Uutiset Yritysten yhteiskuntavastuu

Nestlélle taas kritiikkiä äidinmaidonkorvikkeista

Kansalaisjärjestöt kritisoivat jälleen Nestlé-yhtiötä äidinmaidonkorvikkeen markkinoimisesta kyseenalaisin perustein. Tuoreen selvityksen mukaan Nestlé käyttää ravitsemustiedettä lähinnä markkinointivälineenä.
Vauvan käsi rinnalla
Vanha kohu Nestlén äidinmaidonkorvikkeiden kauppaamisesta nostaa taas päätään uuden tutkimuksen vuoksi. (Kuva: pablon / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Sveitsiläinen elintarvikeyhtiö Nestlé on saanut jälleen kerran kritiikkiään tavastaan myydä ja markkinoida äidinmaidonkorvikkeita ympäri maailman.

Hollantilaisen Changing Markets Foundation- ja hongkongilaisen Globalization Monitor -järjestöjen tuoreen tutkimuksen (pdf) mukaan yhtiö väittää toimivansa tieteellisesti johdonmukaisesti mutta ei tee niin vaan käyttää ravitsemustiedettä lähinnä markkinointikikkana myydessään äidinmaidonkorvikkeita.

Järjestöt tutkivat yli 70:tä Nestlén vauvoille tarkoitettua maitotuotetta 40 maassa. He löysivät useita tuotteita, joissa Nestlé näyttää toimivan päinvastoin kuin sen omat ravitsemusohjeistukset neuvovat.

Esimerkiksi Brasiliassa ja Hong Kongissa yhtiö neuvoo vanhempia olemaan antamatta vauvoille sakkaroosia, mutta Etelä-Afrikassa kahdesta Nestlén maitotuotteesta löytyi sitä. Hong Kongissa väitettiin, että tuotteissa ei ole vaniljan makuista ainetta, mutta toisaalta samaa ainetta löytyi joistakin tuotteista niin Hong Kongista, Kiinasta, kuin Etelä-Afrikastakin, järjestöt kertovat.

Joidenkin tuotteiden on myös väitetty olevan ”lähimpänä rintamaitoa”, vaikka Maailman terveysjärjestö (WHO) on kieltänyt tämäntyyppisen markkinoinnin ja vaikka tällaiset tuotteet olivat keskenään erilaisia, järjestöt kritisoivat.

”Yritykset manipuloivat kuluttajien tunnereaktioita myydäkseen tuotteita, mutta tämä käytös on erityisen epäeettistä, kun kyse on haavoittuvien vauvojen terveydestä”, sanoo Changing Markets Foundationin edustaja Nusa Urbancic tiedotteessa.

Äidinmaidonkorvikkeet ovat kiistelty aihe, sillä etenkin köyhissä maissa niiden käyttö imettämisen sijasta voi johtaa vakaviin terveysvaikutuksiin. Nestlé joutui pitkäkestoisten, osin yhä jatkuvien boikottien kohteeksi jo 1970-luvulla, kun se kauppasi korvikkeita köyhissä maissa, joissa niihin siirtyminen aiheutti vauvojen ripulikuolemia esimerkiksi likaisen veden ja pullojen puutteellisen desinfioinnin takia. Köyhillä perheillä ei usein ollut myöskään varaa ostaa korvikkeita riittävästi.

WHO julkisti vuonna 1981 ohjeet, jotka kieltävät korvikkeiden markkinoinnin suurelle yleisölle ja esimerkiksi ilmaisten näytteiden jakamisen terveystyöntekijöille, mutta valmistajat rikkovat sääntöjä yhä. Esimerkiksi Pelastakaa Lapset -järjestö kertoi vuonna 2013 Nestlé jakaneen ilmaisia korvikenäytteitä ammattilaisille Pakistanissa ja äideille Kiinassa.

Uutistoimisto Reuters kertoo, että yhtiö on luvannut ottaa uusiin syytöksiin kantaa lähipäivinä.

Yritysten yhteiskuntavastuu aseet & armeijayhtiötterveys

Lue myös

New Yorkin pörssin julkisivu

Monet pörssiyhtiöt eivät noudata YK:n yrityksille asettamia ihmisoikeusvelvoitteita – Selvitys ehdottaa, että valtiot puuttuvat peliin

Brittiläisjärjestö CHRB selvitti, ovatko yritykset sitoutuneita YK:n ihmisoikeusperiaatteisiin. Parannuksia on sen mukaan tapahtunut mutta ei riittävästi. ”Jos yritykset eivät selvästi osoita kunnioitustaan ihmisoikeuksia kohtaan, hallitusten pitäisi puuttua asiaan”, sanoo CHRB:n johtaja Margaret Wachenfeld.
Erivärisiä lankarullia

Selvitys: Vastuullisuudesta puhuminen on arkipäivää suomalaisyrityksille, mutta ihmisoikeusriskien huomioinnissa on suuria eroja

Reilu kauppa ry selvitti, mitä suomalaiset tekstiili- ja elintarvikealan yritykset kertovat toimintansa aiheuttamista ihmisoikeusriskeistä. Sen mukaan merkittävä edistysaskel on jo se, että monet yritykset myöntävät toimitusketjunsa ihmisoikeusriskit.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Raportti: Monet H&M:n vaatteiden ompelijat saavat edelleen surkeaa palkkaa yhtiön lupauksista huolimatta

H&M on luvannut maksaa työntekijöille elämiseen riittävää palkkaa. Järjestöjen selvityksen mukaan esimerkiksi Bulgariassa palkka on alle kymmenen prosenttia elämiseen riittävästä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Vauva syö plumpy'nutia.

Nälkäisten Nutella – Maapähkinätahna on ihmeaine, joka pelastaa vakavasti aliravittuja lapsia nälkäkuolemalta

Ranskalaislääkäri kehitti 1990-luvun lopulla maapähkinätahnan, joka on merkinnyt vallankumousta nälkäkriisien hoidossa: nykyään kaikki vakavasta aliravitsemuksesta kärsivät lapset on periaatteessa mahdollista hoitaa. Tahnan taustalla pyörii bisnes, jota on myös kritisoitu.
Vihreitä kasveja ja taivasta pyöreässä kuvassa

Maailmanparannuskin tuottaa päästöjä – Suomessa kehitettiin järjestöille oma laskuri hiilijalanjäljen pienentämiseksi

Suomessa on kehitetty tiettävästi maailman ensimmäinen hiilijalanjälkilaskuri kansalaisjärjestöille. Toiveissa on, että niiden kautta tavoitetaan myös tavalliset kansalaiset. Suomalainen demokratiajärjestö Demo aikoo ryhtyä vähentämään päästöjään muun muassa lisäämällä videoneuvotteluita.
Mies osoittaa peltoja ja palmua kohti

Vapaakaupan piti tuoda vaurautta, mutta paikalliset menettivätkin maansa – Filippiinien maa-aktivistit vaativat nyt oikeutta

Filippiinien kymmenen vuotta sitten perustetun erityistalousalue Apecon piti tuoda paikallisille asukkaille uusia elinkeinomahdollisuuksia, mutta toisin kävi. Luvattuja työpaikkoja ei kuulunut, ja maat vietiin osin väkivalloin. Luomuviljelijä Enes raahattiin pois pelloltaan.
Solmuun kierrettyä revolveria esittävä patsas New Yorkissa

Uusi ydinvarustelukierre uhkaa – Kehitystä on vaikea ennustaa, sillä suurvaltojen presidentit osaavat yllättää

Kansainväliset sopimukset ovat viime vuosikymmeninä vähentäneet tuntuvasti ydinaseiden määrää. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ilmoitus INF-sopimuksesta vetäytymisestä kertoo sovun murenemisesta. Kehityksen suuntaa on mahdotonta ennustaa, kirjoittaa Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin johtaja Dan Smith.