Uutiset Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä

Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta

Sillä aikaa kun elsalvadorilainen Maria Teresa Rivera istui vankilassa keskenmenon vuoksi, jengit uhkailivat hänen 9-vuotiasta poikaansa. Nyt he asuvat pakolaisina Ruotsissa. Keski-Amerikan siirtolaiskriisin taustalla on monimutkainen vyyhti historiallisia, taloudellisia ja suurvaltapolitiikkaan liittyviä syitä.
Keltapaitainen nainen keltaista taustaa vasten
Maria Teresa Rivera vieraili Helsingissä ihmisoikeuspuolustajien seminaarissa. (Kuva: Silja Ylitalo / Maailma.net)

Elsalvadorilaisen Maria Teresa Riveran, 36, äiti katosi El Salvadorin sisällissodassa, kun Rivera oli viisivuotias. Kahdeksanvuotiaana hänet raiskattiin koulumatkalla. Parikymppisenä Rivera jäi yksinhuoltajaksi, kun suhde nyt teini-ikäisen pojan isään päättyi kotiväkivallan vuoksi.

Vuonna 2011 Rivera sai keskenmenon ja hänet tuomittiin neljäksikymmeneksi vuodeksi vankilaan murhasta syytettynä.

Riveran tarina kuulostaa poikkeuksellisen järkyttävältä, mutta hänen kokemuksensa ovat valitettavan tuttuja monille El Salvadorin köyhille naisille.

Abortti on ankaran katolisessa maassa kielletty, myös silloin, kun on kyse raiskauksesta tai naisen henki on vaarassa. Köyhiä naisia tuomitaan myös keskenmenojen vuoksi ja tekaistujen syytteiden nojalla, sillä heillä ei ole mahdollisuutta palkata asianajajaa puolustamaan itseään.

”Kaikki me jotka olemme joutuneet vankilaan kärsimään rikoksista joita emme ole tehneet, olemme köyhiä. Vankilasta et löydä ihmisiä, joilla on rahaa”, sanoo vastikään Suomessa vieraillut Rivera.

Epätasa-arvo, väkivalta, ihmisoikeusloukkaukset ja köyhyys eivät kosketa pelkästään elsalvadorilaisia naisia, vaan ne ovat suurin syy siihen, miksi ihmiset pakenevat nyt joukolla Keski-Amerikan niin sanotusta pohjoisesta kolmiosta Guatemalasta, Hondurasista ja El Salvadorista Meksikon kautta kohti Yhdysvaltoja.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan alueen asukkaita on tällä hetkellä pakolaisina ja turvapaikanhakijoina 353 000. Vuodesta 2011 vuoteen 2017 pakolaisten määrä kasvoi 1600 prosenttia, vuodesta 2017 vuoteen 2018 kaksikymmentä prosenttia. Amerikan maiden järjestö OAS:n ihmisoikeuskomission raportin mukaan sisäisiä pakolaisia pohjoisen kolmion maissa on yli 630 000.

Köyhyyden juuret ovat syvällä

Köyhyys ja väkivalta ovat pitkän autoritaaristen hallintojen kehityksen tulos, sanoo Keski-Amerikan tilanteeseen perehtynyt Latinalaisen Amerikan tutkimuksen ja kehitysmaatutkimuksen dosentti Florencia Quesada Helsingin yliopistosta. Paradoksaalisesti vasta Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin siirtolaisvastainen politiikka on nostanut alueen humanitaarisen kriisin huomion keskipisteeseen.

”Epätasa-arvoa ylläpitäviä rakenteita yritettiin muuttaa 1970-luvun sissisodissa. Se ei onnistunut, sillä kylmän sodan kontekstissa Yhdysvallat tuki diktatuurihallintoja. Se esti maiden sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen”, Quesada sanoo.

Quesadan mukaan Yhdysvaltojen puuttuminen Keski-Amerikan maiden politiikkaan ei ole jäänyt kylmän sodan vuosiin.

