Uutiset Yritysvastuu

Monet pörssiyhtiöt eivät noudata YK:n yrityksille asettamia ihmisoikeusvelvoitteita – Selvitys ehdottaa, että valtiot puuttuvat peliin

Brittiläisjärjestö CHRB selvitti, ovatko yritykset sitoutuneita YK:n ihmisoikeusperiaatteisiin. Parannuksia on sen mukaan tapahtunut mutta ei riittävästi. ”Jos yritykset eivät selvästi osoita kunnioitustaan ihmisoikeuksia kohtaan, hallitusten pitäisi puuttua asiaan”, sanoo CHRB:n johtaja Margaret Wachenfeld.
New Yorkin pörssin julkisivu
Uusi raportti suomii pörssiyhtiöitä siitä, etteivät ne kunnioita riittävän huolellisesti YK:n ihmisoikeusperiaatteita. Kuvassa New Yorkin pörssi. (Kuva: jpellgen / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Useimmat suuret pörssiyhtiöt eivät noudata riittävän huolellisesti YK:n yrityksille tarkoitettuja ihmisoikeusperiaatteita, kritisoi brittiläinen yritysvastuujärjestö Corporate Human Rights Benchmark (CHRB) tuoreessa selvityksessään.

Brittiläinen CHRB tutki 101:tä maatalous-, vaate- ja kaivannaissalan pörssiyhtiötä. Tulokset ovat vaatimattomat. Lähes kaksi kolmasosaa yrityksistä sai alle 30 prosenttia pisteistä. Yksikään yritys ei yltänyt 90–100 prosentin pistemäärän ja vain yksi, urheiluvaatebrändi Adidas, sai yli 80 pistettä.

Adidaksen lisäksi parhaiten pärjäsivät kaivannaisfirmat Rio Tinto ja BHP Billiton, vaatebrändi Marks & Spencer sekä elintarvikeyhtiö Unilever. Myönteistä tutkimuksen mukaan on se, että kaikki yritykset ovat parantaneet toimintaansa vuonna 2017 tehdyn pilottitutkimuksen mukaan.

Huonoimmat pisteet saavat kiinalainen alkoholifirma Kweichow Moutai sekä muotifirma Heilan Home. Huonoimpien joukkoon kuuluvat myös esimerkiksi vaatebrändi Prada, Macy’s, Starbucks ja Phillips. CBHR kritisoi erityisesti sitä, ettei yksikään tutkimuksessa käsitelty yritys ole käytännössä osoittanut vahvasti sitoutumistaan elämiseen riittävään palkkaan ja alle kymmenen prosenttia on luvannut julkisesti suojella ihmisoikeusaktivisteja.

CHRB:n tutkimus perustuu yrityksiltä julkisesti saatavilla olevaan tietoon. Se ei siis kerro suoraan siitä, tekevätkö yritykset ihmisoikeusloukkauksia vaan siitä, ovatko ne sitoutuneita niiden torjumiseen. Tutkimuksessa annettiin pisteitä esimerkiksi yritysten läpinäkyvyydestä, valitusmekanismien käytöstä ja ihmisoikeuksiin liittyvän huolellisuusvelvoitteen noudattamisesta. Sillä tarkoitetaan esimerkiksi riskien tunnistamista ja torjumista.

Tutkimus perustuu YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin. Vuonna 2011 hyväksytyt periaatteet velvoittavat yrityksiä kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja korjaamaan aiheuttamansa vahingot.  Noudattaminen on yrityksille vapaaehtoista, mutta esimerkiksi Suomessa valtio odottaa, että yritykset noudattavat niitä.

Yhä useammassa maassa on viime vuosina keskusteltu myös siitä, pitäisikö yritysten ihmisoikeusvastuusta säätää laki. Esimerkiksi Suomessa on parhaillaan meneillään yritysvastuulakikampanja.

”Jos yritykset eivät selvästi osoita kunnioitustaan ihmisoikeuksia kohtaan, hallitusten pitäisi puuttua asiaan ja ottaa käyttöön kovemmat lait ihmisten suojelemiseksi”, sanoo myös CHRB:n johtaja Margaret Wachenfeld tiedotteessa.

CBHR:n mukaan yritysten pitäisi nyt ryhtyä käyttämään indeksiä toimintansa parantamiseen. Sen haastaa myös sijoittajat mukaan. Sen mukaan vakuutusyhtiö Aviva, hollantilainen rahoituspalveluyritys APG ja Nordea ovat jo vahvistaneet, että ne tulevat jatkossa käyttämään indeksiä investointipäätöstensä tekemisessä.

Yritysvastuu ihmisoikeudetpolitiikkalakiyhtiöt

Lue myös

Viinilaseja

Vastuullisuuden sietämätön vaikeus

SASKin viestinnän suunnittelija Sini Saaritsa metsästi joulupöytään vastuullisesti tuotettua viiniä. Sitä oli yllättävän vaikea löytää. Yritysvastuulaki muuttaisi tilannetta.
Sähköauton perä

Sähköautot yleistyvät, mutta niiden akkujen tuotantoon liittyy suuria ongelmia

Sähköautobuumin ansiosta akut ovat yhä kuumempi puheenaihe. Kaikki haluavat päästä osingoille tulevasta akkukakusta, Suomi mukaan lukien. Akkujen tekeminen vaatii kuitenkin huimia määriä raaka-aineita, joiden kaivaminen ei ole ongelmatonta, kirjoittaa Eetti ry:n tutkija Anna Härri.
Kannettavan tietokoneen näpäimistö ja näyttö

Suomalaiset maksaisivat eettisestä läppäristä 125 euroa enemmän – Ongelmana on, että tietoa tuotanto-olosuhteista ei ole tarjolla

Eettisen kaupan puolesta ry selvittää, miten voitaisiin valmistaa kannettava tietokone mahdollisimman vastuullisesti. Järjestön kyselytutkimuksen mukaan se kiinnostaa myös useimpia suomalaisia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Afrikan tähti -pelin eteläosa

Onko järjestöjen kehitysmaakuva yhä stereotyyppinen? Pro gradu -tutkielman mukaan kilpailu lahjoittajista ajaa shokeeraaviin varainkeruukampanjoihin

Järjestöissä pohditaan yhä tarkemmin, miten välttää varainkeruukampanjoissa kolonialistiset mielikuvat. Gradunsa kehitysyhteistyöjärjestöjen naiskuvasta tehneen Martta Kaskisen mukaan taloudellinen paine johtaa kuitenkin siihen, että ne toimivat usein päin vastoin.
Ihmisiä seisoo kokouksen puhujanpöytien takana

Harvinainen edistysaskel: Guineanmadosta saattaa tulla ensimmäinen loistauti, josta päästään kokonaan eroon

Jo Vanhan Testamentin aikoina tunnettua guineanmatoa esiintyi viime vuonna enää 28 ihmisellä. Sen poistaminen olisi harvinaista, sillä tähän mennessä ihmiskunta on päässyt kokonaan eroon vain isorokosta.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Mies katselee ihmisten kuvia seinällä punakhmerien hirmutekoja esittelevässä museossa

Kambodža hyssyttelee menneisyyden hirmutöitä – Vain kolme on tuomittu punakhmerien teoista ja enempää tuskin tuomitaan

Vuosina 1975-1979 vallassa olleiden punakhmerien aikana jopa 2,5 miljoonaa kambodžalaista menehtyi aliravitsemukseen, sairauksiin ja summittaisiin teloituksiin. Nuorilla on tarjota selitys sille, miksi niin harva sai tuomion: jos olisi kaivettu syvemmälle, vastaan olisi tullut vääjäämättä nykyisiä poliitikkoja, kuten pääministeri Hun Sen.