Uutiset Muovijäte

Merten muovijätteen siivousjärjestelmä lähti liikkeelle – ”valtavan Pac-Manin” uskotaan puolittavan Tyynenmeren jätelautan

Hollantilaisen Boyan Slatin kehittämä muovijätteen keräyspuomi on viimein valmis koekäyttöön. Toimiessaan se voisi ratkaista merten muovijäteongelman, mutta sen toimivuudesta on esitetty myös epäilyjä.
Laiva vetää San Franciscon edustalla muovijätteen keräyspuomia
The Ocean Cleanupin jätteenkeräyspuomi lähti liikkeelle San Franciscosta viime lauantaina. (Kuva: The Ocean Cleanup)

Hollantilainen Ocean Cleanup -järjestö on lähettänyt liikkeelle vuosien ajan kehitetyn muovijätteen puhdistusjärjestelmänsä San Franciscosta. Sen tarkoituksena on aloittaa maailman suurimman merten muovijätelautan, Tyynenmeren jätelautan, puhdistaminen muovista. 

Ocean Cleanupin puhdistusjärjestelmän keksi viisi vuotta sitten järjestön nykyinen johtaja, silloin 18-vuotias Boyan Slatt. Se koostuu 600 metriä pitkästä U:n muotoisesta kelluvasta puomista, jonka alapuolella on kolmimetrinen helma. Tuulen ja aaltojen mukana liikkuva puomi kerää ikään kuin passiivisesti muovijätettä, joka kanavoituu sen keskelle. 

”Se toimii kuin valtava Pac-Man, joka kuorii merenpintaa”, kerrotaan Ocean Cleanupin tiedotteessa.

Vuosia testattu järjestelmä lähetettiin liikkeelle viime lauantaina. Se tekee ensin kahden viikon testimatkan ennen suuntaamistaan Tyynenmeren jätelautalle, joka sijaitsee Havaijin ja Kalifornian puolivälissä. 

Jätelautalla arvioidaan olevan noin 1,8 biljoonaa muovinpalaa. Se todettiin viime keväänä vielä moninkertaisesti suuremmaksi kuin aiemmin on arvioitu.

Ocean Cleanupin mukaan järjestelmän pitäisi saada ensimmäiset jätepalat kerättyä ja vietyä rannalle puolen vuoden sisällä. 

”Tämä on tärkeä virstanpylväs, mutta todellinen juhlinta alkaa vasta, kun ensimmäiset muovijätteet saadaan rannalle. Ihmiskunta on pannut 60 vuoden ajan muovia meriin: siitä päivästä lähtien otamme sitä taas pois”, Slat toteaa.

Ocean Cleanup uskoo, että 60 samanlaisen puomin avulla Tyynenmeren jätelautta voitaisiin puolittaa viidessä vuodessa. Asiantuntijat ovat kuitenkin esittäneet järjestelmän toimivuudesta epäilyksiä ja pelänneet puomin aiheuttavan ongelmia esimerkiksi merten eliöille, kuten meduusoille.

YK:n mukaan joka vuosi maailman meriin päätyy ainakin kahdeksan miljoonaa tonnia muovia. Ocean Cleanupin tavoite on, että vuoteen 2040 mennessä ainakin 90 prosenttia merten muovijätteestä olisi poistettu.

Muovijäte ympäristömeretsaastuminen

Lue myös

Delfiini muovipussi evässään

Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta

Kaupat eivät saa tehdä muovipussikiellolla voittoa, vaan niiden on tarjottava asiakkaille kestokasseja sisäänostohintaan. Lain rikkomisesta saadut sakot Panama käyttää kierrätysjärjestelmän kehittämiseen ja tutkimukseen.
Muovinriekale puun oksaan kietoutuneena

Tuore tutkimus: Muovi luultua vaarallisempaa – päästää ilmakehään kasvihuonekaasuja

Tuoreen tutkimuksen mukaan muovi on vieläkin suurempi ympäristöuhka kuin mitä tähän asti on uskottu. Se ei päästä ympäristöön pelkästään haitallisia kemikaaleja, vaan tuottaa myös kasvihuonekaasuja ja edistää siten ilmastonmuutosta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Puhujanpöntö, jossa YK:n logo ja kyltti #2030isnow.

Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa

Suomi julkaisi tänään raporttinsa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta. Yhteistyössä järjestöjen kanssa tehdyn raportin mukaan Suomi edistyy etenkin sosiaaliseen kestävyyteen ja talouteen liittyvissä tavoitteissa, mutta esimerkiksi kulutus- ja tuotantotapoja pitäisi muokata kestävämpään suuntaan.
Sademetsän keskellä kiemurtelevia jokia ilmakuvassa.

Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä

Metsäpalot, hakkuut ja trooppisten metsien raivaaminen maatalouskäyttöön teki viime vuodesta vuosisadan kolmanneksi pahimman metsäkatovuoden, kertoo World Resources Institute.
Kuva kanavasta, taustalla ja ympärillä rakennuksia.

Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”

Koronasulku uhkaa lisätä hiv-epidemiaa Venäjällä, sillä monille huumeidenkäyttäjille ei ole pystytty jakamaan neuloja eikä seksityöläisille kondomeja. Monet hiv-keskukset on myös valjastettu koronan vastaiseen taisteluun.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennuksia.

”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa

Raskauskomplikaatiot ovat Keniassa yleinen nuorten naisten kuolinsyy. Heillä pitäisi olla samat oikeudet seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin kuin aikuisillakin, mutta käytännössä näin ei tapahdu, sanoo yhteisöjärjestö Umoja Women Mobile Health Caren perustaja Georgina Nyambura.

Tuoreimmat

Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa
Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä
Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”
”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä
Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa
Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä