Uutiset Hiv/aids

Neuvostoliiton perintö näkyy yhä Itä-Euroopan ja Keski-Aasian hiv-tilanteessa – ”Syrjintä vaikeuttaa epidemian hoitoa”, sanoo YK-asiantuntija Andrei Poštaruk

Jopa 70 prosenttia tiettyjen Keski-Aasian ja Itä-Euroopan maiden naisista ei ostaisi vihanneksia hiv-positiiviselta. Se selittää, miksi alueen hiv-epidemia pahenee samaan aikaan, kun se muualla laantuu.
Mies seisoo kukkaistutusten edessä
Andrei Poštaruk työskentelee YK:n väestörahaston Itä-Euroopan ja Keski-Aasian neuvonantajana. Hänen mukaansa konservatiiviset ja suvaitsemattomat asenteet selittävät paljon alueen hiv-epidemiaa. (Kuva: Teija Laakso)

Euroopan seksuaali- ja lisääntymisterveysjärjestöt ovat viime vuosina olleet huolissaan monissa maissa voimistuneista konservatiivisista äänenpainoista, jotka vaikuttavat esimerkiksi naisten oikeuksiin.

Itä-Euroopan ja Keski-Aasian maissa konservatiiviset äänet eivät koskaan vaiennetkaan, ja se on yksi syy siihen, miksi alue kärsii yhä sitkeästä hiv-epidemiasta, sanoo YK:n väestörahaston Unfpan alueellinen hiv-neuvonantaja Andrei Poštaruk.

YK:n hiv- ja aids-järjestön Unaidsin mukaan uusien hiv-tartuntojen määrä on kasvanut Itä-Euroopan ja Keski-Aasian alueella lähes 30 prosenttia 2010-luvulla samaan aikaan, kun suurimmassa osassa muuta maailmaa epidemia on heikkenemässä.

Melkein kolmannes alueen hiv-positiivisista ei edes tiedä tartunnastaan ja niistä, jotka tietävät, harvempi kuin joka kolmas saa lääkitystä. Kasvua selittää eniten Venäjä, jossa havaitaan suurin osa uusista tartunnoista.

Itä-Euroopan ja Keski-Aasian alueen maat luokitellaan hieman eri tavoin YK-järjestöstä riippuen. Unfpa toimii Balkanilla, Itä-Euroopassa, Kaukasuksen alueen sekä Keski-Aasian maissa.

”Monet näistä maista ovat entisen Neuvostoliiton maita. Aikoinaan kaikki, mikä liittyi seksiin, oli tabu, ja seksivalistus oli käytännössä olematonta. Nyt tilanne ei ole kovinkaan erilainen monissa maissa”, Poštaruk kertoo.

Hän vieraili kesäkuussa Suomessa Väestöliiton ja muiden järjestöjen seminaarissa sekä tutustumassa uusiin kansanedustajiin. Suomi tukee kehitysapuvaroistaan Unfpaa, joka puolestaan tukee esimerkiksi seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita, seksikasvatusta ja kondomien toimittamista ympäri maailman. Työtä tehdään tiiviisti paikallisten kansalaisjärjestöjen kanssa, sillä ne tavoittavat parhaiten riskiryhmät.

Vihanneskaupat jäävät tekemättä

Toisin kuin monissa Afrikan maissa, Itä-Euroopan ja Keski-Aasian maissa hiv-epidemia ei ole toistaiseksi levinnyt tasaisesti koko väestön keskuuteen vaan hiv-tartunnan saavat yleisimmin suonensisäisten huumeiden käyttäjät, miehet, jotka harrastavat seksiä miesten kanssa, seksityöläiset, sekä näiden ryhmien seksikumppanit.

Kaikki ovat ryhmiä, joihin perinteisesti on suhtauduttu alueen maissa hyvin syrjivästi. Siksi järjestelmän muuttaminen kestää pitkään, Poštaruk sanoo.

”Kyse ei siis ole esimerkiksi siitä, etteikö olisi kunnollista terveydenhuoltojärjestelmää. Stigma ja syrjintä ovat tärkeimpiin kuuluvia syitä siihen, miksei tavoitteita ole saavutettu alueella. Asenteet ovat konservatiivisia ja lait rankaisevia”, Poštaruk  sanoo.

Monissa maissa esimerkiksi seksityö on kriminalisoitu, parissa jopa samaa sukupuolta olevien suhteet. Siirtotyöläisiä saatetaan karkottaa, mikäli heillä todetaan hiv. Niinpä moni ei uskalla mennä testiin, koska pelkää rangaistusta tai syrjintää.

”Kun ihmiset lopulta menevät testiin, he voivat olla jo aidsin loppuvaiheessa.”

Myös kyselyiden mukaan asenteet ovat yhä syrjiviä. Unaidsin vuosina 2009–2016 tekemän kyselyn mukaan yhdeksässä Itä-Euroopan ja Keski-Aasian maassa melkein 70 prosenttia naisista kertoi, ettei ostaisi vihanneksia hiv-positiiviselta.

Tadžikistanissa ja Kazakstanissa noin viidennes tartunnan saaneista kertoi toisessa kyselyssä, että heitä on estetty saamasta terveyspalveluita tartuntansa takia. Kirgisiassa noin kolmannes sanoi, että terveydenhuoltohenkilökunta on kertonut tartunnasta muille ilman lupaa.

Suunta yhä mahdollista kääntää

Hiv-kuolemien määrä on Itä-Euroopan ja Keski-Aasia maissa viime vuosina vähentynyt. Ongelmista huolimatta yhä useampi myös tietää tartunnastaan.

Poštaruk näkee toivoa myös siinä, että alueella on toimelias kansalaisyhteiskunta, joka tavoittaa riskiryhmät.

”Kansalaisyhteiskunnalla on yhä enemmän kykyjä tavoittaa haavoittuvimmat ja syrjityimmät. Hyvä puoli on myös se, että epidemia ei ole vielä päässyt leviämään laajasti koko väestön keskuuteen. Silloin menettäisimme sen hallinnan. Nyt on yhä mahdollista kääntää sen suunta”, hän sanoo.

Hiv/aids kehitysyhteistyöpolitiikkahiv/aids Keski-AasiaItä-Eurooppa Väestöliitto

Lue myös

Verikokeen otto sormenpäästä lähikuvassa

Miehet unohdetaan Afrikan hiv-ohjelmista – Moni välttelee hoitoon menoa, koska parantumaton sairaus ei sovi miehen ihannekuvaan

Alle puolet hiv-tartunnan saaneista afrikkalaismiehistä saa hoitoa. Miehet myös menevät testeihin paljon epätodennäköisemmin kuin naiset. Yksi ratkaisu ongelmaan voisi olla esimerkiksi hivin itsetestaus, kirjoittaa kansanterveyden asiantuntija Webster Mavhu.
Käsi pitelee hiv-testipakkausta

Sukupuolisyrjintä lisää naisten ja tyttöjen hiv-riskiä – Uusi raportti vaatii muutoksia hiv-politiikkaan

Joka viikko yli 6 000 nuorta naista ja tyttöä saa hiv-tartunnan, muistuttaa YK:n aids-järjestö. Muun muassa koulunkäynnin on todettu vähentävän tartuntariskiä.
Käsi pitelee hiv-testipakkausta

Tutkimus: Afrikan maiden homofobinen lainsäädäntö vaikeuttaa hivin hoitoa – Jopa kolme neljästä homomiehestä ei saa lääkitystä

Suurin osa Afrikan maista kriminalisoi samaa sukupuolta olevien suhteet. Uuden tutkimuksen mukaan tiukalla lainsäädännöllä ja homomiesten vähäisellä hiv-testauksella on yhteys. Seurauksena on turhia kuolemia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.
Mies puolilähikuvassa mikrofonien ympäröimänä

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita

Syyrian ensimmäinen koronavirustapaus havaittiin reilu viikko sitten. YK:n erityislähettiläs Geir Pedersen varoittaa, ettei maa pystyisi välttämättä hallitsemaan epidemiaa.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.