Uutiset

Miksi tuotanto siirtyy halvan työvoiman maihin?

Valitettavan usein työntekijät eivät tule palkallaan toimeen, eivätkä yrityksille annetut verohelpotukset kartuta valtion kassaa.

Työpaikkojen siirtyminen teollisuusmaista kehitysmaihin on ollut pitkällinen prosessi, joka jatkuu yhä. Leimallista sille on ollut pyrkimys tuotannon siirtämiseen sellaisiin maihin, joissa tuotteet voidaan valmistaa mahdollisimman edullisesti.

Erityisen yleistä työpaikkojen siirtyminen on ollut työvoimavaltaisilla aloilla, kuten tekstiili- ja vaatetusteollisuus, elintarviketuotanto tai elektroniikkateollisuus. Esimerkiksi Suomessa tekstiili- vaatetus- ja nahkateollisuuden henkilöstö on Tilastokeskuksen mukaan puolittunut vuosien 1995 ja vuoden 2008 välillä.

Tyypillistä näille aloille on, että työntekijöiltä vaadittava osaamistaso on suhteellisen alhainen. Samoin tuotantolinjojen siirtäminen maasta toiseen on helppoa. Esimerkiksi vaatetustehtaan koneiden siirtäminen on pikkujuttu verrattuna paperitehtaan siirtämiseen.

Palkkatasoissa huikeat erot

Halvimman mahdollisen tuotantoalueen hakemisessa työntekijöiden palkkataso on merkittävin tekijä, sillä teollisuusmaissa palkkojen osuus työvoimavaltaisessa teollisuudessa on merkittävästi suurempi kuin pääomavaltaisessa.

Esimerkiksi suomalaisen elektroniikkateollisuuden palkat sivulukuineen olivat Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna lähes 90 prosenttia tuotannon jalostusarvosta. Vastaavasti puu- tai kemianteollisuudessa palkkojen osuus oli noin puolet.

"Yhden suomalaistyöntekijän palkka siis vastaa
15 intialaisen parhaiten palkatun palkkaa."

Suomalaisen ja esimerkiksi intialaisen elektroniikka-alan työntekijän palkkatulojen ero onkin merkittävä. Tilastokeskuksen mukaan elektroniikkalaitteiden kokoonpanijoiden säännöllisen työajan keskiansio on keskimäärin 2 855 euroa kuukaudessa.

Finnwatchin tekemän selvityksen mukaan Intiassa Nokian Chennain tehtaalla vakituisten työntekijöiden ansio oli alimmillaan 102 ja ylimmillään 186 euroa kuukaudessa. Yhden suomalaistyöntekijän palkka siis vastaa 15 intialaisen parhaiten palkatun palkkaa.

Vajaan päivän tuotanto kattaa kuukauden palkat

Palkkojen osuutta Chennain tehtalla voi arvioida tuotannon pohjalta. Tehdas valmistaa vuorokaudessa noin 300 000 ja kuukaudessa noin 15,3 miljoonaa puhelinta.

Tuotannon arvoa voidaan laskea puhelinten keskihinnan perusteella. Nokian viimeisimmän vuosineljänneksen tuloslukujen pohjalta laskettuna keskihinta oli heinä-syyskuussa 51 euroa.

"Korkeinta palkkaa saavan intialaisen
kuukausipalkka edellyttää neljän puhelimen myyntiä."

Näin ollen Chennain tehtailla kuukauden aikana valmistettujen puhelinten arvo nousee 382,5 miljoonaan euroon. Mikäli kaikille tehtaan työntekijöille maksettaisiin korkeinta palkkaa, yhden kuukauden palkkakustannusten kattamiseksi vaadittaisiin noin 14 prosenttia yhden päivän tuotannosta.

Laskelmat myös osoittavat, että korkeinta palkkaa saavan intialaisen kuukausipalkka edellyttää neljän puhelimen myyntiä. Suomalaisen elektroniikkateollisuuden työntekijän keskipalkan kattamiseen pitäisi myydä 56 puhelinta.

Todennäköisesti palkkakuluihin vaaditaan kuitenkin huomattavasti pienempi puhelinten tuotanto-osuus, sillä noin puolet Nokian työntekijöistä saa merkittävästi alhaisempaa palkkaa kuin korkein palkka, jota laskelmassa on käytetty.

Pieni palkka näkyy työntekijöiden arjessa

Nokian maksamat palkat edustavat Chennain kännykkäkompleksin huippua. Nokian puhelimien komponentteja valmistavat Salcomp, Foxconn ja Flextronix maksavat työntekijöilleen selvästi pienempää palkkaa. Yli neljä vuotta Foxconnilla työskennelleiden palkka ylittää 150 euroa kuukaudessa, mutta Flextronixilla ja Salcompilla ammattitaitoisen vakinaisen työntekijän palkka jää alle sataan euroon.