Vielä vuonna 2009 ulkoministeri Hilary Clinton tuki Hondurasin sotilasvallankaappausta, jossa maan demokraattisesti valittu presidentti, liberaali Manuel Zelaya vaihdettiin armeijan tukemaan Roberto Michelettiin. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan korruptio, murhat ja ihmisoikeusloukkaukset ovat lisääntyneet hälyttävästi vallankaappauksen jälkeen.

”Honduras on surullinen tapaus, niin köyhä ja unohdettu. Siellä on ollut – kuten muuallakin Keski-Amerikassa – useita Yhdysvaltojen sotilaallisia ja poliittisia väliintuloja”, Quesada sanoo.

Tuloerot Keski-Amerikan pohjoisessa kolmiossa ovat suuret. Väestöstä kolmasosa elää äärimmäisessä köyhyydessä.

”Samaan aikaan rikkailla eliiteillä on äärettömän paljon valtaa. Sanotaan, että El Salvadorin taloutta hallitsee kaksitoista perhettä.”

”Kun poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen valta kulkevat käsi kädessä, rakenteita on hyvin vaikea muuttaa. Siinä vaarantaa henkensä.”

Muistoristi
Arizonan erämaasta kuolleena löytyneen elsalvadorilasen siirtolaistytön muistoristi. "Matka Keski-Amerikasta Yhdysvaltoihin on niin vaarallinen, ettei kukaan lähde sellaiselle huvikseen", Florencia Quesada sanoo. (Kuva: Bob Gaffney / CC BY-NC-ND 2.0)

Siirtolaisten lapset kasvavat kaduilla

Monet tämän hetken siirtolaisista pakenevat väkivaltaisia jengejä, kuten maroja, jotka hallitsevat suurta osaa Keski-Amerikan köyhistä kaupunkialueista. Todellisuudessa marat eivät ole siirtolaisuuden syy vaan seuraus, Quesada sanoo.

Keski-Amerikasta paettiin Yhdysvaltoihin jo 1970-luvun sisällissotia, pääosin Kaliforniaan Los Angelesiin. Pärjätäkseen paperittomina siirtolaisina vieraassa ympäristössä osa liittyi paikallisiin jengeihin. Kun siirtolaisia Los Angelesin 1990-luvun jengilevottomuuksien myötä karkotettiin takaisin Keski-Amerikkaan, monilla ei ollut sinne enää mitään siteitä.

”Kaikki palautetut eivät edes puhuneet espanjaa. On paljon tarinoita siitä, miten heille annettiin dollari käteen ja jätettiin lentokentälle.”

He muodostivat nykyiset marat. Toinen syy jengien nousuun on vielä raadollisempi. Kun vanhemmat joutuivat lähtemään siirtolaisiksi, lapset jäivät sukulaisille.

”Näissä maissa on kasvanut kokonainen sukupolvi lapsia kaduilla, ilman vanhempia. Näille lapsille ja nuorille jengit tarjoavat yhteisön, perheen, jota heillä ei muuten ole”, Quesada sanoo.

Kaikki eivät toki liity jengeihin vapaaehtoisesti.

”Lapsia pakotetaan tekemään asioita, joita he eivät haluaisi. Toimimaan välittäjinä, avustamaan rikoksissa. Jos kieltäytyy, tapetaan”, Maria Teresa Rivera sanoo. Jengit uhkailivat myös Riveran 9-vuotiasta poikaa sillä aikaa, kun hän itse oli vankilassa.

Jengiväkivalta on yksi syy sille, miksi keskiamerikkalaisten siirtolaisten joukossa on niin paljon yksin matkustavia lapsia ja nuoria, Florencia Quesada sanoo. Jos vaihtoehtona on kuolema tai rikollinen elämä ja vankila, menetettävää ei ole.

Uutena tulokkaana äärikonservatiiviset herätysliikkeet

Keski-Amerikan massiiviseen siirtolaisuuteen johtaneen humanitaarisen kriisin taustalla on monia muitakin syitä. Ilmastonmuutoksen myötä luonnonkatastrofit, kuten hurrikaanit, tulvat ja kuivuus, ovat lisääntyneet, mikä on heikentänyt ruokaturvaa erityisesti maaseudulla.

