo Amnesty
Sudan kieltää tyttöjen sukuelinten silpomisen – Toimenpiteestä saa jatkossa kolmen vuoden vankeustuomion
Ensimmäinen koronavirustartunta todettu maailman suurimmalla pakolaisleirillä – ”Tämä pandemia voi viedä Bangladeshin kehitystä taaksepäin vuosikymmenillä”