Uutiset Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä

Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta

Sillä aikaa kun elsalvadorilainen Maria Teresa Rivera istui vankilassa keskenmenon vuoksi, jengit uhkailivat hänen 9-vuotiasta poikaansa. Nyt he asuvat pakolaisina Ruotsissa. Keski-Amerikan siirtolaiskriisin taustalla on monimutkainen vyyhti historiallisia, taloudellisia ja suurvaltapolitiikkaan liittyviä syitä.
Keltapaitainen nainen keltaista taustaa vasten
Maria Teresa Rivera vieraili Helsingissä ihmisoikeuspuolustajien seminaarissa. (Kuva: Silja Ylitalo / Maailma.net)

Elsalvadorilaisen Maria Teresa Riveran, 36, äiti katosi El Salvadorin sisällissodassa, kun Rivera oli viisivuotias. Kahdeksanvuotiaana hänet raiskattiin koulumatkalla. Parikymppisenä Rivera jäi yksinhuoltajaksi, kun suhde nyt teini-ikäisen pojan isään päättyi kotiväkivallan vuoksi.

Vuonna 2011 Rivera sai keskenmenon ja hänet tuomittiin neljäksikymmeneksi vuodeksi vankilaan murhasta syytettynä.

Riveran tarina kuulostaa poikkeuksellisen järkyttävältä, mutta hänen kokemuksensa ovat valitettavan tuttuja monille El Salvadorin köyhille naisille.

Abortti on ankaran katolisessa maassa kielletty, myös silloin, kun on kyse raiskauksesta tai naisen henki on vaarassa. Köyhiä naisia tuomitaan myös keskenmenojen vuoksi ja tekaistujen syytteiden nojalla, sillä heillä ei ole mahdollisuutta palkata asianajajaa puolustamaan itseään.

”Kaikki me jotka olemme joutuneet vankilaan kärsimään rikoksista joita emme ole tehneet, olemme köyhiä. Vankilasta et löydä ihmisiä, joilla on rahaa”, sanoo vastikään Suomessa vieraillut Rivera.

Epätasa-arvo, väkivalta, ihmisoikeusloukkaukset ja köyhyys eivät kosketa pelkästään elsalvadorilaisia naisia, vaan ne ovat suurin syy siihen, miksi ihmiset pakenevat nyt joukolla Keski-Amerikan niin sanotusta pohjoisesta kolmiosta Guatemalasta, Hondurasista ja El Salvadorista Meksikon kautta kohti Yhdysvaltoja.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan alueen asukkaita on tällä hetkellä pakolaisina ja turvapaikanhakijoina 353 000. Vuodesta 2011 vuoteen 2017 pakolaisten määrä kasvoi 1600 prosenttia, vuodesta 2017 vuoteen 2018 kaksikymmentä prosenttia. Amerikan maiden järjestö OAS:n ihmisoikeuskomission raportin mukaan sisäisiä pakolaisia pohjoisen kolmion maissa on yli 630 000.

Köyhyyden juuret ovat syvällä

Köyhyys ja väkivalta ovat pitkän autoritaaristen hallintojen kehityksen tulos, sanoo Keski-Amerikan tilanteeseen perehtynyt Latinalaisen Amerikan tutkimuksen ja kehitysmaatutkimuksen dosentti Florencia Quesada Helsingin yliopistosta. Paradoksaalisesti vasta Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin siirtolaisvastainen politiikka on nostanut alueen humanitaarisen kriisin huomion keskipisteeseen.

”Epätasa-arvoa ylläpitäviä rakenteita yritettiin muuttaa 1970-luvun sissisodissa. Se ei onnistunut, sillä kylmän sodan kontekstissa Yhdysvallat tuki diktatuurihallintoja. Se esti maiden sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen”, Quesada sanoo.

Quesadan mukaan Yhdysvaltojen puuttuminen Keski-Amerikan maiden politiikkaan ei ole jäänyt kylmän sodan vuosiin.

Vielä vuonna 2009 ulkoministeri Hilary Clinton tuki Hondurasin sotilasvallankaappausta, jossa maan demokraattisesti valittu presidentti, liberaali Manuel Zelaya vaihdettiin armeijan tukemaan Roberto Michelettiin. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan korruptio, murhat ja ihmisoikeusloukkaukset ovat lisääntyneet hälyttävästi vallankaappauksen jälkeen.

”Honduras on surullinen tapaus, niin köyhä ja unohdettu. Siellä on ollut – kuten muuallakin Keski-Amerikassa – useita Yhdysvaltojen sotilaallisia ja poliittisia väliintuloja”, Quesada sanoo.

Tuloerot Keski-Amerikan pohjoisessa kolmiossa ovat suuret. Väestöstä kolmasosa elää äärimmäisessä köyhyydessä.

”Samaan aikaan rikkailla eliiteillä on äärettömän paljon valtaa. Sanotaan, että El Salvadorin taloutta hallitsee kaksitoista perhettä.”

”Kun poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen valta kulkevat käsi kädessä, rakenteita on hyvin vaikea muuttaa. Siinä vaarantaa henkensä.”

Muistoristi
Arizonan erämaasta kuolleena löytyneen elsalvadorilasen siirtolaistytön muistoristi. "Matka Keski-Amerikasta Yhdysvaltoihin on niin vaarallinen, ettei kukaan lähde sellaiselle huvikseen", Florencia Quesada sanoo. (Kuva: Bob Gaffney / CC BY-NC-ND 2.0)

Siirtolaisten lapset kasvavat kaduilla

Monet tämän hetken siirtolaisista pakenevat väkivaltaisia jengejä, kuten maroja, jotka hallitsevat suurta osaa Keski-Amerikan köyhistä kaupunkialueista. Todellisuudessa marat eivät ole siirtolaisuuden syy vaan seuraus, Quesada sanoo.

Keski-Amerikasta paettiin Yhdysvaltoihin jo 1970-luvun sisällissotia, pääosin Kaliforniaan Los Angelesiin. Pärjätäkseen paperittomina siirtolaisina vieraassa ympäristössä osa liittyi paikallisiin jengeihin. Kun siirtolaisia Los Angelesin 1990-luvun jengilevottomuuksien myötä karkotettiin takaisin Keski-Amerikkaan, monilla ei ollut sinne enää mitään siteitä.

”Kaikki palautetut eivät edes puhuneet espanjaa. On paljon tarinoita siitä, miten heille annettiin dollari käteen ja jätettiin lentokentälle.”

He muodostivat nykyiset marat. Toinen syy jengien nousuun on vielä raadollisempi. Kun vanhemmat joutuivat lähtemään siirtolaisiksi, lapset jäivät sukulaisille.

”Näissä maissa on kasvanut kokonainen sukupolvi lapsia kaduilla, ilman vanhempia. Näille lapsille ja nuorille jengit tarjoavat yhteisön, perheen, jota heillä ei muuten ole”, Quesada sanoo.

Kaikki eivät toki liity jengeihin vapaaehtoisesti.

”Lapsia pakotetaan tekemään asioita, joita he eivät haluaisi. Toimimaan välittäjinä, avustamaan rikoksissa. Jos kieltäytyy, tapetaan”, Maria Teresa Rivera sanoo. Jengit uhkailivat myös Riveran 9-vuotiasta poikaa sillä aikaa, kun hän itse oli vankilassa.

Jengiväkivalta on yksi syy sille, miksi keskiamerikkalaisten siirtolaisten joukossa on niin paljon yksin matkustavia lapsia ja nuoria, Florencia Quesada sanoo. Jos vaihtoehtona on kuolema tai rikollinen elämä ja vankila, menetettävää ei ole.

Uutena tulokkaana äärikonservatiiviset herätysliikkeet

Keski-Amerikan massiiviseen siirtolaisuuteen johtaneen humanitaarisen kriisin taustalla on monia muitakin syitä. Ilmastonmuutoksen myötä luonnonkatastrofit, kuten hurrikaanit, tulvat ja kuivuus, ovat lisääntyneet, mikä on heikentänyt ruokaturvaa erityisesti maaseudulla.

Kansainvälisten suuryritysten, kaivosteollisuuden ja suurmaatalouden intressit ja luonnonvarojen hyväksikäyttö, josta taloudelliset eliitit hyötyvät, ajavat alkuperäiskansoja mailtaan.

Perinteisen taloudellisen ja sotilaallisen vallan lisäksi uutena tulokkaana korruptoituneen poliittisen eliitin piiriin ovat nousseet äärikonservatiiviset protestanttiset herätysliikkeet. Osin Yhdysvalloista saadun rahoituksen turvin, Quesada sanoo.

Samasta taustasta ponnistaa muun muassa Brasilian presidentti Jair Bolsonaro.

