Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Nuorten muutto kaupunkeihin vähentää maatalouden tuottavuutta Malawissa – Apua haetaan kasvukeskuksista

Miljoonien malawilaisperheiden maatiloilla työvoima koostuu pelkästään omasta perheestä. Opiskelumahdollisuuksien ja palveluiden puute ajaa kuitenkin nuoret kaupunkeihin, mikä vaikeuttaa maanviljelyä. Nyt valtio pohtii kasvukeskuksien luomista maaseudulle.
Nainen kuokkii peltoa vauva selässään.
Valtaosalla malawilaisista maatiloista pelloilla työskentelee vain oman perheen väkeä. Nuorten maaltamuutto on vakava ongelma, sillä nuorten kaupungista lähettämä raha ei korvaa menetettyä työpanosta. (Kuva: Kristin Palitza / IPS)

(IPS) -- Kun Etelä-Malawin maatiloilla valmistaudutaan maissin kasvatuskauteen, Frederick Yohane on kiireinen nuorimies.

Joka aamu hän uurastaa kahden veljensä kanssa perheen pellolla, jossa he kasvattavat maissia ja kyyhkynherneitä. Iltapäivällä hän kyntää toisten ihmisten peltoja saadakseen rahaa. Kahdesti viikossa hän pyöräilee läheisille toreille myymään kanoja, joita hän ostaa ympäröivistä kylistä.

Frederick Yohanen elämä on ollut tällaista kuusitoistavuotiaasta lähtien. Silloin hänen isänsä sai aivoinfarktin, joka halvaannutti vasemman jalan ja käden. Kaksi vuotta myöhemmin Frederick lopetti koulunkäynnin, mutta ei saanut päättötodistusta.

Ilman päättötodistusta hän seurasi monien maalaisnuorten jalanjälkiä Malawin kaupalliseen keskukseen Blantyreen etsimään hanttihommia.

”Ystävän kautta löysin töitä intialaisen omistamasta rautakaupasta. Palkka ei kuitenkaan ollut kummoinen. Niinpä olin siellä vain pari kuukautta ja palasin kylään”, 24-vuotias Yohane selittää. Hän ei suunnittele kaupunkiin paluuta.

”Jos vain teen lujasti töitä, voin ansaita kylässä enemmän kuin kaupungissa. Sitä paitsi olen vanhin lapsi. Isäni ei voi enää työskennellä, ja äitini aika menee isästä huolehtimiseen”, hän sanoo.

Miljoonien malawilaisperheiden maatiloilla työvoima koostuu pelkästään omasta perheestä. Malawin 17,5 miljoonan väestöstä 80 prosenttia on maanviljelijöitä, ja heistä 75 prosentilla on pieni perhetila.

Perhetilojen tuottavuus laskee, kun nuoret vaeltavat suurin joukoin kaupunkeihin. Trooppisen maatalouden instituutin (IITA) vuoden 2018 tutkimuksen mukaan yksittäisellä maatilalla tuotettiin maissia yli 600 kiloa vähemmän vuodessa kuin jos tilalta ei olisi muutettu kaupunkiin.

Kaupunkeihin muuttaneet nuoret kyllä lähettivät kotiin rahaa, jolla voitiin palkata työvoimaa, mutta palkkatyöläiset eivät riittäneet korvaamaan nuorten menetettyä työpanosta.

Kasvukeskuksia muuttoa hillitsemään

Nuoria kautta Afrikan ajaa maalta pakoon opiskelumahdollisuuksien ja palvelujen puute. Ongelmana on myös se, ettei maaseudulla juurikaan voi harjoittaa maataloutta vakavana liiketoimintana.

Vuosien mittaan Malawissa on suunniteltu maaseutualueiden sosiaalisten ja taloudellisten olosuhteiden kohentamista, jotta maaltamuutto vähenisi. Kuten Malawin kansallinen suunnittelukomissio asian ilmaisee, suunnitelmien toteuttamisessa on hallituksesta riippumatta ollut epäjohdonmukaisuuksia.

Monet maaseudun kehitysohjelmat muuallakin Afrikassa ovat epäonnistuneet, koska niiden suunnittelussa ei ole kuunneltu maaseudun nuoria.

Kansallisen suunnittelukomission pääjohtaja, tohtori Thomas Munthali kertoo, että komissio parhaillaan kartoittaa maan potentiaalisia investointialueita. Ne saattaisivat vähentää nuorisomuuttoa maalta.

”Ajatuksena on luoda kasvukeskuksia alueille sen mukaan, mikä niiden potentiaali maanviljelyssä, kaivostoiminnassa ja turismissa on. Kasvukeskukset luodaan teollisiksi keskuksiksi, jotka tarjoavat kestäviä, säällisiä työpaikkoja ja sosioekonomisia palveluita aivan kuin varsinaisissa kaupungeissa”, Munthali selittää.

Frederick Yohane on joka tapauksessa päättänyt jäädä kyläänsä.

”Meillä on riittävästi maissia omaksi ruuaksemme, mutta meidän täytyy myös ansaita rahaa. Niinpä suunnittelemme toisen maapalstan vuokraamista, jotta voimme kasvattaa enemmän maissia myyntiin. Emme tarvitse palkollisia, mutta tulevaisuudessa haluaisimme ostaa vielä lisää viljelymaata, jota voimme vakavissamme viljellä kaupallisesti”, Yohane sanoo.

Maatalous ja kehitysmaat kaupungitmaatalousnuorisoruokatyö Malawi Suomen IPS

Lue myös

Pengerrettyä maata.

Afrikan vihreä vallankumous petti lupauksensa

Afrikan maatalouden suurhankkeen piti vähentää nälkää, mutta todellisuudessa se on vain yksipuolistanut ruokavalioita ja tehnyt nälästä huonommin näkyvää. Samalla se on vaurioittanut luonnon monimuotoisuutta, verottanut luonnonvaroja ja järkyttänyt ekosysteemejä, kritisoi taloustutkija Jomo Kwame Sundaram.
Vihannesmyyjiä istumassa tuotteidensa ääressä torilla.

Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon

Kotimaisen ruuan kysyntä on Tansaniassa kasvussa, mutta esimerkiksi varastointiongelmat ja osaamisen puute saavat monet siirtymään toiselle alalle. Trooppisen maatalouden instituutin Itä-Afrikan johtaja Victor Manyong uskoo, että maataloudessa on nuorille kosolti mahdollisuuksia rahan tekoon.
Kaksi kasvosuojaimin varustautunutta miestä seisoo kanaparven vieressä.

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut

Koronavirus heikentää ruokaturvaa, koska monella rajoitusten takia työnsä menettäneellä ei ole enää varaa ostaa syötävää. Virus luo kuitenkin myös epäsuorempia uhkia. Joissakin Afrikan maissa satoa on pilaantunut ja siipikarjaa kuollut, kun maat ovat asettaneet tiukkoja liikkumisrajoituksia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.