Uutiset Intian naisten asema

Naisten sukuelinten silpominen on intialaisyhteisöissä tarkoin varjeltu salaisuus, josta on alettu puhua vasta viime aikoina

Naisten sukuelinten silpomista harjoitetaan etenkin Lähi-idän ja Afrikan maissa, mutta myös Intian dawoodi bohra -yhteisössä käytäntö on yleinen. Asiasta on alettu pikkuhiljaa keskustella avoimemmin.
Intian lippu, taustalla puita.
Osa Intian yhteisöistä harjoittaa naisten sukuelinten silpomista. Käytännöstä on alettu puhua avoimesti vasta viime aikoina. (Kuva: Adam Jones / CC BY 2.0)

(IPS) -- ”Tämän aiheen ympärillä vallitsee pelon ja hiljaisuuden kulttuuri. Moni vaikenee, sillä suunsa avaavia kohtaa sosiaalinen boikotti. Sitä ei koskaan virallisesti julisteta, mutta yhteisö toimii sen mukaan”, sanoo intialainen Masooma Ranalvi.

Hän puhuu naisen sukuelinten silpomisesta, jonka itsekin on kokenut.

Pikkutyttöjen sukuelinten silpominen ei ole asia, jota odottaisi löytävänsä Intiasta. Monet yhteisöt kuitenkin harjoittavat sitä, ja erityisen yleistä se on dawoodi bohra -nimisen shiiamuslimiryhmän parissa. Käytäntö on ollut bohrien tarkoin varjeltu salaisuus, josta uhrit ovat alkaneet puhua vasta viime aikoina.

”Kaksikymmentä vuotta sitten kiellettiin jopa hautajaisoikeudet niiltä, jotka rohkenivat poiketa käytännöstä. Myös taloudellisia rangaistuksia langetettiin perheille, jotka eivät taipuneet painostukseen ja puhuivat asiasta”, silpomisen lopettamiselle omistautuneen WeSpeakOut -järjestön perustanut Ranalvi kertoo.

WeSpeakOutin tekemän tutkimuksen mukaan Intian bohra-yhteisöön kuuluvista naisista lähes 80 prosenttia on silvottu.

Laki yksin ei muuta sosiaalista normia

Ranalvi on myös mukana asianajaja Sunita Tiwarin vuonna 2017 tekemässä kanteessa, jossa anottiin Intian korkeimmalta oikeudelta bohra-muslimien silpomiskäytännön kieltämistä.

Ranalvi sanoo, että päätös turvautua oikeuslaitokseen syntyi vasta, kun mikään muu ei ollut onnistunut.

”Me kolkutimme tuomioistuimen ovea, kun kaikki yrityksemme päästä vuoropuheluun papiston ja yhteisöjohtajien kanssa epäonnistuivat. Lakien ja instituutioiden tuki vastarinnallemme on välttämätöntä, jotta saamme nämä naisruumiin itsemääräämisoikeuden loukkaukset loppumaan”, Ranalvi sanoo.

Silpomista harjoitetaan 90:ssä maassa, niistä 51:ssä se on laitonta. Yksikään kieltomaista ei sijaitse Aasiassa.

”Lain täytäntöönpanoa täytyy edeltää intensiivinen yhteisöaktivismi ruohonjuuritasolla. Se vaatii koulutusta, tietoisuutta ja vuoropuhelua”, journalisti Aarefa Johari sanoo.

Silpomisen itsekin kokenut Johari sanoo, että vaikka lait ovat tärkeitä, ne yksin eivät saa muutettua syvään juurtuneita sosiaalisia normeja.

Ei vain muslimien ongelma

Koska uskontoa käytetään silpomisen oikeutuksena, yhteisöille on syytä kertoa, että Koraanissa ja islamilaisessa perimätiedossa käytäntöä ei suositella. Monet islamin tutkijat ja uskonnolliset johtajat itse asiassa ovat sitä mieltä, että silpominen on islamin vastaista.

Koska silpominen kuitenkin herkästi yhdistetään islamiin, jotkut käytäntöä vastustavat vaikenevat, jotta eivät pelaisi islamia pelkäävien pussiin.

”Vastoin yleistä luuloa silpomista harjoittavat muutkin kuin muslimit. Sitä tapahtuu kaikilla mantereilla, paitsi Antarktiksella. Siellä, missä sitä tapahtuu muslimiyhteisöissä, se on pienen vähemmistön asia”, sanoo Mariya Taher.