Kansainvälisten suuryritysten, kaivosteollisuuden ja suurmaatalouden intressit ja luonnonvarojen hyväksikäyttö, josta taloudelliset eliitit hyötyvät, ajavat alkuperäiskansoja mailtaan.

Perinteisen taloudellisen ja sotilaallisen vallan lisäksi uutena tulokkaana korruptoituneen poliittisen eliitin piiriin ovat nousseet äärikonservatiiviset protestanttiset herätysliikkeet. Osin Yhdysvalloista saadun rahoituksen turvin, Quesada sanoo.

Samasta taustasta ponnistaa muun muassa Brasilian presidentti Jair Bolsonaro.

Uskonnollisten ääriliikkeiden valta on osaltaan syy siihen, että naisten aseman parantaminen tai esimerkiksi aborttioikeuden laajentaminen on Keski-Amerikassa niin vaikeaa.

”Nykyään yhä useammat naiset hyväksyvät abortin. He tietävät, että kuka tahansa voi joutua siihen tilanteeseen. Mutta sitä ei oikein voi sanoa ääneen”, Maria Teresa Rivera sanoo.

Riveran oma tarina päättyi lopulta hyvin. Ihmisoikeusjärjestöjen kampanjoinnin ja kansainvälisen julkisuuden ansiosta Rivera vapautettiin viiden vuoden vankeuden jälkeen vuonna 2016 todisteiden puutteen vuoksi.

Syyttäjä vaati kuitenkin Riveran vangitsemista uudelleen. Rivera pakeni maasta ja asuu nykyään poikansa kanssa Ruotsissa. Hän on ensimmäinen pakolainen, joka on saanut turvapaikan aborttilainsäädäntöön liittyvien syiden takia.

Millaista elämä Ruotsissa on?

”Aluksi oli vaikeaa, muutos oli niin suuri. Mutta sitten sanoin itselleni: olet ollut paljon pahemmissakin paikoista, selviät kyllä tästäkin.”

Ruotsista käsin Rivera kampanjoi muiden keskenmenon tai abortin vuoksi vangittujen naisten vapauttamisen puolesta. Neljäkymmentä on jo saatu ulos, ainakin kuusitoista odottaa vielä.

Osa on odottanut jo viisitoista vuotta.

Tämä asiakirja on tuotettu Euroopan unionin rahoitustuella. Tämän asiakirjan sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa.

Logo EU 2019 FVR
Logo FVR 2019
Logo 2019 Fingo pieni FVR

Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä ihmisoikeudetsukupuolten tasa-arvouskontoeriarvoisuusköyhyyslapsetpakolaisetsiirtolaisuusväestödemokratiakorruptio & läpinäkyvyysoikeus ja rikosturvallisuusilmastonmuutos Keski-AmerikkaEl SalvadorGuatemalaHonduras

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla pensasaita.

Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö

Maailma.net aloittaa juttusarjan suomalaisista, jotka ovat päätyneet kansainvälisiin kehitys- ja ihmisoikeustehtäviin. Anna Autio on edistänyt Pohjois-Afrikan lehdistönvapautta, johtanut Maailmanpankin ihmisoikeusrahastoa ja tutkinut Kosovon ihmisoikeusloukkauksia. Hän on oppinut työssään realismia – mutta ei kyynisyyttä.
Sarvikuono kadulla ihmisten ympäröimänä.

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys

Nepal on onnistunut suojelemaan sarvikuonoja monilta uhilta, mutta uusi haaste ovat muun muassa tulvat ja kuivuus. Keväisin juomavettä on liian vähän, monsuuniaikana sarvikuonoja hukkuu jokiin. Lisäksi tulokaskasvit uhkaavat korvata niiden lempiruuan.
Muuri, jossa piirroksia.

Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”

Israelin armeija pidättää vuosittain satoja alaikäisiä. Lasten pidättäminen sotatilalain nojalla pitäisi lopettaa, sanoo Pelastakaa Lapset. Monelle lapselle kokemus on tuoreen selvityksen mukaan nöyryyttävä.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.

Tuoreimmat

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”