Ammattiliittojen ja kansalaisjärjestöjen Asia Floor Wage -kampanja on toukokuussa määritellyt elämiseen riittävän palkan tasoksi Intiassa 127 euroa kuukaudessa.

Vain osa Nokian ja sen komponenttivalmistajien työntekijöistä yltää tähän tasoon tai pääsee sen yli. Kaikki vuokratyöntekijät ja harjoittelijat, joiden osuus on lähes 55 prosenttia tehtaiden työntekijöistä, ansaitsevat enintään 87 euroa kuukaudessa, eli kaksi kolmasosaa Asia Floor Wagen määrittelemästä minimitasosta.

"Pahimmillaan 30 neliön asunnossa
asuu jopa 25 työntekijää."

Tämä luonnollisesti näkyy työntekijöiden arjessa: Finnwatchin raporttiin haastatellut työntekijät valittivat, ettei heidän saamansa palkka riitä kattamaan elinkustannuksia. Esimerkiksi asunnon vuokraaminen on yksittäiselle työntekijälle taloudellisesti mahdoton yhtälö, mistä syystä useampi työntekijä jakaa asunnon keskenään. Yhden huoneen ja keittiön asunto jaetaan tyypillisesti viidestä seitsemään työntekijän kesken, mutta pahimmillaan 30 neliön asunnossa asuu jopa 25 työntekijää.

Osa työntekijöistä sai rahaa ja ruokaa kotoaan, osa joutui lainaamaan rahaa ystäviltään laskujen maksamiseen. Hämmästyttävintä kuitenkin oli se, että osa työntekijöistä kertoi kykenevänsä lähettämään neljännesvuosittain tuhat rupiaa (16 euroa) perheilleen.

Vapaamatkustusta vapaatuotantoalueella

Alhaisten työvoimakustannusten lisäksi tuotantoa siirretään halvan työvoiman maihin yrityksille tarjottujen etujen vuoksi. Muun muassa Kiina ja Intia ovat perustaneet niin kutsuttuja vapaatuotantoalueita, jota tarjoavat verohelpotusten ohella yrityksille joustoa maiden kansallisesta työlainsäädännöstä, sekä rajoituksia tai jopa täyskieltoja ammattiyhdistysliikkeen toiminnalle.

Esimerkiksi Intian erityistalousalueilla toimivat yritykset pääsevät nauttimaan muun muassa täydellisestä verovapaudesta viiden ensimmäisen vuoden aikana sekä myyntiin ja liikevaihtoon perustuvien verojen ja tullimaksujen alennuksista. Nokian ja sen komponenttivalmistajien tehtaat Chennaissa toimivat eritystalousalueella.

Erityistalousalueilla toimivien yritysten työelämää säätelevien lakien valvonta perustuu lisäksi merkittävältä osin yritysten omaan raportointiin. Poikkeamat koskevat muun muassa minimipalkkaa, raskauden ajalta maksettavia korvauksia ja vuokratyövoiman käyttöä sääteleviä lakeja.

"Lainsäädäntö turvaa yritysten,
mutta ei työntekijöiden asemaa."

Toinen globaalien työmarkkinoiden suuntaus on ollut epätyypillisten työsuhteiden yleistyminen. Vuokratyöt, pätkätyöt, itsensä työllistäminen, toimintojen ulkoistaminen ja muut vastaavat muutokset ovat heijastuneet sekä työntekijöiden taloudelliseen että sosiaaliseen asemaan.

Tämä on tarjonnut yrityksille yhden keinon vähentää työvoimakulujaan. Kansainvälisen metallityöväenliitto IMF:n tekemä selvitys paljasti, että yleisimmin epätyypillisillä työsuhteilla pyrittiin välttämään työnantajien velvoitteita sosiaaliturva- ja eläkemaksuissa. Tästä seuraa, etteivät työntekijät saa korvausta työtapaturmien hoidosta tai sairausloman ajalta.

Kilpailu investoinneista murentaa työlainsäädäntöä

Globaalia työntekijöiden ja yritysten välistä epäsuhtaa vahvistaa se, että tavanomaisesti lainsäädäntö turvaa yritysten, mutta ei työntekijöiden asemaa. Työntekijöiden asemaa vahvistavan lainsäädännön toimeenpano on osoittautunut vaikeaksi.

Esimerkiksi Indonesiassa 1990-luvun lopun talouskriisin jälkeen maan ammattiliitot kampanjoivat onnistuneesti kattavan sosiaaliturvan puolesta. Vuonna 2004 hyväksyttiin laki kansallisesta sosiaaliturvajärjestelmästä, jonka tarkoitus oli taata kaikille vähimmäistoimeentulo. Lakia ei ole kuitenkaan vieläkään saatettu voimaan sosiaaliturvajärjestelmän hallinnosta syntyneiden erimielisyyksien takia.

Kansainvälinen kilpailu sijoituksista ja investoinneista on myös vaikuttanut työlainsäädännön muutoksiin. Vaikka Intiassa historiallisista ja poliittisista syistä työntekijöiden lakisääteinen suoja on ollut vahva, sitä on murennettu lakien muutoksilla.

Esimerkiksi Maharashtrasan osavaltion hallitus päätti vuonna 2003 luoda uuden, kannustavan ja modernia tuotantoa tukevan yritystukijärjestelmän IT- ja ITES-sektoreiden (IT-enabled services) yrityksille.

Samalla osavaltion työaikalainsäädäntöä, työvuorojärjestelmiä ja naisten työssäkäyntimääräyksiä muutettiin niin, että esimerkiksi joka päivä vuorokauden ympäri palvelevat call-centerit pystyivät toimimaan.

Muutokset myös helpottivat irtisanomisia ja tuotannon lopettamista yli tuhannen työntekijän yrityksissä. Lisäksi osavaltion hallitus päätti ulottaa erityistuotantoalueiden yrityksille myönnetyt oikeudet poiketa työsopimuslaista koskemaan myös IT- ja ITES-yrityksiä.

Yrityksille suotuisan toimintaympäristön luomisen taustalla on kilpailu ulkomaisista investoinneista. Toisaalta kehitysmaat kamppailevat investoinneista toistensa kanssa ja toisaalta alueellisesti keskenään investoijien sijoittumisesta. Usein suurimman potin kuitenkin korjaavat investoiva yritys ja sen omistajat.

Yritysvastuu työyhtiöt IntiaIndonesia

Lue myös

Erivärisiä neulepuita henkareilla

Tutkimus: Monet tunnetut vaatebrändit ovat luvanneet maksaa tekijöille elämiseen riittävää palkkaa, mutta lupaus toteutuu vain harvoin

Muun muassa Adidas, Amazon, H&M ja Nike saivat Clean Clothes -kampanjan tutkimuksessa huonoimman mahdollisen arvosanan. Silti suurin osa tutkimuksessa tarkastelluista yrityksistä on sitoutunut maksamaan palkkaa, joka riittäisi elämiseen.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Tutkimus: Vaatebrändit vakuuttelevat avoimuuttaan, mutta useimmat eivät paljasta tehdaslistojaan

Vaatevallankumous-viikon kunniaksi julkaistujen raporttien monet brändit ovat varsin vaitonaisia siitä, kuka niiden tuotteet oikeastaan valmistaa. Moni painostaa alihankkijoitaan halpoihin hintoihin samalla, kun vakuuttaa sitoutumistaan ihmisoikeuksiin.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen lähikuvassa

Vihapuhe ei leviä vain Euroopassa – Etelä-Sudanissa taistellaan ilmiötä vastaan muun muassa radion avulla

Eteläsudanilaiset uskovat, että muualle muuttaneet, koulutetut ihmiset puhuvat totta. Se lietsoo vihapuhetta maassa, jossa suurin osa väestöstä ei edes käytä nettiä. ”Tarvittaisiin lisää kriittistä ajattelua”, sanoo vihapuheen vastaista ohjelmaa vetävä Achol Jok Mach.
Pieni robotti tietokoneen näppäimistön vieressä

Tappajarobotit – Kauhukuva joka on estettävä

Roboteilla on monia etuja ihmissotilaaseen nähden. Se ei tunne syyllisyyttä eikä kärsi painajaisista jälkikäteen. Uhkana voi olla jopa hallitsematon robottisota, kirjoittaa Antero Honkasalo.
WFP:n pääjohtaja David Beasley istuu pöydän ääressä

Jemenin kapinallisia syytetään ruoka-avun viemisestä – WFP uhkaa jäädyttää avun

Maailman ruokaohjelma sanoo, ettei se pysty toimimaan Jemenissä riippumattomasti huthikapinallisten toiminnan vuoksi. Järjestö jakaa kuukausittain apua kymmenelle miljoonalle ihmiselle.
Ihmisiä istumassa riveissä seminaarihuoneessa

Kuubassa on alettu viimein puhua naisten murhista – Myytit tekevät ilmiöstä kuitenkin usein näkymättömän

Uuden raportin mukaan puolison tai ex-puolison aiheuttamat naisten kuolemat ovat viime vuosina vähentyneet Kuubassa. Tietoisuus aiheesta on kasvanut median ansiosta sekä sen jälkeen, kun kuubalaiset saivat joulukuussa internetyhteyden kännyköihinsä.

Luetuimmat