Uskonnollisten ääriliikkeiden valta on osaltaan syy siihen, että naisten aseman parantaminen tai esimerkiksi aborttioikeuden laajentaminen on Keski-Amerikassa niin vaikeaa.

”Nykyään yhä useammat naiset hyväksyvät abortin. He tietävät, että kuka tahansa voi joutua siihen tilanteeseen. Mutta sitä ei oikein voi sanoa ääneen”, Maria Teresa Rivera sanoo.

Riveran oma tarina päättyi lopulta hyvin. Ihmisoikeusjärjestöjen kampanjoinnin ja kansainvälisen julkisuuden ansiosta Rivera vapautettiin viiden vuoden vankeuden jälkeen vuonna 2016 todisteiden puutteen vuoksi.

Syyttäjä vaati kuitenkin Riveran vangitsemista uudelleen. Rivera pakeni maasta ja asuu nykyään poikansa kanssa Ruotsissa. Hän on ensimmäinen pakolainen, joka on saanut turvapaikan aborttilainsäädäntöön liittyvien syiden takia.

Millaista elämä Ruotsissa on?

”Aluksi oli vaikeaa, muutos oli niin suuri. Mutta sitten sanoin itselleni: olet ollut paljon pahemmissakin paikoista, selviät kyllä tästäkin.”

Ruotsista käsin Rivera kampanjoi muiden keskenmenon tai abortin vuoksi vangittujen naisten vapauttamisen puolesta. Neljäkymmentä on jo saatu ulos, ainakin kuusitoista odottaa vielä.

Osa on odottanut jo viisitoista vuotta.

Tämä asiakirja on tuotettu Euroopan unionin rahoitustuella. Tämän asiakirjan sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa.

Logo EU 2019 FVR
Logo FVR 2019
Logo 2019 Fingo pieni FVR

Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä ihmisoikeudetsukupuolten tasa-arvouskontoeriarvoisuusköyhyyslapsetpakolaisetsiirtolaisuusväestödemokratiakorruptio & läpinäkyvyysoikeus ja rikosturvallisuusilmastonmuutos Keski-AmerikkaEl SalvadorGuatemalaHonduras

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Musta-puna-vihreä Malawin lippu taivasta ja pilviä vasten.

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä

Ihmiskaupan uhreiksi joutuu Malawissa etenkin maaseudun naisia ja tyttöjä. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että tekijät selviytyvät usein vain sakoilla tai kokonaan ilman rangaistusta. ”Lainvalvojat eivät täysin ymmärrä lakia ja miten sitä pitäisi tulkita”, kritisoi ihmiskaupan vastaisten järjestöjen verkoston toiminnanjohtaja Caleb Thole.
Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.
Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.

Tuoreimmat

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Unkari kielsi juridisen sukupuolen muuttamisen trans- ja intresukupuolisilta – ”Paluu pimeälle keskiajalle”

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
EU:hun pyrkivät siirtolaiset ahdingossa Balkanilla
Voisiko vaatteita valmistaa ekologisesti ja ilman hikipajoja? – Siihen tähtää uusi tutkimushanke
Kehitysyhteistyöstä tuli koronaviruksen torjuntaa – Moni suomalaisjärjestö jakaa nyt apua pandemian vaikutuksista kärsiville, mutta samalla pelätään lahjoitusten vähenemistä
Aavikkokulkusirkka on ”eloonjäämisen mestari”, jonka parvet voivat syödä päivässä 35 000 ihmisen ruuat – ”Ihmiset eivät uskalla viljellä, koska he tietävät, että ne ovat tulossa”, kertoo avustusjärjestön työntekijä Etiopiasta
”Monet pelkäävät, etteivät kuole koronaan vaan muihin tauteihin tai nälkään” – Afrikassa on todettu vielä vähän tartuntoja, mutta koronaviruksen vaikutukset näkyvät jo
Unkarin parlamentti kieltäytyi ratifioimasta naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista sopimusta – ”Yritys kääntää huomio pois maan omista epäonnistumisista”, sanoo Amnesty
Sudan kieltää tyttöjen sukuelinten silpomisen – Toimenpiteestä saa jatkossa kolmen vuoden vankeustuomion
Ensimmäinen koronavirustartunta todettu maailman suurimmalla pakolaisleirillä – ”Tämä pandemia voi viedä Bangladeshin kehitystä taaksepäin vuosikymmenillä”