Taher on yhdessä Joharin kanssa perustanut kansalaisjärjestö Sahiyon, joka taistelee silpomista vastaan bohra-yhteisöissä kaikkialla maailmassa.

”Silpominen on sosiaalinen normi, jota oikeutetaan lukuisin eri tavoin. Puhutaan uskonnosta, terveydestä, sosiaalisesta statuksesta, aviokelpoisuudesta, perinteestä, kulttuurista ja niin edelleen. Sosiaalinen normi on paljon vanhempi kuin islam tai kristinusko. Siitä huolimatta meidän täytyy silpomisen vastustamisen ohella vastustaa myös islamofobiaa ja muukalaiskammoa”, Taher selittää.

Intian naisten asemaNaisten ja tyttöjen sukuelinten silpominen gendernaisten ja tyttöjen sukuelinten silpominen (FGM)sukupuolten tasa-arvoterveys Intia Suomen IPS

Lue myös

Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Kuusi naista näyttää peukkua kameralle.

Abortin teettäjä kohtaa usein vihaa Intiassa

Raskauden keskeytys on ollut Intiassa laillista vuodesta 1971, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan terveydenhuoltohenkilökunnan asenteet ovat vihamielisiä. ”Naiset kertoivat, että kun he pyysivät julkisesta terveydenhuollosta aborttia, heiltä usein joko evättiin se tai heitä kohdeltiin äärimmäisen nöyryyttävästi”, kertoo Masum-järjestön projektikoordinaattori Hemlata Pisal.
Lääkäri Sunil Mehra lähikuvassa

Intialainen lääkäri tietää: Naisiin kohdistuvan väkivallan poistamiseen tarvitaan koko yhteiskuntaa – ”Oireiden hoitaminen ei poista itse sairautta”

Sunil Mehra aloitti uransa menestyvänä lastenlääkärinä yksityisillä poliklinikoilla mutta hoitaa nykyään sukupuolittunutta väkivaltaa kokeneita. Hänen mielestään myös miehet ja uskonnolliset yhteisöt tarvitaan mukaan väkivallan kitkemiseen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Naiset kuokkivat maata maissipellolla.

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla

Suomen Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa uudessa tutkimushankkeessa etsitään ratkaisuja ruokajärjestelmien ongelmiin kuudessa Afrikan maassa. Esimerkiksi Ugandassa muodostetaan viljelijöiden tuottajayhdistyksiä ja perustetaan maissin prosessointilaitos. Tutkijat uskovat, että ratkaisuja voidaan soveltaa laajemminkin.
Tietokoneen näppäimistö ja näyttö

Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö

Viranomaiset katkaisivat nettiyhteydet tai häiritsivät muuten internetin toimintaa viime vuonna lähes kaikilla mantereilla, käy ilmi Access Now -järjestön raportista. ”Internetin sulkeminen globaalin terveyskriisin aikana on uskomattoman vaarallista”, kritisoi järjestön edustaja Felicia Anthonio.
Virtaava joki.

Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan

Maanvyöry laukaisi Intian Uttarakhandissa noin 14 neliökilometriä laajan lumivyöryn, joka aiheutti alempana tuhotulvan. ”Tässä yhdistyy kolme yhteensattumaa: on ollut erittäin lämmin vuosi, epätavallisen runsasta lumen sulamista ja maanvyöry. Miksi juuri nyt? Vastaus piilee ilmastonmuutoksessa”, sanoo ympäristötieteen professori Mauri Pelto.
Naisia rivissä, joista yhdellä kädet avoinna.

7 + 1 syytä, miksi vietämme naistenpäivää

Naistenpäivänä ei ole tarkoitus juhlia vain oman elämän naisia, vaan se nostaa esiin sukupuolten epätasa-arvon myös kansainvälisenä ilmiönä. Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Noora Pohjanheimo kertoo, miksi naistenpäivää on syytä juhlia.
Maskilla suojautunut nainen puolilähikuvassa, etualalla mikrofoneja.

”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen

Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja puhui tiistaina Ulkopoliittisen instituutin tilaisuudessa. Hän toivoo EU:lta ja Suomelta lisää painostusta presidentti Aljaksandr Lukašenkaa kohtaan.

Tuoreimmat

Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö
Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan
Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Luetuimmat

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö
Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan
Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen