Uutiset Yritysvastuu

Monet pörssiyhtiöt eivät noudata YK:n yrityksille asettamia ihmisoikeusvelvoitteita – Selvitys ehdottaa, että valtiot puuttuvat peliin

Brittiläisjärjestö CHRB selvitti, ovatko yritykset sitoutuneita YK:n ihmisoikeusperiaatteisiin. Parannuksia on sen mukaan tapahtunut mutta ei riittävästi. ”Jos yritykset eivät selvästi osoita kunnioitustaan ihmisoikeuksia kohtaan, hallitusten pitäisi puuttua asiaan”, sanoo CHRB:n johtaja Margaret Wachenfeld.
New Yorkin pörssin julkisivu
Uusi raportti suomii pörssiyhtiöitä siitä, etteivät ne kunnioita riittävän huolellisesti YK:n ihmisoikeusperiaatteita. Kuvassa New Yorkin pörssi. (Kuva: jpellgen / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Useimmat suuret pörssiyhtiöt eivät noudata riittävän huolellisesti YK:n yrityksille tarkoitettuja ihmisoikeusperiaatteita, kritisoi brittiläinen yritysvastuujärjestö Corporate Human Rights Benchmark (CHRB) tuoreessa selvityksessään.

Brittiläinen CHRB tutki 101:tä maatalous-, vaate- ja kaivannaissalan pörssiyhtiötä. Tulokset ovat vaatimattomat. Lähes kaksi kolmasosaa yrityksistä sai alle 30 prosenttia pisteistä. Yksikään yritys ei yltänyt 90–100 prosentin pistemäärän ja vain yksi, urheiluvaatebrändi Adidas, sai yli 80 pistettä.

Adidaksen lisäksi parhaiten pärjäsivät kaivannaisfirmat Rio Tinto ja BHP Billiton, vaatebrändi Marks & Spencer sekä elintarvikeyhtiö Unilever. Myönteistä tutkimuksen mukaan on se, että kaikki yritykset ovat parantaneet toimintaansa vuonna 2017 tehdyn pilottitutkimuksen mukaan.

Huonoimmat pisteet saavat kiinalainen alkoholifirma Kweichow Moutai sekä muotifirma Heilan Home. Huonoimpien joukkoon kuuluvat myös esimerkiksi vaatebrändi Prada, Macy’s, Starbucks ja Phillips. CBHR kritisoi erityisesti sitä, ettei yksikään tutkimuksessa käsitelty yritys ole käytännössä osoittanut vahvasti sitoutumistaan elämiseen riittävään palkkaan ja alle kymmenen prosenttia on luvannut julkisesti suojella ihmisoikeusaktivisteja.

CHRB:n tutkimus perustuu yrityksiltä julkisesti saatavilla olevaan tietoon. Se ei siis kerro suoraan siitä, tekevätkö yritykset ihmisoikeusloukkauksia vaan siitä, ovatko ne sitoutuneita niiden torjumiseen. Tutkimuksessa annettiin pisteitä esimerkiksi yritysten läpinäkyvyydestä, valitusmekanismien käytöstä ja ihmisoikeuksiin liittyvän huolellisuusvelvoitteen noudattamisesta. Sillä tarkoitetaan esimerkiksi riskien tunnistamista ja torjumista.

Tutkimus perustuu YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin. Vuonna 2011 hyväksytyt periaatteet velvoittavat yrityksiä kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja korjaamaan aiheuttamansa vahingot.  Noudattaminen on yrityksille vapaaehtoista, mutta esimerkiksi Suomessa valtio odottaa, että yritykset noudattavat niitä.

Yhä useammassa maassa on viime vuosina keskusteltu myös siitä, pitäisikö yritysten ihmisoikeusvastuusta säätää laki. Esimerkiksi Suomessa on parhaillaan meneillään yritysvastuulakikampanja.

”Jos yritykset eivät selvästi osoita kunnioitustaan ihmisoikeuksia kohtaan, hallitusten pitäisi puuttua asiaan ja ottaa käyttöön kovemmat lait ihmisten suojelemiseksi”, sanoo myös CHRB:n johtaja Margaret Wachenfeld tiedotteessa.

