Uutiset Demokratia

Oikeusministeriön demokratiapalkinto ihmisoikeuskasvatukselle ja afganistanilaisten naistoimittajien kouluttajille

Oikeusministeriö palkitsi muun muassa Ihmisoikeusliiton Ihmisoikeudet.net-sivuston uudistuksen. Uudistusta vetänyt Rosa Puhakainen-Mattila sanoo, että ihmisoikeuskasvatus on myös vastavoima nouseville populistisille suuntauksille.
Käsiä pystyssä
Oikeusministeriö jakaa vuosittain demokratiapalkinnon. (Kuva: Pixabay / CC0)

Oikeusministeriö on myöntänyt tämänvuotisen demokratiapalkintonsa Ihmisoikeusliitolle sekä Naistoimittajat ry:lle. Teemana oli demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus.

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok) luovutti palkinnon eilen.

Naistoimittajat ry palkittiin Afganistanin naistoimittajien kouluttamisesta, Ihmisoikeusliitto puolestaan Ihmisoikeudet.net-verkkosivuston uudistamisesta.

”Helposti lähestyttävä ja saavutettava uusi sivusto tuo ihmisoikeuskasvatuksen osaksi koulujen arkea ja helpottaa opettajien työtä tarjoamalla pedagogisesti laadukasta materiaalia niin suoraan nuorille kuin opettajillekin”, sanoo palkintoraadissa mukana ollut presidentti Tarja Halonen valtioneuvoston tiedotteessa.

Ihmisoikeudet.net perustettiin Amnestyn Suomen osaston, Ihmisoikeusliiton, Suomen YK-liiton ja maailma.netin yhteistyöhankkeena vuonna 2003. Se sisältää perustietoa esimerkiksi keskeisistä ihmisoikeussopimuksista sekä tehtävä- ja harjoitusmateriaalia koulujen käyttöön.

Uudistus tehtiin Ihmisoikeusliiton, opiskelijoiden ja opettajaryhmän yhteistyönä.

”Hienoa, että pitkäjänteinen työ palkitaan ja järjestöjen tuottama materiaali saa tällaisen tunnustuksen. Se nostaa myös kansalaisyhteiskunnan, opettajien ja viranomaisten välisen yhteistyön painoarvoa”, sanoo uudistusta Ihmisoikeusliitossa vetänyt Rosa Puhakainen-Mattila.

Ihmisoikeudet kuuluvat nykyisin valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan sekä sisältöinä että tavoitteina. Puhakainen-Mattilan mukaan opettajilta ja opettajaksi opiskelevilta tulee kuitenkin viestiä siitä, että he tarvitsevat lisää osaamista ihmisoikeusasioista. Ihmisoikeudet.netin on tarkoitus vastata tähän tarpeeseen.

”Opettajat ja koulut ovat hirveän kuormittuneita muutenkin. Opettajien työtä helpottaa se, että tarjolla on valmiiksi mietittyjä, helppoja kokonaisuuksia.”

Puhakainen-Mattilan mielestä on tärkeää, että nimenomaan kouluissa opetetaan ihmisoikeuksista.

”Siellä kootaan koko ikäluokka yhteen ja kouluilla on suuri rooli tulevaisuuden päätöksentekijöiden ja aikuisten kasvattamisessa. Ihmisoikeuskasvatuksessa tehdään näkyväksi tietyt oikeudet ja velvollisuudet. Se on myös vastavoima nouseville populistisille suuntauksille ja kärkeville mielipiteille”, hän huomauttaa.

Hän muistuttaa, että ihmisoikeuskasvatus on lopulta arjen pieniä tekoja: toisten kuulemisen ja huomioimisen opetusta, lasten ja nuorten osallistamista sekä epäkohtiin puuttumista.

Palkinto jaettiin nyt viidettä kertaa. Sen arvo on 10 000 euroa, ja järjestöt jakavat sen keskenään.

Demokratia ihmisoikeudetkoulutusmediademokratia Suomi Ihmisoikeusliitto

Lue myös

Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Sotilas mielenosoittajien edessä Tunisiassa

Työttömyyttä on pidetty yhtenä syynä arabikevään mielenosoituksiin – Tuoreen tutkimuksen mukaan merkitystä on liioiteltu

Sotiin ja mielenosoituksiin johtaneen arabikevään on usein ajateltu saaneen alkunsa etenkin työttömien tyytymättömyydestä, mutta todellisuudessa protesteihin osallistumista selittää enemmän esimerkiksi nuoruus ja kiinnostus politiikkaan, selviää Kari Paasosen tutkimuksesta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat