Uutiset Demokratia

Oikeusministeriön demokratiapalkinto ihmisoikeuskasvatukselle ja afganistanilaisten naistoimittajien kouluttajille

Oikeusministeriö palkitsi muun muassa Ihmisoikeusliiton Ihmisoikeudet.net-sivuston uudistuksen. Uudistusta vetänyt Rosa Puhakainen-Mattila sanoo, että ihmisoikeuskasvatus on myös vastavoima nouseville populistisille suuntauksille.
Käsiä pystyssä
Oikeusministeriö jakaa vuosittain demokratiapalkinnon. (Kuva: Pixabay / CC0)

Oikeusministeriö on myöntänyt tämänvuotisen demokratiapalkintonsa Ihmisoikeusliitolle sekä Naistoimittajat ry:lle. Teemana oli demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus.

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok) luovutti palkinnon eilen.

Naistoimittajat ry palkittiin Afganistanin naistoimittajien kouluttamisesta, Ihmisoikeusliitto puolestaan Ihmisoikeudet.net-verkkosivuston uudistamisesta.

”Helposti lähestyttävä ja saavutettava uusi sivusto tuo ihmisoikeuskasvatuksen osaksi koulujen arkea ja helpottaa opettajien työtä tarjoamalla pedagogisesti laadukasta materiaalia niin suoraan nuorille kuin opettajillekin”, sanoo palkintoraadissa mukana ollut presidentti Tarja Halonen valtioneuvoston tiedotteessa.

Ihmisoikeudet.net perustettiin Amnestyn Suomen osaston, Ihmisoikeusliiton, Suomen YK-liiton ja maailma.netin yhteistyöhankkeena vuonna 2003. Se sisältää perustietoa esimerkiksi keskeisistä ihmisoikeussopimuksista sekä tehtävä- ja harjoitusmateriaalia koulujen käyttöön.

Uudistus tehtiin Ihmisoikeusliiton, opiskelijoiden ja opettajaryhmän yhteistyönä.

”Hienoa, että pitkäjänteinen työ palkitaan ja järjestöjen tuottama materiaali saa tällaisen tunnustuksen. Se nostaa myös kansalaisyhteiskunnan, opettajien ja viranomaisten välisen yhteistyön painoarvoa”, sanoo uudistusta Ihmisoikeusliitossa vetänyt Rosa Puhakainen-Mattila.

Ihmisoikeudet kuuluvat nykyisin valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan sekä sisältöinä että tavoitteina. Puhakainen-Mattilan mukaan opettajilta ja opettajaksi opiskelevilta tulee kuitenkin viestiä siitä, että he tarvitsevat lisää osaamista ihmisoikeusasioista. Ihmisoikeudet.netin on tarkoitus vastata tähän tarpeeseen.

”Opettajat ja koulut ovat hirveän kuormittuneita muutenkin. Opettajien työtä helpottaa se, että tarjolla on valmiiksi mietittyjä, helppoja kokonaisuuksia.”

Puhakainen-Mattilan mielestä on tärkeää, että nimenomaan kouluissa opetetaan ihmisoikeuksista.

”Siellä kootaan koko ikäluokka yhteen ja kouluilla on suuri rooli tulevaisuuden päätöksentekijöiden ja aikuisten kasvattamisessa. Ihmisoikeuskasvatuksessa tehdään näkyväksi tietyt oikeudet ja velvollisuudet. Se on myös vastavoima nouseville populistisille suuntauksille ja kärkeville mielipiteille”, hän huomauttaa.

Hän muistuttaa, että ihmisoikeuskasvatus on lopulta arjen pieniä tekoja: toisten kuulemisen ja huomioimisen opetusta, lasten ja nuorten osallistamista sekä epäkohtiin puuttumista.

Palkinto jaettiin nyt viidettä kertaa. Sen arvo on 10 000 euroa, ja järjestöt jakavat sen keskenään.

Demokratia ihmisoikeudetkoulutusmediademokratia Suomi Ihmisoikeusliitto

Lue myös

Tutkija Leonardo Custódio, Tampereen yliopisto

Miksi brasilialaiset valitsivat äärioikeistolaisen presidentin? Jair Bolsonaron voitto ei yllättänyt tutkija Leonardo Custódiota

Tampereen yliopiston tutkijan Leonardo Custódion mukaan moni brasilialainen nieli presidenttiehdokkaan törkykommentit pelkkänä retoriikkana ja äänesti tätä niistä huolimatta. Nyt etenkin Brasilian kansalaisyhteiskunta pelkää tulevaa, sillä Bolsonaro on luvannut jopa lopettaa aktivismin maasta.
Rio de Janeiro

Brasiliassa jännitetään presidentinvaalien toista kierrosta – Äärioikeistolainen Jair Bolsonaro kannattaa sotilasdiktatuuria ja vastustaa aborttioikeutta

Brasilian oikeisto yhdistyi äärioikeiston Jair Bolsonaron taakse vaalien ensimmäisellä kierroksella. Bolsonaro vetoaa karjanomistajiin, uskonnollisin ryhmiin ja vahvaa johtajaa kaipaaviin. Toiseksi eniten ääniä sai korruptioskandaaleissa ryvettyneen työväenpuolueen Fernando Hadadd.
Turvallisuusjoukkojen auto, jossa Nicaraguan lippu

Kymmenet tuhannet ovat lähteneet Nicaraguasta mielenosoitusten alkamisen jälkeen – ”Nicaraguassa ei ole työtä, ei turvallisuutta eikä kehitystä”

Nicaraguan keväällä alkaneiden protestien jälkeen maan talousvaikeudet ovat pahentuneet, satoja ihmisiä on kuollut ja kymmeniä tuhansia lähtenyt maasta. Alejandro José Mairena pyrkii Panamaan, koska Nicaraguassa ei ole töitä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Vitalina Koval

Äärioikeisto aktivoitui Ukrainassa – Ihmisoikeusaktivisti Vitalina Koval on kokenut sen konkreettisesti

Äärioikeiston edustajat kaatoivat punaista maalia Vitalina Kovalin päälle, koska hän osoitti mieltään naisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolesta. Äärioikeiston iskut ovat lisääntyneet Ukrainassa viime aikoina. Koval on huolissaan mutta aikoo jatkaa ihmisoikeuksien puolustamista.
Nainen valkoisen kepin kanssa puistossa

Aktiivinen naisliike kitkee naismurhia Latinalaisessa Amerikassa – Väkivaltaa pidetään paikoin silti yhä normaalina

Liki 2 800 naista murhattiin sukupuolensa vuoksi vuonna 2017 Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen maissa. Viime vuosina sukupuolittunut väkivalta on kuitenkin nostettu yhteiskunnalliseen keskusteluun ja moni alueen maa on säätänyt on säätänyt lakeja naismurhia ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.
Mielenosoittajia maapallon muotoisen No Planet B -tekstillä varustetun kyltin kanssa

Suomen sijoitus laski neljä sijaa ilmastotoimia mittaavassa indeksissä – Kärjessä ei ole yhtään maata, sillä mikään ei vielä tee tarpeeksi

Tuoreen ilmastoindeksin mukaan etenkään monet G20-maat eivät tee riittävästi ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Suomi saa kiitosta uusiutuvasta energiasta mutta ei energiankulutuksesta.
Pinkki hattu koristeltuna rauhanlogoilla

Maailman suurimpien asefirmojen myynti kasvoi viime vuonna jälleen – Venäjä nousi toiseksi suurimmaksi

Maailman sadan suurimman asevalmistajan myynti on kasvanut viidessätoista vuodessa peräti 44 prosenttia. Kärkisijoja pitää Yhdysvallat.