CBHR:n mukaan yritysten pitäisi nyt ryhtyä käyttämään indeksiä toimintansa parantamiseen. Sen haastaa myös sijoittajat mukaan. Sen mukaan vakuutusyhtiö Aviva, hollantilainen rahoituspalveluyritys APG ja Nordea ovat jo vahvistaneet, että ne tulevat jatkossa käyttämään indeksiä investointipäätöstensä tekemisessä.

Yritysvastuu ihmisoikeudetpolitiikkalakiyhtiöt

Lue myös

Monivärisiä lankarullia

Tutkimus: Monet länsimaisten brändien vaatteet viimeistellään intialaisnaisten kodeissa – Tuntipalkka voi olla vain 13 senttiä

Kehitysmaiden vaatetehtaiden työolosuhteista on puhuttu pitkään, mutta kotona vaatteita tekevien asema on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tuoreen yliopistotutkimuksen mukaan moni heistä on pakkotyön kaltaisissa olosuhteissa ja länsimaisilla brändeillä on paras mahdollisuus vaikuttaa heidän asemaansa.
Myanmarin ja YK:n liput parlamenttitalon edustalla

Tarvitsemme yritysvastuulain – Myanmarin esimerkki kertoo miksi

Kansalaisjärjestöt ja yritykset ajavat Suomeen lakia, joka velvoittaisi yritykset huomioimaan ihmisoikeudet toiminnassaan. Lähetysseuran asiantuntijan Niko Humaliston mukaan se voisi tarkoittaa esimerkiksi, että Suomeen Myanmarista tiikikalusteita tuovat yritykset joutuisvat todentamaan puun laillisen alkuperän sekä sen, että vähemmistöjen ihmisoikeuksia ei ole poljettu.
Spice Girlsin jäsenet lavalla

The Guardian: Spice Girlsin hyväntekeväisyyspaitoja valmistettiin polkupalkalla Bangladeshissa

Popyhtye Spice Girlsin paitamyynnillä piti rahoittaa naisten voimaannuttamista. T-paitoja Bangladeshissa valmistaneet naiset joutuivat kuitenkin tekemään ylipitkiä päiviä huonolla palkalla, selvisi brittilehden tutkimuksissa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Silvana Bahia, taustalla puita ja rakennuksia

Mikä muuttuu, jos teknologiaa kehittävät myös ei-valkoihoiset? Brasilialainen Silvana Bahia ajaa tasa-arvoa it-alalle

Teknologiaa on helppo pitää arvovapaana, mutta esimerkiksi kasvojentunnistusteknologia ei aina tunnista mustien kasvonpiirteitä. Suomessa vieraileva brasilialainen aktivisti Silvana Bahia haluaa teknologia-alalle enemmän etnistä monimuotoisuutta.
Mielenosoittajia Ilmastotekoja-kyltin kera

Koululaiset marssivat ilmastotoimien puolesta – ”Aikuiset väittävät välittävänsä lapsistaan eniten, vaikka tuhoavat heidän tulevaisuuttaan”

Koululaiset ja opiskelijat noin sadassa maassa lakkoilevat tänään perjantaina vaatiakseen päättäjiltä tehokkaampia ilmastotoimia. Esimerkiksi Tampereella järjestetty mielenosoitus keräsi arviolta satoja osallistujia.
Öljynporauslautta merellä, taustalla vuoria

YK-raportti varoittaa luonnonvarojen tuhlaamisesta: Kulutus kolminkertaistunut 1970-luvulta

Ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja kuin viimeistä päivää, todetaan tuoreessa raportissa. Sen mukaan maapallon resursseja on yksinkertaisesti ryhdyttävä käyttämään säästeliäämmin, jotta tuhokierre saadaan poikki.
Korkeita rakennuksia vedenrajassa Intiassa

Brexit saa britit haikailemaan menneitä – Monella on ruusuinen käsitys siirtomaa-ajasta

Britanniassa on esitetty suhteiden elvyttämistä entisiin siirtomaihin korvikkeeksi EU-jäsenyydelle. Taustalla on usko siihen, että siirtomaapolitiikassa oli kyse kansainvälisestä vastuunkannosta ja köyhien maiden kehittämisestä. Taloustutkijat Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury osoittavat Intian esimerkin avulla, että todellisuus on päinvastainen.